Page 16 - Alueviesti_05

16

Keskiviikko helmikuun 3. 2010

Alituotantokasveja

viljelyyn ensi kesänä



Marketta Saastamoinen

ja Jaana Laurila

Satafood Kehittämisyhdistys

ry sai viime vuonna rahoituk-

sen Manner-Suomen maaseu-

dun kehittämisohjelmasta Ali-

tuotantokasvien tuotannon

kehittäminen – hankkeeseen.

Hanketta toteutetaan ylimaa-

kunnallisesti Satakunnan, Pir-

kanmaan ja Varsinais-Suomen

alueilla, jotka ovat Satafoodin

ja ostavan teollisuuden sijain-

tiin nähden luonteva toiminta-

alue. Satafoodin tehtävänä on

edistää alueellista ja kansallista

kilpailukykyä ja hyvinvointia

tarjoamalla alueen yrityksille

ja viljelijöille erityisesti raaka-

aine- ja elintarviketuotantoon

sekä ympäristöteknologioihin

liittyviä kehityspalveluita.

Alituotantokasvien tuotan-

non kehittäminen – hankkees-

sa kehitetään niiden kasvien

tuotantoa, joista Suomessa on

alituotantotilanne eli lähin-

nä rypsin, rapsin, rukiin, her-

neen ja härkäpavun tuotantoa.

Hankkeessa on tavoitteena

edistää näiden kasvien vilje-

lyä sekä selvittää uusien lajik-

keiden menestymistä käytän-

nön viljelyssä. Rukiin osalta tä-

mä tarkoittaa etenkin hybridi-

rukiin ja kevätrukiin viljelyn

edistämistä. Viljelyn edistämi-

sen lisäksi pyrkimyksenä on

edellämainittujen lajien satota-

son nostaminen ja viljelyn kan-

nattavuuden parantaminen.

Hankkeet ovat

avoimia viljelijöille

Hanke on avoin kaikille kiin-

nostuneille viljelijöille ja se to-

teutetaan yhteistyössä jalosta-

van teollisuuden kanssa. Sii-

hen osallistuminen viljelijöil-

le on maksutonta. Hankkeen

puitteissa tehdään maatilako-

keita, kerätään viljelytietoja ja

analysoidaan viljelijöiden sa-

tonäytteitä.

Rypsistä ja rapsista on ke-

rätty kasvustonäytteitä, jois-

ta on määritetty kasvitaudit

MTT Kasvintuotannon tutki-

muksessa. Lisäksi rypsiltä ja

rapsilta on kerätty liima-an-

soilla tietoa tuhohyönteisten

esiintymisestä viljelylohkoil-

la. Lohkotietojen, kasvusto- ja

satonäytteiden avulla pyritään

löytämään parhaat mahdolli-

set viljelymenetelmät. Hank-

keessa on jo mukana joukko

viljelijöitä, mutta uudet vilje-

lijät ovat edelleen tervetullei-

ta mukaan.

Huittisissa

Alituotantokasvi-päivä

Huittisissa pidetään Tuotan-

to tasapainoon – alituotanto-

kasvien tuotannon edistämis-

päivä keskiviikkona 10. hel-

mikuuta.

Tilaisuudessa esitellään

hankkeen kasvukauden 2009

tuloksia. Lisäksi päivässä on

puhumassa mm. tutkimus-

päällikkö Juha Salopelto Ag-

rimarketista härkäpavun vil-

jelystä ja kehityspäällikkö

Jaakko Laurinen Raisiolta öl-

jykasvien valkuaisomavarai-

suudesta.

Satu Pura Boreal Kasvinja-

lostuksesta kertoo uusimmis-

ta öljykasvi- ja ruislajikkeista.

Lisäksi kuullaan ajankohtaista

tietoa rypsin taudeista ja tuho-

laisista.

Rypsiä kannattaa viljellä tulevana kesänä. Kuva: Marketta Saastamoinen.

V

iimeisinä päivinä on käyty kovaa eläkekeskuste-

lua, kun kolmikantaisten työryhmien määräai-

ka lääkkeiden löytämiseksi työurien pidentämi-

seen alkaa päättyä. Itse asiassa on kyse siitä, että taan-

tumasta ja väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva

julkisen talouden vaje on korjattavissa vain työuria pi-

dentämällä, veroja korottamalla tai julkisia menoja leik-

kaamalla. Kyse on siis suomalaisen hyvinvointiyhteis-

kunnan tulevaisuudesta.

