Page 12 - Alueviesti_50

12

Keskiviikko joulukuun 9. 2009

Muovi- ja kumiteollisuudessa on työtä ja tulevaisuutta

Uusista koneista piristysruiske

muovi- ja kumialan koulutukselle

Hannu Virtanen

Sastamalan seudun muovi- ja

kumialan koulutuksessa on

otettu aimo askelia eteenpäin.

Sastamalan koulutuskuntayh-

tymän Vammalan ammatti-

koulu on juuri saanut käyt-

töönsä uudet koneet, jotka

vastaavat teollisuuden käyttä-

miä laitteita.

-Täällä on nyt pieni kumi-

tehdas, iloitsee Teknikum Yh-

tiöiden hallintopäällikkö Juk-

ka Tuominen.

Koneet on saatu juu-

ri asennettua muovi- ja ku-

mialan koulutustiloihin, jot-

ka sijaitsevat Tyrvään käsi- ja

taideteollisuusoppilaitoksen

kupeessa.

Kumiruiskupuristimen li-

säksi täällä ammattikoulun

omassa kumitehtaassa on nyt

kaksi ahtopuristinta. Ne ovat ta-

soprässejä, joissa kummassakin

on kaksi vulkanisointiasemaa.

-Opiskelu ei ole pelkkää

luokassa istumista, vaan nyt

saa tehdä töitä koneilla, jotka

ovat myös teollisuuden käy-

tössä oikeasti, Tuominen pai-

nottaa.

-Puitteet ovat nyt todella

hyvät. Opetuksen taso nou-

see ja opiskelijat ovat entistä

valmiimpia tulessaan työelä-

mään.

Kouluun ja töihin

Seutumme muovi- ja kumi-

alan yritykset työllistävät niin

nyt kuin tulevaisuudessakin.

Projektipäällikkö Aino-Riit-

ta Joutsen Sastamalan Seudun

Yrityspalvelusta laskee alueen

muovi- ja kumialan yrityksis-

sä olevan noin 600 työpaikkaa.

Hän muistuttaa myös alan ke-

hittämisestä ja uusista näky-

mistä, joiden eteen töitä te-

kevät Teknikum Oy:n tilois-

sa toimiva Elastopoli Oy sekä

Tampereen teknillisen yliopis-

ton kumilaboratorio.

Muovi- ja kumiopintoihin

tarttumisen puolesta puhuvat

sekä ajanmukaiset laitteet että

työllistymisnäkymät. Alan ih-

miset luonnehtivat tuotteitaan

lisäksi tulevaisuuden tuotteik-

si, jotka ovat alati kehitykses-

sä mukana.

Seudun erityispiirteenä on

tietenkin tämän teollisuusalan

paikallisuus.

Kauaksi ei tarvitse lähteä tai

muuttaa, vaan töitä löytyy lä-

heltä.

Muovi- ja

kumikoulutuksen

edelläkävijä

Vammalan ammattikoulun

kunnianhimo koulutuksensa

kehittäjänä ei tule nytkään yl-

lätyksenä, sillä tämä ammat-

tikouluttaja oli jo edelläkävi-

jä aloittaessaan muovi- ja ku-

mialan koulutuksen vuonna

2000.

Kolme vuotta kestävästä

koulutuksesta valmistuivat en-

simmäiset muovi- ja kumitek-

niikan perustutkinnon suorit-

taneet kumituotevalmistajat

vuonna 2003.

Vuodesta 2003 alkaen on

uusia opiskelijoita koulutus-

päällikkö Miika Kestin mu-

kaan otettu koulutukseen tä-

tä syksyä lukuun ottamatta

vuosittain. Alalle on saatu nyt

myös oppikirja.

Nokialaisella Rosa Ylirön-

nillä on meneillään opinnois-

saan toinen vuosi. Hän tuli

opiskelemaan vailla sen kum-

mempia yhteyksiä alaan. Am-

mattikoulun mukavat luokka-

kaverit saavat Rosalta erityis-

maininnan.

Sastamalan Lousajasta ko-

toisin oleva Ossi Peltovirta oli

puolestaan saanut jo aiemmin

kumilinjan käyneeltä isovel-

jeltään hyviä kuulumisia alan

opinnoista.

Ossi on Rosan tapaan myös

toista vuotta ammattikoulus-

sa. Molemmilla on takanaan

nyt kahden kuukauden työ-

harjoittelu.

-Työ on aina työtä, mutta

hyvää vaihtelua, nuoret tuu-

mivat.

Koulutus uusiin koneisiin

on vielä edessäpäin.

-Hieno homma, että uudet

koneet tulivat, Rosa kiittelee

tilannetta.

Konehankintojen

taustalla hanke

Vaveteho on hanke, jo-

ka tähtää metalli-, kumi-

ja puualan koulutusympä-

ristöjen vaikuttavuuden ja

vetovoimaisuuden tehosta-

miseen Länsi-Pirkanmaal-

la. Nimessä vaikuttavuus

yhdistyy vetovoimaisuu-

teen aikaansaaden tehon.

