Page 12 - Alueviesti_05_2010

12 Keskiviikko helmikuun 3. 2010
Tuntematon hyväntekijä maksaa 15 euroa jokaisesta laihdutetusta kilosta
Sastamalassakin laihdutetaan nepalilaisten hyväksi
Maija Latva
Suomalainen yksityishenki-
lö haastoi suomalaiset, Suo-
men evankelis-luterilaiset seu-
rakunnat ja Terveyden ja hy-
vinvoinnin laitoksen mukaan
laihdutuskampanjaan. Yksityis-
henkilön maksama kampanjan
laihdutustulostenmukaanmää-
räytyvä tukisumma käytetään
Nepalin opettajankoulutuksen
hyväksi. Lahjoittaja ostaa laih-
dutetut kilot 15 euron kilohin-
taan. Ostotarjous on tehtymak-
simissaan 10 miljoonalla eurol-
la ja rahojen käyttöä valvoo ul-
koasiainministeriö..
Jakelualueemme seura-
kunnista mukaan kampan-
jaan lähti Sastamalan seura-
kunta, jossa alkupunnituksia
järjestettiin viime viikon tiis-
taina ja keskiviikkona. Kah-
den päivän aikana punnituk-
sella kävi 129henkilöä. Punni-
tukselle ehtii vielä tänäänkin,
kun suuntaa Vammalan seura-
kuntatalolle kello 17-20 välise-
nä aikana.
Sastamalassa
innostuttiin heti
-Kampanjan taustahenkilö oli
toivonut, että luterilaiset seu-
rakunnat organisoivat pun-
nitukset ja kampanjaan osal-
listuminen on seurakunnille
tietysti täysin vapaaehtoista,
taustoittaa pastori Lauri Sal-
minen, joka toimii Sastama-
lan seurakunnassa kampanjan
yhteyshenkilönä. -Meillä pää-
tös lähteä mukaan tapahtui
ihan yksissä tuumin, hän lisää.
Salminen kertoo, että pun-
nituksissa ovat olleet apuna
sekä seurakunnan työnteki-
jät, että vapaa-ehtoiset. -Kai-
killa punnitsijoilla on kuiten-
kin sairaanhoitajan tutkinto,
hän lisää.
Laihduttajille luvassa
tukea ja tietoa
Laihdutusaikaa on kolmisen
kuukautta. Loppupunnituk-
set Sastamalassa järjestetään
24.5. ja 26.5. Sitten tiedetään,
paljonko seurakunnassa laih-
dutettiin nepalilaisten hyväksi.
Pastori Salminen lähti itse-
kin mukaan talkoisiin ja hyp-
päsi vaa´alle ensimmäisten
joukossa. -Se vaaka meni kyl-
lä rikki, mies vitsailee.
Kevään kuluessa mukaan
lähteneille laihduttajille jae-
taan tietoa ja tukea kolmeen
otteeseen. -24.2. puhutaan
ruokavalioasioista terveyden-
hoitaja Jaana Kankaan kanssa,
24.3. fysioterapian työnteki-
jä kertoo liikunnan merkityk-
sestä ja 28.4. terveydenhoita-
ja Jaana Kulmalan aiheena on
diabeteksen ehkäisy ja terveel-
liset elämäntavat, Salminen lu-
ettelee. Tilaisuudet järjeste-
tään yhdessä Saspen kanssa.
Sastamalan Mouhijär-
vellä asuva Sanna Par-
viainen on tullut pun-
nitukseen avopuoli-
sonsa äidin, Marja-Lii-
sa Kotirannan kanssa.
-Raskausaikana tuli
ainakin 20 kiloa lisää,
Sanna kertoo. Puoli-
vuotiaan pienokaisen
äiti on ottanut tiukan
tavoitteen. -Kahden
vuoden päästä olen 50
kiloa kevyempi, hän
vakuuttaa. -Onneksi
Marja-Liisa on lähte-
nyt tuekseni, hän kiit-
telee ”avoanoppiaan”.
Nepalin laihdutus-
kampanjan hyväksi eli
toukokuun loppuun
mennessä Sanna ai-
koo laihtua vähintään
viisi kiloa. -Se on mie-
lestäni realistista, hän
miettii.
Liikaa herkkuja
Sanna ja Marja-Liisa
ovat jo liittyneet netis-
sä toimivaan laihdu-
tusryhmään ja aikovat
käydä myös kampan-
jan aikana seurakun-
tatalolla pidettävissä
tietoiskuissa. -On hy-
vä, että tämän kam-
panjan aikana on tar-
jolla myös tietoa, San-
na kiittelee.
Sanna tietää syö-
vänsä liian paljon.
