Page 11 - Alueviesti_26

11

Keskiviikko kesäkuun 27. 2007

Edellinen hallitus Juha Ku-

jansuun johdolla voi olla

tyytyväinen kauteensa, kos-

ka Lionspiiri 107-M palkitsi

LC Kiikan I. alueen parhaa-

na klubina.

Lion Unto Peltoniemi toi-

mi keräyspäällikkönä Punai-

nen Sulka -keräyksessä, jossa

klubi yhdessä 14 muun klu-

bin (63 klubia piirissä) kans-

sa palkittiin keräystavoitteen

saavuttamisesta samoin 100

%:n presidentin palkinnon

sai Arto Kaasalainen kauden

2005-2006 presidenttinä.

Tavanomaiset

aktiivi-

teetit, Kiikan Vanhaikodin

pikkujoulun järjestely, it-

senäisyyspäivän ja joulu-

aaton kynttilöiden sytytys,

Sarkia-näyttämön esitysten

kahvitus, ekaluokkalaisten

turvaliivilahjoitus sekä mo-

net kokousedustukset ja ta-

pahtumat sekä stipendien ja

lahjoitusten jakaminen kuu-

luivat toimintaan.

Tauno Mäkelä toimi pii-

rin I-alueen puheenjohta-

jana ja LC Kiikka isännöi

helmikuussa piirihallituksen

kokousta sekä yhdessä LC

Äetsä/Keikyän kanssa ns.

aluepnat-kokousta. Juha Ku-

jansuunmielestä puolisoiden

osallistumisen

toimintaan

auttoi merkittävästi kauden

onnistumisessa.

Presidentti Antti Joke-

la vakuuttaa, että vanhat ja

hyvät tapahtumat säilyvät,

mutta jotakin uutta ja piris-

tävää on myös suunnitelmis-

sa, jotka täsmentyvät kauden

aikana.

Kesäkuun puolivälissä Jo-

kelalle siirtynyt presidentin

ruskea salkku sisälsi 29.7. ta-

pahtuvan kesäkonsertin hä-

nen toimintasuunnitelmansa

aluksi.

Konsertti pidetään Sar-

kian näyttämöllä Kiikassa.

Konsertin teema on Itse-

näisyytemme aika sävelin

ja sanoin. Esiintyjinä ovat

Kiikan Torvisoittokunta joh-

tajanaan Aslak Allinniemi,

toisena säestäjänä on Lasse

Paasikko ja solisteina Tanja

Haapaniemi, Matti Koukku

ja Tapani Vettenranta.

Järjestelyvastaava,

lion

Olavi Prihti, kertoo, että

konsertin tuotto käytetään

silmäsairauksien ehkäisyyn

ja hoitoon. Sight First II -

keräys on Lionspiiri 107 M

toimintakauden pääaktivi-

teetti.

Konsertin musiikki etenee

vuosikymmenten tahdissa ja

sisältää sekä juhlallisia että

kansanomaisia kappaleita.

Ohjelman yllätysnumero

on Kiikan laulu, jonka esitys

on mahdollisesti ns. kanta-

esitys, koska sen aikaisem-

masta esittämisestä ei ole

varmaa tietoa.

Kiikoisten

Purpuri-

juhlaviikko

tarjoaa

ohjelmaa myös lap-

sille. Jo viikon alus-

sa käynnistyy lasten

musiikkipaja,

jonka

ohjelmassa on musiik-

kia, liikuntaa, värejä,

lauluja, loruja ja ta-

rinoita 5-9 vuotiaille

lapsille.

Musiikkipajassa on omat

soittimet valmiina, joten

oma soitin ei ole vält-

tämätön. Jos sellaisen

omaa, kannattaa se ottaa

ehdottomasti mukaan.

Kurssin aikana lapset

voivat soittaa kantelei-

ta, hanureita, kellopele-

jä, putkia, erilaisia ryt-

misoittimia ja ksylofonia.

Myös luonnosta etsitään

erilaisia ääniä, materiaa-

lia, jota voi liittää sävel-

maailmaan. Tavoitteena

on herättää lapsen kiin-

nostus omaan kulttuu-

riympäristöön välineinä

erilaiset ilmaisutavat ja

musiikki. Ohjelma luo-

daan lasten ehdoilla, eli

heidän kiinnostuksensa

ohjaa toimintaa omaan

suuntaansa. Musiikkipaja

kokoontuu 2. - 4.7. kello

11.00 – 15.00 ja 7.7. on

kertauspäivä yhdessä so-

vittuna aikana. Musiik-

kipaja valmistaa pienen

ohjelman, joka esitetään

Purpurijuhlienpääjuhlas-

sa Suurlavalla lauantaina

7.7. klo 18.00. Kaikki ha-

lukkaat lapset voivat osal-

listua esitykseen. Kurssi-

maksu on 70 e/osallistuja

Musiikkipajan opettajana

toimii musiikkipedago-

gi, harmonikkataiteilija

Anne-Marie

Sillanpää

sekä avustajana toimii

musiikkiteknologi

Sari

Perkiö.

