Page 7 - Alueviesti_15

Keskiviikko huhtikuun 12. 2006

7

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS: Kokemäki

puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Hautauspalvelut

Ajattelemisen aihetta

Kristinusko opettaa, että historiassa on kolme

keskuskohtaa – luominen, lunastus, ja Kristuksen

paluu. Hiljainen viikko vie meidät lunastuksen ää-

relle. Ihmiskunta ja jokainen ihminen on pelastet-

tu.

Uskonasiat ovat pohjimmiltaan salaisuuksia.

Aavistelemme, mitä ne merkitsevät yleisesti koko

maailmalle ja henkilökohtaisesti meille yksityisil-

le ihmisille. Seurakunnassa ne alkavat elää. Vaik-

ka emme ymmärrä Jumalaa ja Hänen tekojaan,

saamme luottaa niihin. Seurakunnan tarkoitus on

synnyttää uskoa eli luottamusta. Tämä ei tarkoita

vain opillisten kohtien hyväksymistä, vaan henki-

lökohtaista luottamusta Kristuksen rakkauteen.

Laki, pakko, tuomio tai tulikivenkatkuinen saarna

ei synnytä uskoa. Sen tekee Jumalan Pyhä Henki,

hiljaisella rakkaudella. Jumalan teot on annettu

meidän uskollemme. Jumala antaa anteeksi kai-

ken, ehdoitta ja empimättä.

Tämä viikko ohjaa meidät Golgatalle. Painam-

me päämme hiljaa alas - minunkin tähteni. Kris-

tus on uhri meidän syntiemme tähden. Velka on

maksettu, synti sovitettu. Emme jää Golgatalle.

Pääsiäinen antaa luvan kohottaa katseemme, syn-

tiä ei enää ole. Jumalan on antanut sen anteeksi.

Jeesuksen sovintouhri riittää kaikille. Katso ym-

pärillesi, siinä on vain sovitettuja ihmisiä, rakkai-

ta Jumalalle. Ovatko he rakkaita myös sinulle?

Katso omaan sydämeesi, syntiäkö? Sitäkin, mutta

muista ja usko, kaikki on annettu anteeksi. Martti

Luther opetti, simul justus et peccator, samalla

syntinen ja vanhurskas. Tällaisena kuljemme koko

matkan, uskoen ja autuaana iloiten –varmasti.

”Laula sielu riemuisasti, pääset, pääset kotohon.”

Siunausrikasta ylösnousemusjuhlaa!

Teofilus

Varmasti

KUOLLUT:

Onni Veijo Nestori Valonen 91 v.

, Ulla Heleena Setälä 87 v., Airi

Karoliina Tähtinen 87 v.

Seurakunta toivottaa Jumalan siu-

naamaa pääsiäisaikaa jokaiselle

punkalaitumelaiselle!

Suodenniemi

www.kopteri.net/koti

/

suodenniemi.srk

Ke 12.4.

klo 10.30-12.30 perhe-

kerho srk-talolla ja klo 19-20 ris-

tin tie kirkossa, Lauri Voipio, sel-

lo, Esa Vähämäki, urut, rippikou-

lulaiset, päiväkerholaiset, koulu-

laiset, klo 17.30 rippikoululaiset

harjoituksiin.

To 13.4.

klo 15 vanhemman väen

ehtoollinen srk-talolla, kyydin ti-

laus virastosta puh. 517166 ja klo

19 Kiirastorstain ehtoollinen kir-

kossa.

Pe 14.4.

klo 10 Pitkäperjantain

sanajumalanpalvelus kirkossa.

La 15.4.

Ei kirpputoria srk-talon

alakerrassa.

Su 16.4.

klo 10 Pääsiäispäivän

messu kirkossa.

Ma 17.4.

klo 10 toisen pääsiäis-

päivän sanajumalanpalvelus kir-

kossa.

Ti 18.4.

klo 13 hartaus Heikkiläs-

sä ja klo 14.30 hartaus Lavian vuo-

deosastolla.

Ke 19.4.

klo 10.30-12.30 perhe-

kerho srk-talolla.

To 20.4.

klo 18 kuoroharjoitus seu-

rakuntatalolla ja klo 19 lähetyk-

sen lauluilta seurakuntatalolla.

Vs. diakoni MarjaWiikari, päivys-

tys parittomilla viikoilla tiistaisin

ja torstaisin klo 9-11, p. 517328

tai 050-5206111.

Vampula

To 13.4.

klo 9.30 Lasten pääsiäis-

hartaus kirkossa. Klo 19 kiirastors-

tain ehtoollishartaus kirkossa,

Thurèn, Rajala.

