Page 8 - Alueviesti_15_2006

Keskiviikko huhtikuun 12. 2006 8
Säkylän viime vuoden ti-
linpäätös tuotti odotettua
pahemman tuloksen. Ali-
jäämää odoteltiin, mutta
ei sentään 760 000 euron
suuruista. Saman tien ta-
seen kattamaton alijäämä
kohosi 1,3 miljoonaan.
Lohtua ei löydy meneil-
läänkään olevan vuoden ti-
lanteesta, sillä talousarvio on
tehty 600 000 euron alijää-
män varaan. Kunnanjohtaja
Jari Rantala sanookin, että
paineet palvelurakenteen ke-
ventämiseksi ja verojen ko-
rottamiseen ovat kestämät-
tömät. Tällä hetkellä vero-
prosentti on 18,5, millä hie-
man vajaan 5000 asukkaan
Säkylässä kerättiin 13,1 mil-
joonan euron verotulot. Tuo
viime vuoden alijäämä vas-
taa suurinpiirtein yhden pro-
senttiyksikön kuntaveroko-
rotusta. Lainaa sentään on
maan keskiarvoa selvästi vä-
hemmän eli 265 euroa per
asukas.
Isoimmat paineet kunta-
talouteen tulevat vanhusten-
huollosta. Viime vuonna me-
noihin tuli 15 prosentin kas-
vu. Terveydenhuollon kas-
vu oli maltillisempi eli 3,6
Alijäämän suuruus
yllätti Säkylän kunnan
prosenttia. Vaikka lisäystä
koulumenoissa oli alle pro-
sentin, joudutaan koulume-
noja silti karsimaan rajusti.
Näin siksi, että Säkylän pe-
rusopetuksen kustannukset
ovat noin miljoonan suurem-
mat kuin valtionosuuksien
laskennellasit perusteet edel-
lyttäisivät.
Köyliön tilinpäätös
odotettua parempi
Köyliö sen sijaan rutisti
myönteisen tilinpäätöksen.
Viime vuoden alijäämäksi
tuli vain 160 000 euroa, mikä
on selvästi odotettua pie-
nempi. Toimintakulujen kas-
vu jäi vain prosenttiin ja os-
topalvelut saatiin ainakin
hetkeksi kuriin. Asukaskoh-
taista lainaa Köyliössä on
vain 200 euroa.
Työllisyystilanne Köyli-
össä oli viime vuonna tutun
hyvä, ja verotuloja kerättiin
lähes 6,20 miljoonaa
18,25:n veroprosentilla.
Myös asukasluku pieneni
Satakunnan mittapuun mu-
kaan vähän. Uskoa tulevai-
suuteen luo myös kunnan
kannalta edullinen sokeriteh-
daspäätös.
Länsi-Pirkanmaan koulu-
tuskuntayhtymä täyttää
tänä vuonna kymmenen
vuotta. Yhtymän omistaja-
kunnat ovat Hämeenkyrö,
Ikaalinen, Kihniö, Mouhijär-
vi, Parkano ja Viljakkala.
Koulutuskuntayhtymä pe-
rustettiin selkeyttämään ja jär-
keistämään seutukunnan kou-
lutuksen toteuttamista ja se
on onnistunut siinä hyvin.
Koulutuskuntayhtymän juh-
lavuosi on täynnä tapahtumia.
Länsi-Pirkanmaan
koulutusyhtymä
täyttää 10 vuotta
Ensimmäisenä kajahtaa 2Se
oli milloin?" konsertti Ikaa-
listen Kylpylän Maininki -
salissa 29. huhtikuuta. Muis-
ta tapahtumista voidaan mai-
nita mm. Osaran maaseutu-
opetusyksikön 120-vuotisjuh-
lapäivä 26.8 ja juhlavuoden
näyttelyHämeenkyrön kirjas-
tossa. Näyttelyssä esittäyty-
vät Käsi- ja Taideteollisuus-
oppilaitos Ikatan eri ammat-
tialat. Ammatti-instituutti Ii-
sakin 50 -vuotisjuhlaa viete-
tään 7. lokakuuta.
Pirkanmaan kansan-
edustajat tekivät viime vii-
kolla sisäministeriölle esi-
tyksen riittävän määrära-
han varaamisesta Pirkan-
maan kuntien yhdistämis-
rahoituksiin ensi vuonna.