Järjestäjinä ovat Mu-

siikkikoulu Musica Co-

lores Porista ja Kiikoisten

Nuorisoseura.

Pirkko Lahtinen

Mitä on hyvä

lähimmäisyys?

On helppo pitää ihmisestä, joka on lähellä itseä-

ni, jonka arvot ja mielipiteet muistuttavat omiani.

On paljon vaikeampaa lähestyä erilaista ihmistä,

sellaista, joka ajattelee asioista erilailla kuin minä

ja jonka arvot poikkeavat omistani.

Tie toisen ihmisen luo kulkee kuuntelemisen kaut-

ta. Harvoii pysähdymme kuuntelemaan toista ih-

mistä kunnolla. Usein mietimme toisen vielä ker-

toessa asioistaan tai vaikkapa vaikeuksistaan, mitä

hänelle vastata. Mitä vielä vaikeampaa itse olen

kokenut. Tuollainen vuorovaikutus ei ole hoitavaa

eikä myöskän anna itsellekään mitään, ei aina-

kaan uudenlaista näkökulmaa elämään.

Todellinen kohtaaminen on kuuntelemista, toisen

maailmaan pyrkimistä. Se vaatii suuria korvia, ei

suurta suuta. Hyvät kysymykset ovat paljon tär-

keämpiä kuin viisaat vastaukset. Voimme kysyä:”

Ymmärsinkö oikein?” ”Kerro lisää” ”Tuotako tar-

koitit?”

Kun toinen kokee, että olet aidosti kiinnostunut

hänestä ja hänen murheistaan ja arvostat häntä,

hänelle tulee hyvä mieli ja hän kokee tulleensa au-

tetuksi. Jokaisen on loppujen lopuksi löydettävä

itse ratkaisu omiin ongelmiinsa. Voimme vain olla

antamassa uutta näkökulmaa asioihin, ei ratkai-

sua. Kun toinen saa rauhassa puhua ja pukea asi-

ansa sanoiksi, hän itse alkaa nähdä ongelmansa

uudessa valossa, ja ratkaisun avaimet voivat löy-

tyä. Toisen maailmaan emme koskaan voi päästä,

mutta voimme laajentaa yhteistä ymmärrystäm-

me.

Kun avoimin mielin lähestymme erilaista ihmistä

hyväksyen, emme arvostellen, löydämme jotain

uutta. Voimme nähdä maailmaa uudesta näkökul-

masta. Voimme alkaa ymmärtää, että tätä elämää

voi elää monella tavalla. Minun näkemykseni ei-

vät olekaan ainuita oikeita eivätkä minun arvoni

ole ainoita kunnioitusta ansaitsevia.

Henkinen kasvu on mielestäni sitä, että otan

huomioon toisen ihmisen, välitän hänestä ja

suhtaudun vierelläni oleviin hyväksyen ja kunni-

oittaen. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että unoh-

taisin itseni enkä pitäisi itsestäni huolta. Sanoohan

Raamattukin:”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin it-

seäsi.” Ei ole voimia välittää toisesta ihmisestä, jos

itsellä on paha olla. Itsestään on pidettävä huolta.

Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Jos olen toi-

sesta välittävä lähimmäinen, välittää myös toinen

ihminen minusta, ja molemmilla on hyvä olla.

Kirjassa ”Pikkuprinssi” sanotaan osuvasti:”vain

sydämellään näkee hyvin”. Tässä meille tehtävää

koko elämämme ajaksi.

Lapin metsäkeskus järjes-

tää tänä vuonna metsän-

omistajien Suomenmesta-

ruus-metsätaitokilpailut

Rovaniemellä lauantaina

18. elokuuta. Kilpailu-

keskus on Ounasvaaralla

Lapin

Urheiluopistolla.

Kilpailuun odotetaan 400-

500 osallistujaa ympäri

Suomen.

Kilpailussa noudatetaan Met-

sätalouden Kehittämiskeskus

Tapion vuoden 2007 maalis-

kuussa hyväksymiä sääntöjä.

Kilpailusarjat ovat miehet,

naiset ja yhdistysten välinen

joukkuekilpailu. Joukkueiden

kokoonpanot on ilmoitettava

sääntöjen mukaisesti etukä-

teen.