Yksi vuosi lisää työelämässä merkitsee 3 miljardin lisä-

tuloa. Tavoiteltava kolmen vuoden pidennys merkitsee

siten 9 miljardin hyötyjä. Jos vastaava summa otetaan

verojen korotuksista, niin esimerkiksi tuloveroa pitäisi

korottaa 10 prosenttiyksikköä tai vastaavasti leikata lä-

hes viidennes valtion menoista. Molemmat vaihtoehdot

ovat täysin mahdottomia ja johtavat hyvinvointiyhteis-

kunnan alasajoon. Siksi työurien pidentämiselle ei ole

realistista vaihtoehtoa.

Työurien pidentämisessä on paljon puhuttu eläkeiän

nostosta , varhaiseläkejärjestelmien muuttamisesta ja

viimeisten vuosien superkarttumista. On totta, että elä-

kejärjestelmämme tulee olla sellainen, että työelämän

viimeisistä vuosista palkitaan, eikä vastaavasti kannus-

teta siirtymään eläkkeelle jo aiemmin. Ihan mahdotto-

masta ei kuitenkaan ole kyse. Kun nykyisin eläkkeel-

le jäädään keskimäärin 59-vuotiaana, niin jo 62-vuo-

den keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi riittävä.

Pääministeri Matti Vanhasen esitys siitä, että eläkeikää

vain nostetaan kahdella vuodella on liian yksioikoinen.

Muodollinen eläkeikä ei ratkaise, vaan ainoastaan se

minkä ikäisenä eläkkeelle tosiasiassa jäädään.

Suomalaisten varsin alhainen eläkkeellesiirtymisikä

johtuu siitä, että vuosittain työkyvyttömyyseläkkeel-

le jääviä on lähes yhtä monta kuin normaalille vanhus-

eläkkeelle jääviä. Viime vuonna vanhuseläkkeelle jäi 40

000 suomalaista ja työkyvyttömyyseläkkeelle 30000,

edellisinä vuonna luvut olivat lähes tasoissa. Työkyvyt-

tömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana.

Jos tämä keskiarvo saataisiin nousemaan 58-vuoteen,

niin silloin normaalin työuran tekevien ei tarvitsisi teh-

dä työtä yhtään nykyistä pidempään. Tämä ei toki käy-

tännössä yksin riitä ratkaisuksi, mutta osoittaa sen mis-

sä on ongelman ydin.

”

Perinteiset fyysisestä rasituksesta

tai vammautumisesta johtuvat syyt

ovat koko ajan alentuneet.

Suurin yksittäinen syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeel-

le ovat mielenterveysongelmat, joka on syy lähes nel-

jälle kymmenestä. Lisäksi alkoholi on mukana monissa

tapauksissa. Perinteiset fyysisestä rasituksesta tai vam-

mautumisesta johtuvat syyt ovat koko ajan alentuneet

ja niiden määrä on jo alle puolen kaikista tapauksista.

Lisäksi fyysisen syyn takia jäädään usein työkyvyttö-

myyseläkkeelle vasta lähellä normaalia eläkeikää, kun

taas mielenterveydellisistä syistä jäädään tyypillisesti

eläkkeelle jo alle 35-vuotiaana. Kaikilla ei edes ole työ-

historiaa ja monilla se jää todella lyhyeksi.

Työkyvyttömyyttä vastaan taistellaan parhaiten ennal-

taehkäisevin keinoin. Työturvallisuutta on mahdollis-

ta työpaikoilla edelleen parantaa tehokkaalla yhteis-

työllä työnantajan ja työntekijöiden kesken, sekä työ-

terveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Näin voi-

daan edelleen vähentää fyysisten syiden määrää, mutta

henkistä puolta vastaan taisteleminen edellyttää uutta

asennetta.

Henkisten ongelmien taustat eivät yleensä johdu työ-

paikan asioista, vaan useimmiten yksityiselämästä työ-

elämän ulkopuolella. Siitä huolimatta työkaveri, lähiesi-

mies ja ystävät usein huomaavat ongelmat paljon ennen

työterveyslääkäriä, jonka vastaanotolle mentäessä ol-

laan usein jo liian pitkällä. Nyt onkin otettava aidon vä-

littämisen asenne. Meillä jokaisella on velvollisuus aut-

taa sekä työssä, että vapaa-aikana niitä ystäviämme, joi-

den ongelmat me näemme. Kaveria auttamalla autetaan

myös suomalaisen hyvinvoinnin säilymistä.