Esityksen jätti sisäministe-
rille kansanedustaja Rei-
no Ojala (sd) Nokialta.
Kuntien yhdistymisavus-
tuksilla edistetään vapaaeh-
toiselta pohjalta kuntien
yhdistymisiä, jotka edes-
auttavat laadukkaiden ja ta-
savertaisten kunnallisten
peruspalveluiden tuotta-
mista taloudellisemmin. Yh-
distymisavustuksiin on vuo-
den 2006 valtion talousar-
viossa varattu 24,6 miljoo-
naa euroa. Vuonna 2005
määräraha oli 41 miljoonaa
euroa. Tarve vuodelle 2007
on huomattavasti suurempi.
Vuoden 2007 valtion talous-
arvion kehysneuvotteluissa
yhdistymisavustuksiin on
osoitettu 53 miljoonaa eu-
roa. Yhdistymisavustusten
lisäksi määräraha sisältää
myös yhdistyvien kuntien
Pirkanmaan edustajat
peräävät tukirahaa
kuntaliitoshankkeisiin
investointi- ja kehittämis-
hankkeiden tuen.
Sisäasiainministeriö on
saanut asettamaansa määrä-
aikaan 31.3.2006 mennessä
seuraavat Pirkanmaata kos-
kevat 1.1.2007 voimaan tu-
leviksi aiotut kuntajaon
muuttamista koskevat esi-
tykset. Toijalan kaupunkia ja
Viialan kuntaa esitetään lak-
kautettaviksi ja tilalle pe-
rustettavaksi uutta Akaan
kaupunkia, Pälkäneen ja
Luopioisten kuntia esitetään
lakkautettaviksi ja perustet-
tavaksi uutta Pälkäneen
kuntaa, Suodenniemen kun-
taa esitetään liitettäväksi
Vammalan kaupunkiin, Vil-
jakkalan kuntaa esitetään lii-
tettäväksiYlöjärven kaupun-
kiin ja Längelmäen kuntaa
esitetään jaettavaksi Jämsän
ja Oriveden kaupunkien kes-
ken.
Pirkanmaalla on vireillä
myös Ylä-Pirkanmaan kun-
taliitossuunnitelma, missä
Virtain kaupungin ehdotta-
maan kuntaliitoksen esisel-
vitykseen on lähdössä usei-
ta kuntia.
Perinteitä ja niiden kun-
nioittamista sisältyi vamma-
lalaisen Aikapoikien kutsu-
konserttiin, joka pidettiin
Tuusulassa Lottamuseon
kauniissa ja Suomen kohta-
lonvuosista kertovissa tilois-
sa.
Useimmat meistä tietävät,
että sotiemme päätyttyä kiel-
lettiin Suomessa poliittisista
syistä useita järjestöjä, muun
muassa erittäin ansiokasta
maanpuolustustyötä tehnyt
Lotta Svärd -järjestö. Maail-
ma kuitenkin muuttuu, ja näin
on lottatyökin nostettu sille
kuuluvaan arvoon.
Lottajärjestön perinnettä
vaalii Tuusulassa Lottamuseo.
Kauniissa järvimaisemassa
kohoaa tyylikäs rakennus puis-
tojen keskellä. Sinne on saatu
yllättävän kattava kokoelma
alkuperäistä esineistöä. Tulipa-
lon vuoksi rakennus jouduttiin
rakentamaan uudelleen noin
viisitoista vuotta sitten. Piirus-
tukset olivat tallessa, ja raken-
nus nousi viimeistä piirtoa
myöten alkuperäiseen malliin-
sa.
Lottamuseolla usein mu-
siikkia hoiteleva Inkeri Simo-
la-Isakson on myös ollut Ai-
kapoikien konserteissa muka-
na ja kertonut Lottamuseon
vastaaville toiminnastamme.
Näin Aikapojilel tuli miellyt-
tävä kutsu tulla konsertoimaan
ja tutustumaan museoon.