Kilpailu on tarkoitettu

metsänomistajille ja metsä-

taitoilun harrastajille. Sii-

hen voivat osallistua kaikki

metsänhoitoyhdistykset,

metsäalan yritykset, metsän-

omistajayhdistykset ja met-

sänomistajakerhotennakkoon

ilmoittamallaan joukkueella.

Metsänhoitoyhdistys,

joka

toimii useamman kuin yhden

kunnan alueella, voi ilmoittaa

kilpailuun useamman jouk-

kueen. Joukkueita voi olla

kuitenkin korkeintaan yhtä

monta kuin metsänhoitoyh-

distyksen alueella on kuntia.

Osallistumisoikeutta ei kui-

tenkaan myönnetä metsäalan

opistoasteen tai korkeamman

metsäalan ammattikoulutuk-

sen saaneelle henkilölle tai

siihen opiskelevalle metsän-

omistajalle, eikä metsäalalla

toimivalle tai toimineelle met-

sätoimihenkilölle.

Kilpailu käydään miesten

ja naisten sarjoissa sekä yhdis-

tysten välisenä joukkuekilpai-

luna. Yhdistys saa ilmoittaa

korkeintaan neljä osanotta-

jaa/joukkue. Jos osanottajia

on neljä, niin joukkueessa on

oltava molempia sukupuolia.

Joukkuekilpailussa tulokseen

lasketaan mukaan joukkueen

kolmen parhaimman jäsenen

tulos. Palkinnot sarjojen par-

haimmille ovat hyvät.

Metsätaitoilujen kotisivut

ovat osoiteessa

www.metsa-

taito.!

Metsänomistajien

SM-taitokilpailu

Rovaniemellä

Äetsän nuorisoneuvosto-

laiset järjestävät päihteet-

tömän Kaislarock-tapah-

tuman Äetsän nuorisotila

Puuhalan pihassa perjan-

taina 29.6. kello 17 –23.

Tapahtumassa

esiintyy

paikallisia bändejä ja lu-

vassa on myös muuta oh-

jelmaa. Alueelle on vapaa

pääsy.

Tapahtumassa esiintyvät Li-

säkives, Mimica, Lepakko-

tiimi ja Handirap, Janna ja

pojat, Kraanium sekä Gry of

Distress. Juonnoista, väliaika-

ohjelmasta ja organisoinnista

vastaa nuorisoneuvosto, joka

on Äetsässä toimiva kolmen-

toista nuoren muodostama

aktiivinen vaikuttajaryhmä.

Tapahtuman mahdollistavat

Nuorten Akatemia, Osuus-

pankki ja Äetsän kunta. Ta-

pahtumassa on mukana myös

Nuorten Akatemian edustaja.

Kaislarock on osa Nuorten

Akatemian Homma-tapahtu-

maketjua.

Homma-tapahtumaketju

on toista vuotta pyörivä tu-

kiohjelma, jossa nuoria kan-

nustetaan järjestämään oman

alueensa nuorille tekemistä

ja kohtaamisen mahdolli-

suuksia. Tapahtumaketjuun

osallistuu kaikkiaan 13 nuor-

ten omaa tapahtumaa ympäri

Suomen.

Nuorten Akatemia on suu-

rimpien nuoriso- ja liikunta-

järjestöjemme yhteistyöjär-

jestö, joka innostaa nuoria

omaehtoiseen yhdessä teke-

miseen ja lisää harrastamisen

ja siinä opitun arvostusta.

Nuoret järjestävät

päihteettömän

festarin Äetsässä

Kiikan leijonilla salkunvaihto

LC Kiikan uusi presidentti Antti Jokela käynnistää

1.7. klubin 45:n toimintakauden 2007-2008 yhdessä

muiden hallituksen jäsenten, sihteeri Kari Karauksen,

varapresidentti Ismo Kursin, rahastonhoitajaEsko

Tiensuun, klubimestari Juhani Niemisen, tailtwister

Arto Kaasalaisen ja pastpresidentti Juha Kujansuun

kanssa.

Lapsille

musiikkipaja

Kiikoisten

purpuriviikolla

Nuorten juurileiri etsii

elämyksiä Suodenniemellä

Suomalaiseen

alkupe-

räiskulttuuriin johdatte-

leva Nuorten juurileiri

järjestetään 4. kerran

1.-8. heinäkuuta Suo-

denniemellä. Juurileiri

syntyi tarpeesta järjestää

aikuistumisleiri,

jossa

nuorille opetetaan suo-

malaista

kansanperin-

nettä.