Pe 14.4.

klo 10 pitkänperjantain

sanajumalanpalvelus (ilman urku-

jen soittoa) Thurèn, Rajala.

La 15.4.

klo 19.30 pääsiäistapah-

tuma Tuulikki-Vampula lentoken-

tällä, bussikuljetus: klo 18.30 Ru-

tavan Valinnan edestä Kukonhar-

jan kautta, Tanokkantietä seura-

kuntatalolle, josta klo 19 lentoken-

tälle. Klo 19.30 lapsille askarte-

lua, Vampulan Varpuspartion näyt-

tely, makkaranmyyntiä, mehua,

kahvia, pullaa. Tervetulotoivotus

Leevi Laitinen, runoja MajLis

Ihantoja, Saimo Varjonen, Mauno

Laitinen, yksinlaulua Maija Harak-

ka, Anne Salmi, kirkkokuoro joh-

tajanaan Jari Jankama, Tuomas-

draama, ohjaaja Pirkko Rehelä,

tyhjän haudan ihme, pääsiäissiu-

naus Petri Thurèn, tervetuloa kau-

empaakin!

Su 16.4.

klo 8 (huom.aika) pääsi-

äisaamun messu, Thurèn, Janka-

ma, kirkkokuoro.

Ma 17.4.

klo 10 sanajumalan-

palvelus Rutavan kylätoimikun-

nan tiloissa, Lehtimäki, Raja-

la.

KASTETTU:

Camilla Viivi Eveliina Gestrani-

us.

KUOLLUT:

Ossi Olavi Ritakallio 72 v.

Köyliö

To 13.4.

Ei äiti-lapsikerhoa. Las-

ten ja eskarilaisten pääsiäiskirkko

kirkossa klo 10, Vuola, Ketola,

Toivanen. Kepolan ja Vuorenmaan

koulujen koulukirkko kirkossa klo

11, Vuola, Ketola. Kiirastorstai-

illan messu kirkossa klo 19, Vuo-

la, Ketola.

Pe 14.4.

Pitkäperjantain sanaju-

malanpalvelus kirkossa klo 10,

saarna: Suomen Raamattuopiston

aluejohtaja, ekonomi Heikki Mäki-

Pesola, liturgia: Vuola, lauluryh-

mä Hadassa. Jumalanpalvelukses-

sa ei soiteta urkuja.

Su 16.4.

1. pääsiäispäivän messu

kirkossa klo 10, Vuola, Ketola, lau-

luryhmä Hadassa.

Ma 17.4.

2. pääsiäispäivän messu

Vuorenmaan kirkossa klo 10, Vuo-

la, Ketola. Palveluvuorossa Vuo-

renmaan maatalousyhdistys ja ky-

lätoimikunta. Messun jälkeen kirk-

kokahvit.

Ti 18.4.

Diakonia- ja yhteiskun-

nallisen työn johtokunnan kokous

srk-talon kahviossa klo 18.

Ke 19.4.

Kirkkoneuvoston kokous

srk-talolla klo 18.

To 20.4.

Äiti-lapsikerho kerhoti-

lassa klo 10-12.

La 22.4.

Rippikoulu palvelutalol-

la klo 9-12 II-ryhmä. Rippikoulu

seurakuntatalolla klo 13-16 I-ryh-

mä.

Su 23.4.

Messu kirkossa klo 10.

Palveluvuorossa Tuiskula. Pikku-

kirkko Köyliön seurakuntatalolla

klo 14.

Säkylä

Ke 12.4.

klo 12 keskustelupiiri seu-

rakuntatalossa, Hilkka Koivisto,

Irina Kaukinen. Klo 18 hartaus kir-

kossa, Marja Joukio-Hirvijärvi,

Kaukinen. Klo 19 kirkkokuoron

harjoitukset kirkossa.

To 13.4.

klo 11 hartaus ja Hpe van-

hainkodissa, Isotalo, Kaukinen.

Klo 18 ehtoollisen vietto kirkos-

sa, Isotalo, Kaukinen, Mieskvar-

tetti Matti Nuoranteen johdolla.

Avustaa Kimmo Koivisto.

Pe 14.4.

klo 10 Pitkäperjantain sa-

najumalanpalvelus kirkossa, Iso-

talo, Kaukinen, kirkkokuoro.

Su 16.4.

klo 10 pääsiäispäivän

messu kirkossa, Isotalo, Kaukinen,

kirkkokuoro, avustaa Hannu Tom-

peri ja Ulvilan rippikoululaiset.

Ma 17.4.

