18
Keskiviikko helmikuun 3. 2010
Taide yhdistää rannat
Huittisten kirjastossa
Marianna Langenoja
Huittisten kirjastossa on hel-
mikuun ajan esillä seitsemän
virolaisen ja kolmen suomalai-
sen taideteoksia. Näyttelyn tee-
mana ja nimenä on Taide yh-
distää rannat. Nimeen voisi li-
sätä, että taide yhdistää myös
kaupungit, sillä näyttely oli oi-
keastaan kahden kaupungin,
Huittisten ja Vaasan Suomi-
Viro-seurojen yhteistyön tulos.
Huittisten Seudun Suo-
mi-Viro-seuran puheenjohta-
ja Liisa Ruha ja Vaasa-Pärnu-
seuran puheenjohtaja Raimo
Vahtera alkoivat hieroa yh-
teistyötä seurojensa välillä jo
vuonna 2007. Vaikka Suomes-
sa on useita Suomi-Viro-seu-
roja, ne eivät juurikaan tee yh-
teistyötä keskenään, mikä on
kaksikon mielestä kummallis-
ta. Yhteistyön avulla yhä use-
ampi suomalainen voisi tutus-
tua yhä useamman virolaisen
ystävyyskunnan asukkaisiin
ja kulttuuriin. Huittisten ys-
tävyyskaupunkeina ovat Keila
ja Käinankunta Hiidenmaal-
ta. Vaasan ystävyyskaupunki
on Pärnu. -Yhteistyön avulla
voimme mahdollisesti joskus
tehdä vaihtoa toistemme ystä-
vyyskuntalaisten kanssa, huit-
tislainen Liisa Ruha uu-
moilee.
Kolme suomalaista
taiteilijaa
Huittisten kirjastoon pysty-
tetty näyttely on vain yksi yh-
teistyön saavutuksista. Kos-
ka Vaasa-Pärnu-seuraan kuu-
luu paljon taiteilijoita, oli tai-
denäyttely luonnollinen idea.
Näyttelypaikaksi valittiin
Huittinen. Suomalaisista tai-
teilijoista esillä on itse Raimo
Vahteran maalaamia muoto-
kuvia, Susanna Paavola-Lehti-
sen tyyliteltyä keramiikkaa se-
kä Rolf Holmin maisema- ja
arkkitehtuurimaalauksia.
Raimo Vahtera on moni-
toimimies, jonka harrastuksiin
kuuluvat niin jään kuin lumen-
kin veisto, huuliharpun soitta-
minen sekämaalaaminen. Su-
sanna Paavola-Lehtisellä on
omanlainen tyyli rakutöis-
sä ja keramiikassa. Hän pyö-
rittää omaa ateljeeta ja kera-
miikkapajaa Vaasassa. Rolf
Holmista piti tulla arkkiteh-
ti, mutta hän päätyikin graa-
fiselle alalle. Mies on maa-
lannut kaiken kaikkiaan 130
suomalaista kirkkoa. Hänen
töitään on ollut esillä aina Yh-
dysvalloissa saakka.
Kirjaston näyttelyssä on
myös 13 työtä virolaisilta tai-
teilijoilta. Heistä jokainen kuu-
luu Pärnussa toimivaan Kunsti
Klubiin, paikalliseen taideker-
hoon. -Olemme suunnitelleet
näyttelyn siirtämistä mahdol-
lisesti myös Vaasaan, seurojen
puheenjohtajat kertovat.
Me-
ri, taivas,
maa -keramiikkaveistos on
Vaasa-Pärnu-seuran jäse-
nen Susanna Paavola-Leh-
tisen käsialaa.
Huittisten kirjastoon pystytetyssä näyttelyssä on seitsemän virolaisen ja kolmen suo-
malaisen töitä. Suomalaiset taiteilijat ovat keramiikkaa muotoileva Susanna Paavo-
la-Lehtinen, huuliharppua soittava muotokuvien tekijä Raimo Vahtera sekä arkki-
tehtuurista kiinnostunut taiteilija Rolf Holm. Taustalla näkyy Holmin maalaus Lei-
neperin ruukista.
Seinällä on myös pärnulaiseen Kunsti Klubiin kuuluvien taiteilijoiden töitä. Tämä
upea teos on Svetlana Markinan tekemä.
Työn Kapteenikomenta-
ja (oikealla) on maalannut
Vaasa-Pärnu-seuran pu-
heenjohtajaRaimoVahtera.