-Ja liikaa herkku-
ja, hän paljastaa. -Nyt
olen kuitenkin jo pyr-
kinyt pienentämään
annoskokoja ja olen
lisännyt kasvisten
osuutta ruokavalios-
sani, Sanna kertoo.
-Ja nyt kun asia on
painettu oikein leh-
teen, täytyy pysyä ta-
voitteessa, Marja-Lii-
sa vitsailee miniälleen.
Nepalin laihdutuskampanjan hyväksi eli toukokuun loppuun mennessä Sanna aikoo
laihtua vähintään viisi kiloa, mutta kahden vuoden tavoite naisella on 50 kiloa.
Läskillä
lukutaitoa
-kampanja
Kampanjaan voivat osal-
listua kaikki Suomessa
asuvat täysikäiset hen-
kilöt, joilla on ylipainoa.
Loppupaino ei saa alit-
taa ihannepainon alara-
jaa (painoindeksi 18,5
kg/m2).
Ulkoasiainministe-
riö seuraa varojen käyt-
töä Nepalissa. THL tukee
kampanjaa tiedotuksella
ja kokoamalla punnitus-
tiedot. Kirkon Ulkomaa-
napu tukee kampanjaa.
Nepal on yksi maail-
man köyhimmistä valti-
oista. Vain noin puolet
maan aikuisväestöstä on
lukutaitoisia. Suomi on
tukenut jo pitkään Nepa-
lin opetussektoria.
Omaksu uusia ruokailutottumuksia
• Ota kerralla lautaselle sopivaksi katsomasi annos, älä ota lisää.
• Syö säännöllisin väliajoin, ettei nälkä kasva liian suureksi.
• Aloita ruokien valinta jo kaupassa. Osta kotiin vain sopivia ruokia.
• Älä mene nälkäisenä ruokaostoksille.
• Älä automaattisesti syö kaikkea, mikä on tarjolla.
• Pienennä ruokamääriä.
• Pidä yksi kasvisruokapäivä viikossa – elimistö ja luonto kiittää.
• Lisää kasvisten käyttöä myös ruoanvalmistuksen yhteydessä. Kevennä niillä keitto- ja laa-
tikkoruokia ja kastikkeita.
• Suunnittele ruokalista ja noudata sitä.
• Mieti, mitkä olisivat sopivia aamu-, ilta- ja välipaloja.
• Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on hyväksi myös lapsillesi ja muille läheisillesi.
• Vertaile eri ruokien energiapitoisuuksia kaupassa.
Lähde: THL
• Marjo Anttoora
Palomiehet
opettamaan
puunpolttoa
Suomessa kuolee vuodessa
pienhiukkasten vuoksi en-
nenaikaisesti noin 1300 hen-
kilöä, joista noin 700 henkilöä koti-
maisten pienhiukkaspäästöjen joh-
dosta. Yli sata kuolemaa vuosittain
johtuu puun poltosta. Pääkaupunki-
seudulla puun pienpolton osuus on
lämmityskauden aikana jopa muita
lähteitä suurempi ilman pienhiuk-
kaspitoisuuksissa. Ilman epäpuh-
taudet haittaavat erityisesti kroo-
nista astmaa, keuhkoahtaumaa ja
sepelvaltimotautia sairastavia.
Meillä on yli kaksi miljoonaa tu-
lisijaa, joiden käyttäjistä harva tie-
tää, että oikein sytyttämällä ja polt-
tamalla pienhiukkasten ja muiden
päästöjen määrää voidaan merkit-
tävästi vähentää. Tämän voi tode-
ta jo siitä, kuinka monesta piipus-
ta tulee ikävän musta savupatsas.
Miksi meille ei opeteta tehokkaam-
min oikeaa tapaa polttaa puuta? Esi-
merkiksi polttopuun kosteus ei ole
vain mukavuushaitta vaan poltet-
tuna märkä puu on myös ympäris-
töhaitta. Hyvälaatuisella ja kuivalla
puupolttoaineella sekä oikealla sy-
tyttämis- ja puidenlisäystekniikal-
la päästöt vähenevät merkittävästi.
Päältä sytyttäminen sujuu, kun sen
opettelee. Tulisijojen käyttö osana
kotitalouden jätehuoltoa tulisi lo-
pettaa täysin.
Kun ikääntyvien palomiesten vaih-
toehtoisia urapolkuja pohditaan
pelastuslakia uudistettaessa, kaa-
vailtuihin neuvontatehtäviin voitai-
siin sisällyttää oikean puun poltto-
tavan opettaminen. Se sopisi luon-
tevasti samaan yhteyteen turvalli-
sen polttamisen neuvonnan kanssa.