Huom! klo 10 ei ole ju-

malanpalvelusta. Klo 18 Nuorten

musikaali seurakuntatalossa, seu-

rakunnan nuoret ja bändi Mikko

Pelkosen johdolla.

Ti 18.4.

Keskustan päiväkerho ei

kokoonnu.

Su 23.4.

klo sanajumalanpalvelus,

Marja Joukio-Hirvijärvi, Isotalo.

Klo 18 Runo-ilta kirkossa ”Matka

sisäänpäin”, Leena Maaranen.

Pääsiäisen sanoma Kristuk-

sen ylösnousemuksesta on

kristillisen uskon perusta.

Pääsiäispäivää, kirkkovuoden

kohokohtaa, vietetään tänä

vuonna sunnuntaina 16. huh-

tikuuta. Kiirastorstai-illasta

pääsiäisiltaan vietetään ristin

ja ylösnousemuksen pääsiäis-

tä, jonka aikana kärsimys

vaihtuu iloon.

Kiirastorstaina, pääsiäistä

edeltävän hiljaisen viikon tors-

taina, Jeesus asetti ehtoollisen

sakramentin. Kiirastorstai-ilta-

na Jeesus vetäytyi Getsemanen

puutarhaan rukoilemaan voimaa

Isältään. Yön kuluessa rooma-

laiset sotilaat pidättivät Jeesuk-

sen yhdessä juutalaisen temp-

pelipapiston ja saddukeusten

kanssa.

Kiirastorstai-iltana vietetään

aina messua eli ehtoollisjuma-

lanpalvelusta. Näin seurakun-

talaiset tulevat osallisiksi kiiras-

torstai-illan alkuperäisistä tapah-

tumista. Monissa seurakunnis-

sa kiirastorstain messu päättyy

elämyksellisesti. Tuolloin alttari

riisutaan ja puetaan mustaan.

Sitä ennen, pääsiäistä edeltävän

hiljaisen viikon ajan, liturgise-

na värinä on violetti tai tum-

mansininen.

Pitkäperjantaina

viivytään ristin äärellä

Pitkäperjantaina Jeesus tuo-

mittiin ja ristiinnaulittiin Gol-

gatalla. Jeesus kuoli ja hänet

haudattiin. Pitkäperjantain ju-

malanpalvelukset eroavat sel-

västi vuoden muiden pyhien ju-

malanpalveluksista. Ehtoollisju-

malanpalvelusta ei vietetä. Sa-

najumalanpalveluksessa koros-

tuu ristin äärellä viipyminen.

Liturginen väri on musta. Kir-

konkellot ja tavallisesti myös

urut vaikenevat. Alttari on rii-

suttu. Ainut pitkäperjantaina

Pääsiäisenä juhlitaan

ylösnoussutta Kristusta

käytettävä kynttilä on jumalan-

palveluksen symboliikkaan liit-

tyvä Kristus-kynttilä, joka sam-

mutetaan sen jälkeen, kun evan-

keliumissa on kerrottu Jeesuk-

sen kuolemasta.

Perinteisten alttarikukkien

sijasta käytetään viittä punaista

ruusua Jeesuksen viiden haavan

vertauskuvana ja mahdollisesti

orjantappurakruunua. Pitkäper-

jantain aamujumalanpalvelusten

lisäksi seurakunnissa on yleis-

tynyt tapa viettää kello 15 Jee-

suksen kuolinhetken hartautta.

Pitkäperjantaita seuraavana hil-

jaisena lauantaina muistetaan

Jeesuksen haudassa oloa. Litur-

ginen väri on edelleen musta.

Musta vaihtuu

valkoiseen, suru iloon

Pääsiäispäivä, sunnuntai, on

Jeesuksen ylösnousemisen juh-

la. Monissa seurakunnissa pi-

detään lauantain vaihtuessa sun-

nuntaiksi pääsiäisyön messuja.

Niissä kirkon kuoriin tuodaan

suuri pääsiäiskynttilä, jota sy-

tytettäessä lausutaan: Jeesus

Kristus onmaailman valo.Vaih-

toehtoisesti pääsiäiskynttilä voi-

daan tuoda kuoriin pääsiäisaa-

muna. Pääsiäisyön ja pääsiäis-

aamun messun erityisiä ainek-

sia ovat pääsiäisylistys ja kas-

teen muistaminen.

Pääsiäisenä liturginen väri

vaihtuu mustasta valkoiseen,

ilon, puhtauden ja riemun vä-

riin. Pääsiäisyönä ja pääsiäis-

päivänä alttarilla on keltanar-

sisseja tai valkoisia liljoja. Alt-

tarilla on kuusi kynttilää suu-

ren Kristus-juhlan merkkinä.