Jokainen kansa on halun-

nut välittää nuorille omaa

perinnettään, mutta niin

suomalainen kouluopetus,

rippikoulu tai Prometheus-

leirikään eivät ole painotta-

neet suomalaista kulttuuri-

perinnettä.

Leiritoiminta alkoi 2003,

alle kymmenen kansanpe-

rinteen parissa työskentele-

vän aikuisen työryhmällä. Se

oli utelias tietämään, kiin-

nostaako 15- 19- vuotiaita

nykynuoria

villivihannes-

ten keräily, pärekorin teko,

kansanlaulujen laulaminen,

syntyjen syvien pohdiskelu

muinaisrunojen

pohjalta,

savusaunan lämmitys ynnä

muu leirin ohjelma. Ensim-

mäisen leirin nuoria osan-

ottajia oli kahdeksan. Koska

nuorten innostus oli kova,

ja aikuisia opettajiakin oli

leireille tulossa jakamaan il-

maiseksi taitojaan enemmän

kuin mahtuikaan, toiminta

on vuosi vuodelta kehittynyt

ja vakiintunut.

Leiripaikkana on ollut

upea perinnemiljöö, Kos-

kelan museotorppa Suo-

denniemellä, Pirkanmaalla.

Järjestäjien toiveena on tule-

vaisuudessa löytää muitakin

vastaavia paikkoja ja jär-

jestää leirejä myös muualla

Suomessa. Viikonlopun mit-

taisia kekrijuhla- ja laskiais-

tapaamisia on jo järjestetty

mm. alkuperäiskarjatilalla

Uudellamaalla,

ekoyhtei-

sössä Pohjois-Hämeessä ja

leirikeskuksessa Raaseporin

linnan tuntumassa.

Keväällä järjestäjät, joissa

on mukana jo myös alkuai-

kojen aikuistuneita leiriläi-

siä, perusti toiminnan tueksi

yhdistyksen, Juurielo ry:n.

Sen toimintaperiaatteet ovat

leiritoiminnassa hiottuja ja

hyväksi havaittuja: edistää

omien juurten tuntemus-

ta ja esivanhempien maa-

ilmankuvan

ymmärrystä,

edistää elämän kunnioitus-

ta, luontoyhteyttä ja samal-

la yhteyttä omaan itseen ja

yhteisöllisyyttä, sekä edistää

paikallisperinteiden tunte-

musta ja niistä nauttimista

mm. käsityötaidot, ruuan-

laitto, kansanlaulu ja-tanssi.

Leirillä sykelletaan myös

rituaaliperinteeseen, jonka

tarkoituksena on avata my-

tologiaa elämyksellisellä ta-

valla.

Metsänpeittoon syntymi-

nen halkaistun pihlajan kaut-

ta ja muinaisnimen saami-

nen, salainen karhurituaali,

sekä pyhälle vuorelle kulke-

minen hiljaisena kulkueena

ovat kaikki olleet nuorille

mieleenpainuvia kokemuk-

sia, joita he haluavat jatkaa

uusillekin leiriläisille.

Loppujuhlan seremonias-

sa, johon vanhemmat ovat

tervetulleita, nuoret liitetään

sukupolvien jatkumoon, elä-

mänpuuhun, itse tehdyillä

lautanauhavöillä.

WWF:n vapaaehtoiset taas

Vammalan ja Vehmaanniemeen

Maailman luonnonsää-

tiön, WWF:n vapaaeh-

toiset

talkooleiriläiset

työskentelevät Vehmaan-

niemen luonnonsuojelu-

alueen niittyjen hyväksi

jo 15. kesänä peräkkäin.

Valtakunnallisesti arvo-

kasta perinnemaisemaa

kunnostetaan ensi vii-

konlopun ajan 30.6.–1.7.

yhdessä paikallisen So-

roptimistiklubin jäsen-

ten kanssa.

Tositoimiin ryhdytään lau-

antaina aamulla ja työt päät-

tyvät sunnuntaina noin klo

15.

WWF sai Vammalan

Vehmaanniemen seitsemän

hehtaarin suuruisen luon-

nonsuojelualueen lahjoituk-

sena Esteri Sallilta vuonna

1977 sillä edellytyksellä, että

alueen luonnontila säilyte-

tään tuleville sukupolville.

Vehmaanniemi on valtakun-

nallisesti arvokas perinne-

ympäristökokonaisuus niit-

tyineen ja laidunhakoineen.

Paikka on myös asutushisto-

riallisesti merkittävä, mistä

merkkinä alueella on useita

kivikautisia hautapaikkoja

ja kiviraunioita, jotka osoit-

tavat niittyjen olevan lähes

parituhatta vuotta vanhoja.

