16
Keskiviikko helmikuun 3. 2010
Alituotantokasveja
viljelyyn ensi kesänä
Marketta Saastamoinen
ja Jaana Laurila
Satafood Kehittämisyhdistys
ry sai viime vuonna rahoituk-
sen Manner-Suomen maaseu-
dun kehittämisohjelmasta Ali-
tuotantokasvien tuotannon
kehittäminen – hankkeeseen.
Hanketta toteutetaan ylimaa-
kunnallisesti Satakunnan, Pir-
kanmaan ja Varsinais-Suomen
alueilla, jotka ovat Satafoodin
ja ostavan teollisuuden sijain-
tiin nähden luonteva toiminta-
alue. Satafoodin tehtävänä on
edistää alueellista ja kansallista
kilpailukykyä ja hyvinvointia
tarjoamalla alueen yrityksille
ja viljelijöille erityisesti raaka-
aine- ja elintarviketuotantoon
sekä ympäristöteknologioihin
liittyviä kehityspalveluita.
Alituotantokasvien tuotan-
non kehittäminen – hankkees-
sa kehitetään niiden kasvien
tuotantoa, joista Suomessa on
alituotantotilanne eli lähin-
nä rypsin, rapsin, rukiin, her-
neen ja härkäpavun tuotantoa.
Hankkeessa on tavoitteena
edistää näiden kasvien vilje-
lyä sekä selvittää uusien lajik-
keiden menestymistä käytän-
nön viljelyssä. Rukiin osalta tä-
mä tarkoittaa etenkin hybridi-
rukiin ja kevätrukiin viljelyn
edistämistä. Viljelyn edistämi-
sen lisäksi pyrkimyksenä on
edellämainittujen lajien satota-
son nostaminen ja viljelyn kan-
nattavuuden parantaminen.
Hankkeet ovat
avoimia viljelijöille
Hanke on avoin kaikille kiin-
nostuneille viljelijöille ja se to-
teutetaan yhteistyössä jalosta-
van teollisuuden kanssa. Sii-
hen osallistuminen viljelijöil-
le on maksutonta. Hankkeen
puitteissa tehdään maatilako-
keita, kerätään viljelytietoja ja
analysoidaan viljelijöiden sa-
tonäytteitä.
Rypsistä ja rapsista on ke-
rätty kasvustonäytteitä, jois-
ta on määritetty kasvitaudit
MTT Kasvintuotannon tutki-
muksessa. Lisäksi rypsiltä ja
rapsilta on kerätty liima-an-
soilla tietoa tuhohyönteisten
esiintymisestä viljelylohkoil-
la. Lohkotietojen, kasvusto- ja
satonäytteiden avulla pyritään
löytämään parhaat mahdolli-
set viljelymenetelmät. Hank-
keessa on jo mukana joukko
viljelijöitä, mutta uudet vilje-
lijät ovat edelleen tervetullei-
ta mukaan.
Huittisissa
Alituotantokasvi-päivä
Huittisissa pidetään Tuotan-
to tasapainoon – alituotanto-
kasvien tuotannon edistämis-
päivä keskiviikkona 10. hel-
mikuuta.
Tilaisuudessa esitellään
hankkeen kasvukauden 2009
tuloksia. Lisäksi päivässä on
puhumassa mm. tutkimus-
päällikkö Juha Salopelto Ag-
rimarketista härkäpavun vil-
jelystä ja kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen Raisiolta öl-
jykasvien valkuaisomavarai-
suudesta.
Satu Pura Boreal Kasvinja-
lostuksesta kertoo uusimmis-
ta öljykasvi- ja ruislajikkeista.
Lisäksi kuullaan ajankohtaista
tietoa rypsin taudeista ja tuho-
laisista.
Rypsiä kannattaa viljellä tulevana kesänä. Kuva: Marketta Saastamoinen.
V
iimeisinä päivinä on käyty kovaa eläkekeskuste-
lua, kun kolmikantaisten työryhmien määräai-
ka lääkkeiden löytämiseksi työurien pidentämi-
seen alkaa päättyä. Itse asiassa on kyse siitä, että taan-
tumasta ja väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva
julkisen talouden vaje on korjattavissa vain työuria pi-
dentämällä, veroja korottamalla tai julkisia menoja leik-
kaamalla. Kyse on siis suomalaisen hyvinvointiyhteis-
kunnan tulevaisuudesta.