Kirjoittaja on työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan pu-

heenjohtaja, kansanedustaja (KOK)

• Arto Satonen

Työurat

pidentyvät työ-

kyvyttömyyttä

ennalta-

ehkäisemällä

Navigaattori ohjaa jo joka

kolmatta suomalaisautoilijaa

Suomalaisten autoissa on pal-

jon telemaattisia ja teknisiä

laitteita. Liikenneturvan uu-

den tutkimuksen mukaan

kuljettajat pitävät laitteista

turvallisuudelle hyödyllisim-

pinä ABS-jarruja, turvavöitä

ja ajonvakaudenjärjestelmää

ESC:tä.

Haitallisimmiksi taas koe-

taan kännykkä, handsfree lait-

teineen sekä radio.Telema-

tiikan tehokkaalla hyödyn-

tämisellä voidaan lisätä tie-

liikenteen turvallisuutta ja

sujuvuutta sekä hallita häiri-

ötilanteita. Ajoneuvokannan

uudistuessa telemaattiset ja

tekniset laitteet ajoneuvoissa

yleistyvät.

Liikenneturva selvitti uu-

dessa tutkimuksessa telemaat-

tisten laiteiden yleisyyttä ja

käyttöä.

Kyselytutkimuksen mu-

kaan auton turvatyyny on kol-

messa neljästä autosta. Vähin-

tään joka toisesta autosta löy-

tyy ABS -jarrut ja turvavyö-

muistutin etupenkille.

Aikaisemmissa tutkimuk-

sissa turvallisuutta merkit-

tävästi parantavaksi todettu

ESC -ajonvakautusjärjestelmä

on joka kolmannessa ajoneu-

vossa.

Yhä useampi suomalainen luottaa kartan sijasta navigaattoriin. Liikenneturvallisuuden kannalta on huolestutta-

vaa, että 40 % navigaattorin omistajista kertoi säätävänsä muun muassa osoitetietoja ajon aikana.

Kyselyyn vastanneet kuljet-

tajat eivät aina tienneet, mitä

laitteita heidän ajoneuvossaan

on. Erityisesti EBA-hätäjar-

rutehostin ja ISOFIX-kiinni-

tysmekanismi turvaistuimille

tuottivat vastaajille päänvaivaa.

Auton lisävarusteiden han-

kintaan vaikuttaa vastaajien

mielestä eniten hinta ja ajomu-

kavuus. Turvallisuutta arvos-

tettiin viihtyvyyttä enemmän.

Hyödyllisiä härveleitä

Kuljettajien mielestä hyödylli-

siä laitteita olivat ABS-jarrut,

turvavyöt ja ajonvakauden-

säätimet. Haitallisiksi taas ko-

ettiin kännykkä ja handsfree

laitteineen sekä jossain mää-

rin myös radio.

Joka kolmannessa ajoneu-

vossa on navigaattori. Sitä pi-

dettiin turvallisuuden kannal-

ta hyödyllisempänä kuin mat-

kapuhelinta. Silti 40 % navi-

gaattorin omistajista kertoi

säätävänsä muunmuassa osoi-

tetietoja ajon aikana.

Laitteita miehillä ja

ajotaidostaan varmoilla

Miesten autoista löytyi enem-

män tekniikkaa kuin naisten

autoista. Naiset tosin vastasi-

vat useammin, etteivät osaa

sanoa löytyykö kyseistä tek-

nistä laitetta autosta.

Myös kuljettajan käsitys

omista ajotaidoista näkyi hä-

nen ilmoittamiensa turvalait-

teiden määrässä. Omaa ajotai-

toaan korostavilla kuljettajilla

oli enemmän teknisiä laitteita.

Nuorilla oli vähiten lait-

teita käytössä. Toisaalta myös

heidän käyttämänsä autot oli-

vat keskimäärästä vanhempia.

”

Turvallisuutta

arvostetaan

viihtyvyyttä

enemmän.

Page 16 - Alueviesti_05_2010