Aluetta hoidetaan Pir-

kanmaan alueellisen ympä-

ristökeskuksen hyväksymän

käyttö- ja hoitosuunnitel-

man mukaisesti. Talkoovii-

konlopun aikana raivataan

ja niitetään laidunnuksen

lopettamisen myötä um-

peenkasvaneita

niittyjä.

Vuosikymmeniä sitten muo-

dostuneet laidunniityt ja

hakamaat kasvavat umpeen

ilman säännöllistä hoitoa.

Ihmisen ja luonnon vuoro-

vaikutuksesta syntynyt pe-

rinneympäristö ja monien

uhanalaisten niitty- ja keto-

lajien esiintymisalueet voi-

daan turvata vain hoitamalla

aluetta joka vuosi.

Hoitosuunnitelman mu-

kaisesti maisemaa avarretaan

niin, että se alkaa muistuttaa

1950-luvun tilannetta, jol-

loin Vehmaanniemellä lai-

dunnettiin karjaa ja korjat-

tiin heinää.

Vehmaanniemeä on hoi-

dettu vuodesta 1978 lähtien,

ja hoidon merkit näkyvät jo

monipuolistuneena lajisto-

na.

Alueen lammaslaidunnus

alkoi vuonna 1991. Pitkäai-

kaisen lampurin lopetellessa

työtään WWF ja Vehmaan-

niemi kaipaisivat uutta lam-

maskatrasta alueelle. Ha-

lukkaat lampurit voivat olla

yhteydessä WWF:ään. Alu-

een laiduntamisesta on mah-

dollista saada maatalouden

erityisympäristötukea.

Leireillä pitkät perinteet

WWF on järjestänyt talkoo-

leirejä vuodesta 1977 lähti-

en eri puolilla Suomea sekä

Ruotsissa, Venäjällä ja Vi-

rossa. Leireillä tehdään ruo-

kapalkalla töitä kahdeksasta

viiteen, minkä vuoksi alaikä-

raja on 18 vuotta. Leiriläi-

set maksavat itse matkansa,

muuten osallistuminen on

maksutonta.

Kesämökkien

jätevesiselvitykset

vuoden loppuun

Suomessa on 475 000

vapaa-ajanasuntoa, jois-

ta suurimmassa osassa

on kuivakäymälä. Niillä

kiinteistöillä, joilla ei ole

vesikäymälää, jätevesijär-

jestelmän selvitykset sekä

käyttö- ja huolto-ohjeet

on laadittava viimeistään

31.12.2007 mennessä.

Muilla kiinteistöillä tämä

sama velvoite oli jo 31.12.2005

mennessä. Arvioiden mukaan

jätevesiselvitykset on tehtynä

vain kolmasosassa kiinteistö-

jä.

Selvityksen tarkoitus on

todeta käytössä oleva jäteve-

sijärjestelmän käsittelytason

riittävyys ja mahdollisesti

tarvittavat parannustoimen-

piteet. Selvitys on säilytettävä

kiinteistöllä ja se on tarvitta-

essa esitettävä valvontaviran-

omaiselle.

Selvitys on hyvä doku-

mentti tuleville mökin käyt-

täjille. Siitä selviää, mikä jä-

tevesijärjestelmä kohteeseen

on asennettu, miten sitä pitää

hoitaa ja missä se kiinteistöllä

sijaitsee. Selvitystä varten on

saatavissa lomakkeita esim.

kuntien ja valmistajien netti-

sivuilta.

Kiinteistöillä, joissa veden

käyttö on vähäistä ja veden-

hankinta on kantoveden va-

rassa,

jätevesijärjestelmäksi

riittää usein esim. pesuvesien

johtaminen hallitusti maape-

rään.

Jos mukavuustasoa pa-

rannetaan esim. hankkimalla

paineellinen vesi ja lisäämällä

mökin varustetasoa vaadi-

taan asianmukaiset harmaan

veden

jätevesijärjestelmät.

Erityisesti vesiwc:n asentami-

nen kohteeseen vaatii jätevesi-

järjestelmältä tehokkaampaa

käsittelyä.

Vanhan järjestelmän kor-

jaaminen vaatii kunnan ra-

kennusvalvonnalta toimenpi-

deluvan. Kantoveden varaan

jäävien kesämökkien jätevesi-

järjestelmää voidaan parantaa

ilman toimenpidelupaa.

Jätevesijärjestelmän kun-

toon laittaminen nostaa va-

paa-ajanasunnon arvoa.

Page 11 - Alueviesti_26_2007