Yksi vuosi lisää työelämässä merkitsee 3 miljardin lisä-
tuloa. Tavoiteltava kolmen vuoden pidennys merkitsee
siten 9 miljardin hyötyjä. Jos vastaava summa otetaan
verojen korotuksista, niin esimerkiksi tuloveroa pitäisi
korottaa 10 prosenttiyksikköä tai vastaavasti leikata lä-
hes viidennes valtion menoista. Molemmat vaihtoehdot
ovat täysin mahdottomia ja johtavat hyvinvointiyhteis-
kunnan alasajoon. Siksi työurien pidentämiselle ei ole
realistista vaihtoehtoa.
Työurien pidentämisessä on paljon puhuttu eläkeiän
nostosta , varhaiseläkejärjestelmien muuttamisesta ja
viimeisten vuosien superkarttumista. On totta, että elä-
kejärjestelmämme tulee olla sellainen, että työelämän
viimeisistä vuosista palkitaan, eikä vastaavasti kannus-
teta siirtymään eläkkeelle jo aiemmin. Ihan mahdotto-
masta ei kuitenkaan ole kyse. Kun nykyisin eläkkeel-
le jäädään keskimäärin 59-vuotiaana, niin jo 62-vuo-
den keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi riittävä.
Pääministeri Matti Vanhasen esitys siitä, että eläkeikää
vain nostetaan kahdella vuodella on liian yksioikoinen.
Muodollinen eläkeikä ei ratkaise, vaan ainoastaan se
minkä ikäisenä eläkkeelle tosiasiassa jäädään.
Suomalaisten varsin alhainen eläkkeellesiirtymisikä
johtuu siitä, että vuosittain työkyvyttömyyseläkkeel-
le jääviä on lähes yhtä monta kuin normaalille vanhus-
eläkkeelle jääviä. Viime vuonna vanhuseläkkeelle jäi 40
000 suomalaista ja työkyvyttömyyseläkkeelle 30000,
edellisinä vuonna luvut olivat lähes tasoissa. Työkyvyt-
tömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana.
Jos tämä keskiarvo saataisiin nousemaan 58-vuoteen,
niin silloin normaalin työuran tekevien ei tarvitsisi teh-
dä työtä yhtään nykyistä pidempään. Tämä ei toki käy-
tännössä yksin riitä ratkaisuksi, mutta osoittaa sen mis-
sä on ongelman ydin.
Perinteiset fyysisestä rasituksesta
tai vammautumisesta johtuvat syyt
ovat koko ajan alentuneet.
Suurin yksittäinen syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeel-
le ovat mielenterveysongelmat, joka on syy lähes nel-
jälle kymmenestä. Lisäksi alkoholi on mukana monissa
tapauksissa. Perinteiset fyysisestä rasituksesta tai vam-
mautumisesta johtuvat syyt ovat koko ajan alentuneet
ja niiden määrä on jo alle puolen kaikista tapauksista.
Lisäksi fyysisen syyn takia jäädään usein työkyvyttö-
myyseläkkeelle vasta lähellä normaalia eläkeikää, kun
taas mielenterveydellisistä syistä jäädään tyypillisesti
eläkkeelle jo alle 35-vuotiaana. Kaikilla ei edes ole työ-
historiaa ja monilla se jää todella lyhyeksi.
Työkyvyttömyyttä vastaan taistellaan parhaiten ennal-
taehkäisevin keinoin. Työturvallisuutta on mahdollis-
ta työpaikoilla edelleen parantaa tehokkaalla yhteis-
työllä työnantajan ja työntekijöiden kesken, sekä työ-
terveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Näin voi-
daan edelleen vähentää fyysisten syiden määrää, mutta
henkistä puolta vastaan taisteleminen edellyttää uutta
asennetta.
Henkisten ongelmien taustat eivät yleensä johdu työ-
paikan asioista, vaan useimmiten yksityiselämästä työ-
elämän ulkopuolella. Siitä huolimatta työkaveri, lähiesi-
mies ja ystävät usein huomaavat ongelmat paljon ennen
työterveyslääkäriä, jonka vastaanotolle mentäessä ol-
laan usein jo liian pitkällä. Nyt onkin otettava aidon vä-
littämisen asenne. Meillä jokaisella on velvollisuus aut-
taa sekä työssä, että vapaa-aikana niitä ystäviämme, joi-
den ongelmat me näemme. Kaveria auttamalla autetaan
myös suomalaisen hyvinvoinnin säilymistä.