Vaveteho toimii vuosina

2008-2010.

Konehankintaa on sii-

vittänyt Länsi-Suomen lää-

ninhallituksen myötämie-

lisyys, sillä lääninhallitus

hallinnoi Euroopan alue-

kehitysrahaston rahoitusta.

Projektipäällikkö Pa-

si Rännälin mukaan hank-

keen budjetti on 514 000

euroa. Julkisella rahalla ei

homma pelkästään pyö-

ri, vaan yritykset ovat mu-

kana omalla panoksellaan

kymmenien tuhansien eu-

rojen edestä.

Hanke uudistaa ja ajan-

mukaistaa koulutusympä-

ristöjen rakennetta sekä

laite- ja välinekantaa siten,

että ne vastaavat seutukun-

nan yritysten aitoja toimin-

taympäristöjä. Oppimis-

ta parannetaan niin, että

opiskelijoiden osaamistaso

vastaa työelämän todellisia

tarpeita ja vaatimuksia.

Koko seutukunnan hyö-

dyksi koituu se, että näin

varmistetaan osaavan työ-

voiman saatavuutta. Väes-

tökehityksen kannalta taas

on myönteistä, että nuoril-

le varmistetaan entistä pa-

remmat työllistymismah-

dollisuudet. Eikä jatko-

opintojakaan sovi unoh-

taa, sillä kaikella tällä myös

parannetaan tekniikan alan

opiskelijoiden jatko-opin-

tokelpoisuutta.

Uudistetuissa ja ajan-

mukaisissa oppimisympä-

ristöissä perustutkinnon

suorittaneiden opiskelijoi-

den ammattitaidon taso

kohoaa merkittävästi. Li-

säksi motivoituminen opis-

keluun paranee ja keskeyt-

tämisriski vähenee.

Välillisenä vaikutuksena

ammatilliseen peruskoulu-

tukseen hakeutuvien mää-

rä kasvaa tai pysyy ikäluok-

kien pienentyessä vähin-

tään nykyisellä tasolla.

Toni Hipeli, Ossi Peltovirta ja Rosa Ylirönni opiskelevat ammattikoulussa muovi- ja kumitekniikkaa. Tonilla on menossa opinnoissaan kolmas

eli viimeinen vuosi, Ossilla ja Rosalla toinen vuosi.

Vasemmalla: Uudet lait-

teet ovat viimeistä piirtoa

myöten uudenaikaisia ko-

neita. Jyri Rosenqvist oh-

jelmoi kumiruiskupuris-

timen vulkanisointisyk-

lin.

Projektipäällikkö Pasi Rännäli, yritysten edustajat Tuo-

mo Tihveräinen (Epsira), Pauli Järvensivu (Trelleborg

IP Finland) ja Jukka Tuominen (Teknikum) sekä projek-

tipäällikkö Aino-Riitta Joutsen ja ammattikoulun kou-

lutuspäällikkö Miika Kesti tietävät muovi- ja kumialan

tuotteille olevan jatkossakin kysyntää.

”

Täällä on

nyt pieni

kumitehdas.

Tiesitkö, että...

•

Suomessa on ollut kumiteollisuutta noin 110 vuotta,

mutta tutkintoon johtavaa koulutusta on ollut saatavis-

sa vasta 2000-luvun alusta alkaen. Sitä ennen alalla toi-

mivat henkilöt oppivat ammattiinsa töitä tehden tai sai-

vat oppinsa kursseilla joko kotimaassa tai ulkomailla.

•

Suurin osa Suomen kumiteollisuudesta sijaitsee Pirkan-

maalla, ja jossa myös tapahtuu suurin osa kumialan ope-

tuksesta.

•

Suomi on pieni sekä kumiteollisuusmaana että kielialu-

eena, mistä seikoista johtuu osaltaan se, että ensimmäi-

nen suomenkielinen kumialan oppikirja on valmistunut

vasta syksyllä 2007. Kirja on Timo Laurilan kirjoittama

’Kumitekniikka - Lyhyt johdatus kumitekniikan perus-

teisiin’.

•

Kumi on tunnettu jo vuosituhansien ajan, ja nykyisin si-

tä käytetään sen monipuolisten ominaisuuksien vuok-

si kaikilla elämänalueilla kotitalouksista avaruusraket-

teihin saakka.

•

Kumista puhuttaessa voidaan tarkoitta kolmea eri asiaa.

Ne ovat raakakumi (elastomeeri), kumisekoitus sekä val-

mis, vulkanoitu kumituote.

•

Suomen kumiteollisuudessa on perinteisesti luokiteltu

kumituotteet kolmeen luokkaan: renkaat, tekniset ku-

mituotteet ja kumijalkineet.

Lähde: Kumiteollisuus ry

Page 12 - Alueviesti_50_2009