Aikapojat esiintyi
Lottamuseossa
Kauniina kevättalven päi-
vänäAikapojat ja ystäviä Han-
nu Mäkelän varmasti ohjasta-
maan linja-autoon ja suuntasi
kohti pääkaupunkiseutua. Saa-
vuimme perille ja talo ympä-
ristöineen . Saavuttuamme pe-
rille totesimme, että talo ym-
päristöineen oli vielä upeampi
kuin oli kerrottu. Vastaanotto
oli lämmin ja tuloomme oli
valmistauduttu huolella. Silmi-
teltyämme saimme hyvin opas-
tetun tututumisen tiloihin ja
kokoelmiin. Hyvin koostettu
multivideoesitys varsinkin oli
vaikuttava. Sen katsottuaan
uskoo kyllä siihen arvioon, että
lotat vapauttivat taistelutehtä-
viin noin satatuhatta miestä.
Sillä oli suuri merkitys pienel-
le armeijalle.
Konsertin valmistelut alkoi-
vat painaa päälle, ja niin pyö-
rittiin ja hyörittiin. Talon hen-
kilökunta yritti täyttää toivei-
tamme parhaansa mukaan. Se
ei ollut ihan helppoa, sillä jär-
jestelyt ovat aina vähän vai-
keita pienissä iloissa, jotka
Lottamuseossakaan eivät ole
suunniteltuja tällaisiin tilai-
suuksiin.
Valmista kuitenkin tuli.
Yleisöä saapui täysi salilli-
nen. Jos olisi tullut enemmän,
olisi käynyt kuin Vammalas-
sa, olisi tarvinnut lopettaa lip-
pujen myynti.
Ohjelma oli lähes sama kuin
Vammalan konsertissa. Oli
meillä kuitenkin esittää vielä
lotille oma nimikkolaulu, Lot-
talaulu, jota kuunneltiin erityi-
sellä hartaudella. Yleisöstä ni-
mittäin ainakin puolet oli lot-
tia tai pikkulottia, niin paljon
nousi käsiä Olli Simolan asiaa
kysyessä.
Yleisö eli jälleen kerran tun-
teella mukana tässä muistojen
konsertissa. Meillä oli muka-
na myös omat ”lottamme", ja
he osallistuivat ohjelmaan, saa-
den ansaittua kiitosta.
Konsertin väliajalla ja sen
jälkeen yleisö antoi mieltä läm-
mittävää kiitosta halausten
kera.
Erityisesti haluan mainita
erään eläkkeellä olevan kenr-
ralin palautteen. Hän kertoi
kokeneensa yllätyksekseen to-
dellisen elämyksellisen iltas-
päivän. Hän jatkoi vielä, että
konsertti oli sellainen koko-
naisuus, että se on perinnetyö-
tä parhaimmillaan. Lopuksi
hän sanoi, että tämä olisi saa-
tava myös pääkaupunkiin ja
että ohjelmisto olisi ehdotto-
masti Finlandia -talon arvoi-
nen.
Hyvillä mielin ja taas yhtä
kokemusta rikkaampina jät-
täydyimme Hannun huomaan
matkalle kohti kotia. Paluumat-
kalla oli aika hiljaista, sillä pit-
kä päivä oli vienyt voimat.
Lottamuseota suosittelen
kaikille. Se on todella näke-
misen ja kokemisen arvoinen.
Pertti Ala-Tala
Aikapojat ja rouvat lauloivat myös yhdessä Lottamuseolla.
Koko maata ajatellen
ainutlaatuinen aluekou-
lu syntyy Punkalaitumen
Kanteenmaahan.
Ensin koulun oli tarkoi-
tus tulla Huittisten Huhta-
moon, mutta hanke pe-
ruuntui, kun Huittinen
päätti laukkauttaa Huhta-
mon koulun. Punkalaitu-
men kunnanvaltuuston ää-
nin 15-6 tekemä päätös tar-
koittaakin nyt sitä, että
Kanteenmaan koulun lak-
kautus peruuntuu.
Ensi syksynä Kanteen-
maan kouluun tulee oppi-
laita Kanteenmaan kylän
lisäksi myös Huittisten
Huhtamosta ja Alastaron
puolelta.
Oppilaiden tuloon vaa-
ditaan vanhempien sitou-
mus. Näillä näkymin ulko-
puolisia oppilaita tulee 22,
ja samalla oppilasmäärä
kohoaa 37:ään.