Pekka Agarthin kiitosnäyttely Sastamalan kirjastossa
Hatunnosto 70-luvun Vammalalle
Mari nna Langenoja
Elämä on kuin ajopuu, on valo-
kuvaaja Pekka Agarthin mot-
to. Oikeastaan juuri tuo motto
toi taiteilijan jälleen Vamma-
laan, tällä kertaa vain yhden
näyttelyn ajaksi. Tänä vuon-
na tulee tasan 30 vuotta siitä,
kun Agarthin uran läpimur-
toteos, Vammalan kaupun-
gin ensimmäinen kuvateos il-
mestyi. Se ei ollut pelkästään
merkittävä teos kaupungil-
le, vaan myös taitekohta ku-
vaajan omassa elämässä. Hän
päätyi kirjan kuvaajaksi sattu-
malta, kun hänen maineensa
kiiri hänen edellään Vamma-
laan. Kyseisen kirjan työstä-
misestä hän sai itsevarmuutta
ja kimmokkeen tavoitella vie-
lä vähän enemmän. Elämä on
vienyt partiolippukunnan tie-
dottajana aloittanutta kuvaa-
jaa kirjan ilmestymisen jäl-
keenkin kuin ajopuuta, ja nyt
ammattikuvaaja palasi enti-
seen kotikaupunkiinsa muka-
naan kirjan kuvista koostettu
kiitosnäyttely.
Aika on tuonut kuviin
oman merkityksensä
Kun palataan ajassa yli 30
vuotta taaksepäin, 70-luvun
lopulle, oli Vammala aika
toisenlainen. Agarthin pys-
tyttämä tuore näyttely ei eh-
kä anna mitään heille, jotka
ovat kiinnostuneet laajoista
maisemakuvista, mutta heil-
le se antaa paljon, jotka ha-
luavat palata 70-luvun hen-
keen. Agarth on valinnut
näyttelyynsä lähinnä ihmi-
sistä otettuja valokuvia, kos-
ka rakastaa niitä itse enem-
män. Ihmisen kautta kuvaaja
tuo esille teemoja, joihin aika
on tuonut oman vahvan mer-
kityksensä. -Koska viimek-
si olet saanut ruokakaupassa
palvelua, Agath kysyy osoit-
taessaan kuvaa, jossa myy-
jä ja rouva keskustelevat päi-
vän ruokatarjonnasta. -Missä
nämä työt nykyisin tehdään,
hän jatkaa osoittaessaan nais-
ta, joka työskentelee ompelu-
koneen äärellä.
Yksi hänen lempitöistään
on kuva iäkkäästä miehestä,
joka tekee heinätöitä. Taiteilija
ei osaa sanoa, mikä siinä vie-
hättää niin kovasti. -Kuva on
minulle kuin musiikki. Se jo-
ko on hyvä tai sitten se ei ole.
Jos kuva vaatii selityksiä, se ei
toimi. Sen kuuluu avautua kat-
sojalle itsestään.
Paikallisia töissään
ja vapaa-ajallaan
Sen verran kuvista ainakin
avautuu, että ne ovat hatun-
nosto 70-luvun Vammalal-
le ja sen ajan ihmisille. Va-
lokuvat kertovat paikallisis-
ta töissään ja vapaa-ajallaan.
Kuvaaja on onnistunut van-
gitsemaan vammalalaisten
elämästä sekunnin murto-
osan niin hyvin, että katsoja
melkein kuulee, mitä ihmiset
puhuvat ja aistii, mitä he tun-
tevat. Kuvat laittavat kaikes-
sa aitoudessaan miettimään,
mitähän on tapahtunut juu-
ri ennen, kun kuvaaja on pai-
nanut laukaisinta ja mitähän
heti sen jälkeen. Kaiken li-
säksi monet kuvista vievät
katsojan kesän lämpöön, jo-
ka on Suomen helmikuussa
vain kaukainen unelma. Tä-
tä näyttelyä katsoessa tekee
mieli palata niihin vanhoi-
hin aikoihin ja kuumiin ke-
säpäiviin.
Entisen vammalalaisen
Pekka Agarthin näyttely on
Sastamalan kirjastossa esillä
26. helmikuuta asti kirjaston
aukioloaikojen mukaisesti.
Missä nämä työt tehdään nykyään, Pekka Agarth kysyy ompelimosta otetusta kuvasta.
Valokuvaaja Pekka Agarth palasi Sastamalaan kiitosnäyttelyn merkeissä. Kaikki näyttelyn kuvat kä-
sittelevät 70-luvun lopun Vammalaa ihmisen näkökulmasta.
Tätä näyttelyä katsoessa tekee
mieli palata niihin vanhoihin
aikoihin ja kuumiin kesäpäiviin.
1...,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17 19,20,21,22,23,24,25,26,27,28,...32