10
Keskiviikko kesäkuun 27. 2007
Kimmo Lähteenmäen mu-
kaan lapsella on luontainen
tarve uimiseen. Sen vuoksi
olisi suotavaa opettaa ui-
mataito lapselle jo aikaisin.
-Lapset haluavat jatkuvasti
mennä uimaan. Se on täysin
luontainen tarve syntymästä
asti. Me täällä uimakoulussa
pyrimme opettamaan lapsille
uimataitoa, jottei tapaturmia
syntyisi sitten luonnonvesissä,
Lähteenmäki kertoo. Hänen
mukaansa nuorimmat uima-
koululaiset ovat noin 6-vuoti-
aita. -On hyvä, että lapsi oppii
varhain uimaan, sillä jos van-
hempana ei osaa uida, ei sitä
tule enää harjoiteltuakaan.
Ihmiset kokevat helposti
häpeää, jos he eivät osaa uida.
Lähteenmäen mukaan osa
miehistä oppii uimaan vasta
armeijassa. -Kotipuolesta sen
pitäisi lähteä. Vanhempien oli-
si hyvä käyttää lasta uimassa jo
ennen kouluikää, Lähteenmä-
ki kehottaa. Hänen mukaansa
uiminen on loppujen lopuksi
perustaito ja Suomi on järvien
maa, joten senkin puolesta ui-
minen on meille suomalaisille
kansallistaito.
Tavoitteena
uimataito 12-vuotiaana
Kimmon mukaan tavoittee-
na on saada lapsille uimatai-
to viimeistään 12-vuotiaana.
Uimataito tarkoittaa sitä, että
henkilön tippuessa syvään ve-
teen hän pääsee sieltä pinnalle
ja osaa uida 200 metriä, josta
50 metriä selällään. -Henkilön
uimataito selviää testin perus-
teella, ja tunnustukseksi saa
uimataitokortin, Lähteenmä-
ki selostaa.
Hänen mukaansa uimisen
harjoittelu on syytä aloittaa
perusteista. Ideana on totuttaa
lapsi veteen ja poistaa mah-
dolliset pelot vettä kohtaan.
Toinen perusjuttu on saada
lapsi kastautumaan, jonka
jälkeen harjoitellaankin kel-
luntaa ja pinnalla pysymistä
sekä liukuja. Myöhemmässä
vaiheessa mukaan pyritään
ottamaan käsiä ja jalkoja, ja
sitten päästääkin harjoittele-
maan erilaisia uintitekniikoi-
ta. -Me opetamme täällä ui-
makoulussa isommille lapsille
rintauintia, selkäuintia, kroo-
liuintia sekä perhosuintia,
Lähteenmäki luettelee. Hä-
nen mukaansa uimahallissa
on turvallisempaa harjoitella
uimista ja suorittaa uimatai-
tokortti, kuin luonnonvesissä.
Hallissa on jatkuva valvonta,
eikä lainkaan vaarallisia vir-
tauksia.
Uimakoulussa
on hauskaa
Myös uimakoulun oppilaat
ovat opettajansa kanssa yhtä
mieltä uimataidosta. -Uima-
taito on todella tärkeä, kaikki
opiskelijat huudahtavat miltei
yhteen ääneen. -Sitten kun
osaa uida, voi mennä mui-
den kanssa mukaan järveen,
yksi lapsista pohdiskelee. -Sitä
paitsi uiminen on tosi haus-
kaa, toinen huudahtaa. Lapset
lisäävät vielä, että uimisen li-
säksi hauskaa on myös sukel-
taminen ja veteen hyppimi-
nen.
-Minä osaankin merennei-
touintia, Henna (6) kehaisee.
Hänelle tulee polttava tar-
ve esittää pieni taidonnäyte.
Myös muut lapset haluavat
esitellä oman lajinsa: Yksi te-
kee matosukelluksen, toinen
kynttilähypyn ja kolmas ui
veden alla. Suurin osa lapsis-
ta kertoo oppineensa uimaan
noin 4-6-vuotiaina. Osa ui
jo veden pinnalla, osa veden
alla. -Uimakoulussa on haus-
kaa, koska täällä saa uida, sau-
noa ja nähdä kavereita, lapset
kuittaavat.
Marianna Langenoja
Uimataito on
kansallistaito
Huittisissa uimahallissa pyörii parhaillaan kesäuimakou-
lu lapsille. Uimakoulunopettaja Kimmo Lähteenmäen
mukaan lapsille on hyväksi kerrata uimataitojaan hallis-
sa, ennen kuin heidät on turvallista päästää järveen tai
jokeen uimaan. Ehkäpä uimataidon kertaaminen olisi
vanhemmallekin sukupolvelle hyväksi, sillä tänä vuonna
hukkuneita on puolet enemmän kuin viime vuonna. Myös
juhannuksena todettiin neljä hukkumistapausta.
Uimakoulussa harjoitellaan myös sukeltamista eri tyyleillä.
Lastenmielestä parasta uimakoulussa on se, että näkee kavereita ja pääsee uimaan ja sau-
nomaan.
Rintauinnin
tekniikka
Rintauinti on samanlais-
ta kuin sammakkouinti,
mutta rintauinnissa pää
laitetaan aika-ajoin veden-
pinnan alapuolelle. Tämä
mahdollistaa niskan ren-
toutumisen.
Kannattaa
muistaa, että rintauinnissa
eteenpäin päästään pääosin
jalkalihasten avulla, eikä
käsillä ole työntövaihetta
ollenkaan.
Koukista polvet.
Käännä nilkat siten, että
varpaat osoittavat suo-
raan sivuille.
Potkaise suoraan taakse
ja käännä samalla jalat
niin, että varpaat osoitta-
vat alaspäin.
Vie jalat yhteen.
Toista liikettä.
Käsivedon alussa käännä
kämmenet ulospäin ja
vie käsiä sivulle.
Käännä
kyynärvarret
suoraan alaspäin siten,
että kämmenet pääty-
vät lopuksi olkapäiden
eteen.
Vedä olkavarret nopeasti
kiinni kylkiin.
Työnnä kädet taas pit-
källe eteenpäin.
Toista käsiliikkeitä.
Muista pitää sellainen
rytmi, että kun potkaiset
suoraan taaksepäin, kuu-
luu käsiesi olla ojennet-
tuina suoraan eteenpäin.
Tällöin myös kasvot ovat
vedenpinnan alapuolella.
Pää nostetaan siinä vai-
heessa pinnan yläpuo-
lelle, kun kyynärvarret
käännetään alaspäin.
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...28