Punkalaidun vastaa täy-
sin lisäkustannuksista, jot-
Kanteenmaan koulu
jää henkiin aluekouluna
ka ovat noin 100 000 eu-
roa vuodessa. Kunnanval-
tuuston päätöksentekoa
helpotti se, että saman tien
luvassa on 122 000 euroa
valtion lisärahoitusta. Li-
säksi päätöksen puolesta-
puhujat vakuuttivat, ettei
kaikkea voi mitata rahas-
sa.
Päätös tuo ainutlaatui-
suudessaan ja esimerkki-
nä kolmen kunnan yhteis-
työstä Punkalaitumelle
myönteistä julkisuutta.
Samalla siinä voi piillä
Kanteenmaan kylän uuden
tulemisen itu.
Hankkeen kuusi vastus-
tajaa olivat sitä mieltä, että
oppilasmäärän Punkalaitu-
mella vähentyessä kunnal-
la ei ole varaa neljään ala-
asteeseen.
Heidän mukaansa kun-
nalla ei ole varaa tukea
huittislaisten ja alastaro-
laisten oppilaiden koulun-
käynti 35 000:lla eurolla
vuodessa.
Huittisten kaupungin-
sihteeri AnteroAlenius on
Punkalaitumen uusi kun-
nanjohtaja. Kunnanval-
tuusto valitsi hänet yksi-
mielisesti viime keskiviik-
kona. 46-vuotias Alenius
aloittaa tehtävässään vii-
meistään elokuun alussa.
Tampereella syntynyt ja
nuoruutensa viettänytAleni-
us palaa kotimaakuntaansa
hyvillä mielin. Punkalaidun
ja koko lounainen Pirkan-
maa ovat tulleet monien yh-
teistyökuvioiden myötä
miehelle tutuksi. Valinta tu-
lee mielenkiintoisessa vai-
heessa, sillä Punkalaidun on
vaihtanut maakuntaa ja siir-
tynyt samalla osaksi Vam-
malan seutukuntaa. Aleni-
us muistuttaa kuitenkin sa-
maan hengenvetoon, että
esimerkiksi Huittinen ja
Satakunta laajemminkin
ovat punkalaitumelaisten
asiointialuetta, joten muu-
reja ei kannata luoda luon-
nollisten yhteistyömuotojen
vaikeuttamiseksi.
Antero Aleniuksen mu-
kaan kunta- ja palveluraken-
neuudistus alkaa hahmottua
selvästi vielä tämän vuosi-
kymmenen aikana ja toivot-
tavasti niin, että kunnille-
kin jää harkinta- ja vaihto-
ehtomahdollisuuksia. Sa-
Alenius yksimielisesti
Punkalaitumen johtoon
maan hengenvetoon hän to-
teaa, että Vammalan ja Huit-
tisten kannattaisi tosissaan
miettiä uuden, ison kaupun-
gin perustamista. Sen asu-
kaspohja olisi ainakin 30
000 henkeä.
Kunnanjohtajan tehtävi-
en aloittamista helpottaa
Aleniuksen mukaan se, että
Punkalaitumen kunnan ta-
lous on ihan hyvässä kun-
nossa. Kunnan eri toimin-
nat ovat tehokkaita, joten
pelkkiin valtionosuuksiin ei
tehtävien hoitoa tarvitse pe-
rustaa. Huittisten kaupun-
ginsihteerinä Alenius on
opittu tuntemaan mainiona
tiedottajana, ja samoilla lin-
joilla hän aikoo jatkaa myös
Punkalaitumella. Näin kun-
nan julkisuuskuva tulee var-
masti nousemaan. Se voisi
yhtenä tärkeänä tekijänä
auttaa yhdessä kunnan on-
gelmassa eli väestökados-
sa.
Punkalaitumen kunnan-
johtajaksi valittu Antero
Alenius on naimisissa. Per-
heeseen kuuluvat vaimon li-
säksi kaksi koulua käyvää
tytärtä ja koira. Mies ajelee
mielellään moottoripyöräl-
lä ja kuntoilee. Hän tähtää
syksyllä Punkalaitumen ja
Huittisten välillä juostavaan
puolimaratoniin, Maisema-
tiemaratoniin.
Porin ja Rauman maist-
raatit yhdistyvät touko-
kuun alusta. Uuden, yh-
distetyn maistraatin ni-
meksi Länsi-Suomen lää-
ninhallitus on määrännyt
Satakunnan maistraatti.