Kirjoittaja on työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan pu-
heenjohtaja, kansanedustaja (KOK)
• Arto Satonen
Työurat
pidentyvät työ-
kyvyttömyyttä
ennalta-
ehkäisemällä
Navigaattori ohjaa jo joka
kolmatta suomalaisautoilijaa
Suomalaisten autoissa on pal-
jon telemaattisia ja teknisiä
laitteita. Liikenneturvan uu-
den tutkimuksen mukaan
kuljettajat pitävät laitteista
turvallisuudelle hyödyllisim-
pinä ABS-jarruja, turvavöitä
ja ajonvakaudenjärjestelmää
ESC:tä.
Haitallisimmiksi taas koe-
taan kännykkä, handsfree lait-
teineen sekä radio.Telema-
tiikan tehokkaalla hyödyn-
tämisellä voidaan lisätä tie-
liikenteen turvallisuutta ja
sujuvuutta sekä hallita häiri-
ötilanteita. Ajoneuvokannan
uudistuessa telemaattiset ja
tekniset laitteet ajoneuvoissa
yleistyvät.
Liikenneturva selvitti uu-
dessa tutkimuksessa telemaat-
tisten laiteiden yleisyyttä ja
käyttöä.
Kyselytutkimuksen mu-
kaan auton turvatyyny on kol-
messa neljästä autosta. Vähin-
tään joka toisesta autosta löy-
tyy ABS -jarrut ja turvavyö-
muistutin etupenkille.
Aikaisemmissa tutkimuk-
sissa turvallisuutta merkit-
tävästi parantavaksi todettu
ESC -ajonvakautusjärjestelmä
on joka kolmannessa ajoneu-
vossa.
Yhä useampi suomalainen luottaa kartan sijasta navigaattoriin. Liikenneturvallisuuden kannalta on huolestutta-
vaa, että 40 % navigaattorin omistajista kertoi säätävänsä muun muassa osoitetietoja ajon aikana.
Kyselyyn vastanneet kuljet-
tajat eivät aina tienneet, mitä
laitteita heidän ajoneuvossaan
on. Erityisesti EBA-hätäjar-
rutehostin ja ISOFIX-kiinni-
tysmekanismi turvaistuimille
tuottivat vastaajille päänvaivaa.
Auton lisävarusteiden han-
kintaan vaikuttaa vastaajien
mielestä eniten hinta ja ajomu-
kavuus. Turvallisuutta arvos-
tettiin viihtyvyyttä enemmän.
Hyödyllisiä härveleitä
Kuljettajien mielestä hyödylli-
siä laitteita olivat ABS-jarrut,
turvavyöt ja ajonvakauden-
säätimet. Haitallisiksi taas ko-
ettiin kännykkä ja handsfree
laitteineen sekä jossain mää-
rin myös radio.
Joka kolmannessa ajoneu-
vossa on navigaattori. Sitä pi-
dettiin turvallisuuden kannal-
ta hyödyllisempänä kuin mat-
kapuhelinta. Silti 40 % navi-
gaattorin omistajista kertoi
säätävänsä muunmuassa osoi-
tetietoja ajon aikana.
Laitteita miehillä ja
ajotaidostaan varmoilla
Miesten autoista löytyi enem-
män tekniikkaa kuin naisten
autoista. Naiset tosin vastasi-
vat useammin, etteivät osaa
sanoa löytyykö kyseistä tek-
nistä laitetta autosta.
Myös kuljettajan käsitys
omista ajotaidoista näkyi hä-
nen ilmoittamiensa turvalait-
teiden määrässä. Omaa ajotai-
toaan korostavilla kuljettajilla
oli enemmän teknisiä laitteita.
Nuorilla oli vähiten lait-
teita käytössä. Toisaalta myös
heidän käyttämänsä autot oli-
vat keskimäärästä vanhempia.
Turvallisuutta
arvostetaan
viihtyvyyttä
enemmän.
1...,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15 17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,...32