Kirkonkellot ja urut soivat jäl-

leen, kuten myös koko paas-

tonajaksi vaiennut halleluja-lau-

lu.

Toisena pääsiäispäivänä,

maanantaina, jumalanpalveluk-

sissa muistetaan ylösnousseen

Jeesuksen ilmestymistä häntä

seuranneille naisille ja opetus-

lapsille Emmauksen tiellä. Il-

mestykset vakuuttivat heidät

Jeesuksen kuolleista nousemi-

sesta ja jatkuvasta läsnäolosta

keskellä maailman elämää.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäis-

viikko, joka kestää seuraavaan

lauantaihin. Pääsiäisviikko jat-

kaa pääsiäisen ilosanomaa ja

viestittää ylösnousseen yhteyt-

tä seurakuntalaisiinsa. Pääsiäis-

viikon aiheena on vaeltaminen

uudessa elämässä ja valossa.

Jokaiselle päivälle tiistaista lau-

antaihin on omat raamatunteks-

tinsä. Pääsiäisyöstä alkaa myös

ilon täyttämä 50-päiväinen pää-

siäisaika, joka päättyy hellun-

taihin.

Kiirastorstai neljänneksi

suosituin kirkkopyhä

Kiirastorstai on kirkkovuoden

neljänneksi suosituin juhlapy-

hä. Juhlapyhien kävijämäärät

tilastoitiin viimeksi vuonna

2003, jolloin kiirastorstainmes-

sussa kävi 138 000 suomalais-

ta. Ensimmäisen pääsiäispäivän

messu oli tilastossa sijalla yh-

deksän. Tuolloin messuun osal-

listui kaikkiaan 84 000 suoma-

laista. Pitkäperjantai oli sijalla

kaksitoista runsaalla 69 000 kä-

vijällä.

Pääsiäispäivää vietetään en-

simmäisenä sunnuntaina kevät-

päiväntasauksen (21.3.) jälkei-

sen täydenkuun jälkeen. Pääsi-

äispäivä on aikaisintaan 22.

maaliskuuta ja viimeistään 25.

huhtikuuta. Käytäntö pohjautuu

Nikean kirkolliskokouksessa

vuonna 325 tehtyyn päätökseen.

Juliaanista ajanlaskua nou-

dattavat ortodoksit viettävät pää-

siäistä eri aikaan kuinmuut kris-

tityt. Poikkeuksen tekee Suo-

men ortodoksinen kirkko, joka

viettää pääsiäistä lännen kirk-

kojen tapaan gregoriaanisen ka-

lenterin mukaan.

Pääsiäisen suomalainen nimi

viittaa paastosta pääsemiseen.

Alkuaan pitkäperjantai ja pää-

siäinen muodostivat yhden juh-

lan, mutta 300-luvulla pitkäper-

jantai erkani erilliseksi juhlapäi-

väksi. (KT)

Avainmedia Lähetysjärjes-

tö ry:n Kiinan työn koordi-

naattori Rauno Jalavisto vie-

railee Kiikan helluntaiseura-

kunnassa 20.4. klo 19. Hän

on asunut Kiinassa 10 vuot-

ta toimien yhteyshenkilönä

Avainmedian ja kotiseura-

kuntien välillä.

Aiheena on mm. se, johtaa-

ko maan voimakas talouskas-

vu myös ideologiseen vapau-

tumiseen. Kiina on noussut ot-

sikoihin sen räjähdysmäisen ta-

Kiinan uskonnonvapaus

aiheena Kiikan tilaisuudessa

louskasvun seurauksena. Suo-

malaiset yhdessä läntisen maa-

ilman kanssa on siirtänyt teol-

lista tuotantoa voimakkaasti

Kiinaan. Länsi on joutunut te-

kemään kompromisseja erityi-

sesti ihmisoikeuskysymysten

kohdalla saadakseen maksimi-

tuoton sijoituksilleen idän

mahtimaasta.

Kiinan kristillisten seura-

kuntien kasvu on voimakkuu-

deltaan verrattavissa talouden

nopeaan kasvuun. Kommunis-

min vallattua Kiinan 1949 vi-

Invalidiliiton keräystu-

lot olivat vuonna 2005

yhteensä 2 104 000 eu-

roa ja kulut 826 000 eu-

roa. Keräyksistä kertyi

tuottoa kaikkiaan noin 1

278 000 euroa ja tuot-

toprosentti oli 60.

Tuotosta on jaettu suo-

raan jäsenyhdistyksille 79

000 euroa.