Länsi-Suomen lääninhal-
litus on 4.4. 2006 nimittä-
nyt Satakunnan maistraatin
päälliköksi toukokuun alus-
ta varatuomari, henkikirjoit-
taja Marja-Liisa Kauppilan.
Yhdistetyn maistraatin
yksiköt ovat Porin ja Rau-
Satakunnan
maistraatti
toukokuussa
man kaupungeissa sekä pal-
veluyksiköt Huittisissa ja
Vammalassa.
Marja-Liisa Kauppila on
toiminut väestökirjahallin-
non esimiestehtävissä yli 20
vuotta.
Hän aloitti Porin poliisi-
laitoksen väestökirjaosastol-
la ja on toiminut vuodesta
1996 Porin maistraatin pääl-
likkönä.
Kauppilan aikana maist-
raatin tehtävät ovat huomat-
tavasti monipuolistuneet ja
toiminta-alue jatkuvasti laa-
jentunut.
Satakunnan alueen maist-
raattien yhdistämiselle ase-
tettujen tavoitteiden toteut-
tamiseksi yhteistyötä Porin
ja Rauman maistraattien vä-
lillä on Kauppilan johdolla
valmisteltu jo pitkään.
Lääninhallitus on myön-
tänyt Pirkanmaan sairaan-
hoitopiirin kuntayhtymäl-
le valtionavustusta 171
610 euroa, joka tulee käyt-
tää sairaanhoitopiirin ja
sen alueen kuntien alle 16-
vuotiaiden lasten ja nuor-
ten psykiatriseen hoitoon
ja kuntoutukseen sekä mie-
lenterveyttä ylläpitävien ja
mielenterveysongelmia
ehkäisevien palvelujen ke-
hittämiseen.
Pirkanmaan sairaanhoito-
piiri sai lasten psykoterapia-
poliklinikka-projektiinsa täl-
le vuodelle 54 222 euroa.
Varhaisnuorten (14-16 -vuo-
tiaiden) psykoterapiahank-
keeseen myönnettiin sairaan-
hoitopiirin kunnille 66 066
euroa.
Lasten ja nuorten
psykiatriseen hoitoon
171 000 e Pirkanmaalla
Hämeenkyrön ja Ikaalisten
tunne-elämän ongelmista
kärsivien lasten ja nuorten
hoidon ja kuntoutuksen jat-
kohankkeelle myönnettiin 17
000 euroa. Hankkeiden val-
tionavustus yhteensä on 137
288 euroa.
Mielenterveyttä ylläpitä-
vistä ja edistävistä hankkeis-
ta myönnettiin Mänttään
nuorisopsykiatriset avohoito-
vastaanottokäynteihin ja van-
hempain ryhmiin Mäntässä
ja Vilppulassa 11 000 euroa.
Oriveden kaupungin koulu-
psykologisen toiminnan ke-
hittämishankkeen toiminta-
käytäntöjen vahvistamiseen
myönnettiin 11 000 euroa.
Valkeakosken perheneuvolan
peruspalvelutiimit saivat las-
tenneuvolaan ja kouluterve-
ydenhuoltoon 12 322 euroa.
Hankkeiden valtionavustus
yhteensä on 34 322 euroa.
Sairaanhoitopiirin tulee
kohdistaa vähintään 20 pro-
senttia avustuksen määrästä
alueen kuntien peruspalve-
luissa tehtävien mielenterve-
yttä ylläpitävien ja ehkäise-
vien toimintojen kehittämi-
seen ja tukemiseen.
Avustuksen suuruus on
enintään 80 prosenttia avus-
tuksella toteutettavan tutki-
muksen, hoidon, kuntoutuk-
sen ja palvelujen kehittämi-
sen kustannuksista. Avustus-
ta ei saa käyttää investointi-
menoihin.
Valtionavustus maksetaan
sairaanhoitopiirille. Sairaan-
hoitopiiri maksaa avustuksen
kunnille ja muille kuntayh-
tymille siltä osin kuin ne to-
teuttavat avustuksen perus-
teena olevia toimintoja.
Avustuksella rahoitettavat
hoidot ja hankkeet tulee pyr-
kiä toteuttamaan vuonna
2006, mutta perustellusta
syystä avustusta voidaan
käyttää vielä vuoden 2007
aikana.