Metsäkeskukset ovat polttopuun
asiantuntijoina jakaneet jo tärkeää
polttotietoa, ja niille tulisi antaa li-
säresursseja tämän tehtävän hoita-
miseen. Tulisijojen valmistajat te-
kevät myös jatkuvaa kehitystyötä ja
näitä innovaatioita voitaisiin nykyis-
tä näkyvämmin tuoda esiin sosiaali-
ja terveysministeriönkin kautta. Ky-
seessä ovat suorat terveysvaikutuk-
set. Uuninostajina emme osaa ar-
vostaa juuri muuta kuin ulkonäköä
ja lämmönvarauskykyä.
Puun osuus on yli kymmenen pro-
senttia rakennusten energiankulu-
tuksesta. Suomen kaltaisessa met-
säisessä maassa puun polttamisen
rajoittaminen ei ole oikea ratkai-
su vaan sen käyttöä tulee kehittää
päästöjä vähentävään suuntaan. Kun
mökkiläiset luulivat, että puukiukaat
tullaan kieltämään, oli syntymässä jo
vahva kansanrintama juhannusilto-
jen pelastamiseksi. Luulisi, ettei tek-
niikan taitajalle ole mahdotonta kek-
siä piipun päähän kohtuuhintaista ja
helposti huollettavaa hiukkassuoda-
tinta. Sellaisia on saatava kiireesti en-
nen kuin EU vie meiltä mahdollisuu-
den nauttia kunnon löylyistä ja muu-
rin lämmöstä.
”
Suomen kaltaisessa
metsäisessä maassa
puun polttamisen
rajoittaminen ei ole
oikea ratkaisu.
Helmikuun kukka on tulppaani
Tulppaani on itseoikeutettu
helmikuun kuukauden kukka,
sillä sen viljely- ja lajikemäärät
ovat juuri helmikuussa huipus-
saan. Suomessa kukitetaan al-
kuvuodesta noin 60 miljoonaa
tulppaania, eli reilu ”kymp-
pinippu” jokaista suomalais-
ta kohti. Tulppaani onkin Suo-
men yleisin leikkokukka.
Tänä keväänä meillä on vil-
jelyssä yli 70 tulppaanilajiket-
ta. Joulukuun puolivälistä pää-
siäiseen ulottuvan sesongin ai-
kana lajikevalikoima muuttuu
hieman, sillä tulppaaneissakin
on aamu- ja illanvirkkuja, eli
aikaisin ja myöhään keväällä
kukkivia lajikkeita.
Keltaisia lajikkeita on noin
neljäsosa kaikista lajikkeista.
Lisäksi kaksi suosituinta tulp-
paanilajiketta, Yellow Flight ja
Monte Carlo, ovat kummatkin
keltaisia. Vaaleanpunaisten la-
jikkeiden osuus on viidennes,
ja nousussa olevat oranssit ja
valkoiset haukkaavat kum-
matkin noin kymmenen pro-
sentin siivun kakusta.
Todellinen trendikukka
Tulppaania voisi värivalikoi-
mansa vuoksi sanoa maail-
man parhaaksi trendikukak-
si. Olipa kulloinenkin trendi
sitten valkoinen, pastellinvä-
rinen tai oranssi, aina löytyy
sopivia tulppaanilajikkeita.
Luontaisesta värivalikoimasta
puuttuvat ainoastaan puhdas
musta ja puhdas sininen.
Joka viikko ilme uusiksi
Tulppaani on viemiskukan li-
säksi loistava kotikukka. Kun
kimpun tai pari nippua hank-
kii loppuviikosta, kotona on
raikas ilme koko viikonlopun.
Kukat ovat teräkunnossa vielä
seuraavallakin viikolla, ja sit-
ten voi taas käydä hankkimas-
sa uuden, eri värisen perjan-
taipuntin.
Kuihtuneet tulppaanit lai-
tetaan biojäteastiaan tai lehti-
kompostiin.
Tulppaaneita on tarjolla
sekä vesiämpäreissä että kii-
vaimpaan sesonkiaikaan kui-
viltaan. Tulppaani kestää kui-
vasäilytystä viileässä varsin
hyvin. Kuivana säilytetyn ni-
pun varsista leikataan kotona
aluksi pari senttiä pois, ja nip-
pu laitetaan muovikääreineen
puoleksi tunniksi maljakkoon
imeytymään. Näin tulppaani-
en varret pysyvät suorina.
Vesiämpärissä säilytetyt ni-
put tai kimput voi laittaa suo-
raan ilman kääreitä maljak-
koon, kunhan varsiin leikkaa
uudet imupinnat. Maljakko-
veteen voi halutessaan laittaa
virkistettä.
Sannalla
on kova
tavoite