Vuonna 2005 Invalidilii-

ton toimintaan kerättiin

varoja muun muassa pins-

si- ja kirjeensulkijamerk-

kikampanjoilla sekä lista-

keräyksillä.

Invalidiliitto kiittää

kaikkia keräyksiin ja kam-

panjoihin osallistuneita

tärkeästä avustustyöstä.

Keräystulot käytettiin

Invalidiliiton monipuoli-

seen toimintaan.

Invalidiliiton

keräystulot yli

2,1 miljoonaa

Invalidiliitto ry on vuon-

na 1938 perustettu valta-

kunnallinen tuki- ja liikun-

taelinvammaisten edunval-

vonnan ja palvelutoimin-

nan monialajärjestö.

Liitto tuottaa asumis-,

kuntoutus- ja koulutuspal-

veluja vammaisille ihmi-

sille eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi Tiedä mi-

ten pyöräilet ja Tiedä mi-

ten hyppäät -kampanjoiden

kautta saatuja varoja käy-

tettiin vakavien pyöräily-

ja sukellusonnettomuuksi-

en ehkäisytyöhön.

Invalidiliitto noudattaa

Sosiaali- ja terveysjärjes-

töjen

yhteistyöjärjestö

YTY:n hyväksymiä va-

rainhankinnan eettisiä pe-

riaatteita.

Invalidiliiton keräykset

tapahtuvat valtakunnalli-

sesti Etelä-Suomen läänin-

hallituksen myöntämällä

luvalla OKU934A ja Ah-

venanmaalla keräysluval-

la 129K14.

ranomaiset ilmoittivat kristit-

tyjen määräksi noin miljoona.

Kommunistisen hallinnon

tehtäväksi määrättiin uskonnon

ja erityisesti kristinuskon tu-

hoaminen.

Lähetyssaarnaajat karkotet-

tiin maasta ja aloitettiin ennen-

näkemätön vaino.

Viidenkymmenen vuoden

aikana Kiinan seurakunta on

kasvanut yli sadan miljoonan

jäsenen. Nämä kristityt kuulu-

vat kotiseurakuntiin, jotka tie-

tyssä mielessä edustavat ”va-

paakristillisyyttä” tai ”vapaita

suuntia”.

Toisaalla on Kiinan kommu-

nistipuolueen valvoma Kolmen

Itsen Isänmaallinen Liike ja sen

kirkko, Kolmen itsen kirkko.

KESÄAIKAISET KENTTÄVUOROT

Vapaa-aikatoimistoon osoitetut hakemukset

tulee jättää 24.4.2006 mennessä.

Lisätietoja p. 5198 272.

VAPAA-AIKATOIMISTO/LIIKUNTAPALVELUT

ENERGIA-AVUSTUKSET PIENTALOILLE

haettavissa

Valtion varoista voidaan myöntää avustuksia enintään kaksi

asuinhuoneistoa käsittäviin asuinrakennuksiin tehtäviin

laiteinvestointeihin pääasiallisen lämmitysjärjestelmän uusi-

misen yhteydessä:

1) liittämällä asuinhuoneisto kauko- tai aluelämmitykseen

(myös liittymismaksuihin)

2) rakentamalla pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä

(ei pelkän polttimen vaihtoon)

3) rakentamalla maalämpöpumppujärjestelmä tai

4) uusimalla öljylämmitys järjestelmällä, jossa on aurinko-

kerääjä (ei pelkkä aurinkokerääjä)

Avustus on enintään 15 % hyväksytyistä kustannuksista

kohdissa 2-4 ja enintään 10 % kohdassa 1.

Toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuksen myön-

tämistä koskeva päätös on annettu.

Asuinrakennuksen on oltava ympärivuotisessa asuinkäytössä.

Energia-avustusten hakuaika päättyy 12.5.2006.

Hakemuslomakkeita ja tarkempia ohjeita saa ap.raken-

nustarkastaja/korjausneuvojalta puh. 5198261 tai 050-521

2120 ja rakennusvalvontatoimistosta puh. 51981. Lisätietoja

myös

www.ara.fi

.

Hakemukset palautetaan Vammalan rakennusvalvontatoi-

mistoon Aarnontie 2, Vammala tai postitse PL 23, 38201

Vammala.

VAMMALAN RAKENNUSLAUTAKUNTA

YLIMÄÄRÄINEN TORIPÄIVÄ 13.4.2006

Vammalan torilla järjestetään normaalien toripäivien lisäksi

ylimääräinen toripäivä 13.4.2006 klo 7-14.

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Page 7 - Alueviesti_15_2006