Page 10 - Alueviesti_41

10

Keskiviikko lokakuun 10. 2007

Politiikkaan kaivataan karismaattisia persoonallisuuk-

sia. Kaivataan Urho Kekkosta, Aarne Saarista, Georg

C. Ehrnroothia, Tuure Junnilaa, Veikko Hellettä, Johan-

nes Virolaista ja totta kai Veikko Vennamoa. En halua

kommentoida tässä yhteydessä päivänpolitiikkaa, vaan

Veikko Vennamon merkitystä. Hänet hyvin tuntenee-

na ja kanssaan vuosia yhteistyötä tehneenä haluan hie-

man valottaa Veikko Vennamon roolia suomalaisessa

yhteiskunnassa. Vieläkö sinä muistat Veikko Venna-

mon (1913-1997)?

Veikko Vennamon merkitys Suomen poliittiseen elä-

mään on lähtemätön. Ns. vennamolaisuus on käsite,

jota käytetään paitsi Veikko Vennamon politiikan kan-

nattajasta, myös määrätystä tavasta tuoda asioita kan-

santajuisesti esille. Lasse Lehtinen on aikoinaan Ilta-Sa-

nomissa tehnyt ansiokkaan jaottelun, jonka mukaan ih-

miset voidaan jaotella joko ” demareihin” tai ” venna-

molaisiin”. Vennamolaisuus on paitsi poliittinen liike ja

linja, myös tapa ajatella ja toimia.

Veikko Vennamon ansiot siirtoväen asuttajana ja jäl-

leenrakennustoiminnan yhtenä keskeisenä johtajana

ovat kiistattomat. Veikko Vennamo koetteli sananva-

pauden rajoja kekkos- ja kommunismikritiikissään,

mutta hän tarjosi myös parlamentaarisen väylän arvos-

telulle ja todelliselle oppositiolle. Veikko Vennamo jos

joku, osoitti, että myös oppositiossa voi palvella isän-

maata. Muuta tapaa palvella isänmaata ei Vennamolle

SMP:läisenä kyllä suotukaan.

Vennamolaisen politiikan keskeisiä käsitteitä oli ns.

asialinja, joka edellytti, että hyvää asiaa pitää kannattaa

riippumatta siitä, kuka asiaa esittää. Muita vennamolai-

sen retoriikan keskeisiä käsitteitä ja iskulauseita olivat

mm. unohdettu kansa, seteliselkärankaiset, kyllä kansa

tietää, rötösherra, sisulla ja sydämellä muutamia maini-

takseni. Tämä käsitearsenaali on rikastuttanut poliittis-

ta kieltämämme lähtemättömällä tavalla.

Veikko Vennamon jälkeen ei suomalaiseen poliittiseen

perinteeseen ole tuonut mitään mainittavaa uutta kuin

Vihreä Liitto. Suomi on jähmeä yhteiskunta, jossa puo-

luepoliittiset muutokset ovat pieniä. Muutoksen mah-

dollisuus piilee osin karismaattisissa henkilöissä, joista

Veikko Vennamo oli yksi.

Harvasta poliitikosta tulee legenda. Kekkosesta ja Ven-

namosta tuli. Eipä uskoisi, että he olivat saman aika-

kauden ja samojen aatteellisten juurien tuotosta. Heissä

oli jotakin perin juurin suomalaista. Kansainväliset aat-

teet; kommunismi, sosialismi tai konservatismi ei so-

pineet heihin. Oli aika, jolloin herrat ottivat yhdessä ja

sittemmin he ottivat yhteen. Tuolloin politiikka todella

kiinnosti ihmisiä ja pakotti ottamaan kantaa – puoles-

ta ja vastaan.

Mielestäni Veikko Vennamo oli Suomelle onneksi. Hän

kanavoi unohdettujen ihmisten äänen poliittiseksi toi-

minnaksi ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Ven-

namon kulta-aikoina kansa kävi äänestämässä, koska

uskoi sillä olevan jotakin merkitystä. Uskon, että mo-

ni suomalainen hiljaa sydämessään kunnioittaa Venna-

mon rohkeutta panna itsensä täysillä likoon - vaikkei

hänen linjaansa olisi hyväksynytkään.

Vakaumuksen ihmiset ovat vakaumukseen katsomatta

käyneet liian harvinaisiksi. Siksi Urho Kekkosesta, Jo-

hannes Virolaisesta, Aarne Saarisesta, Veikko Heltees-

tä ja Tuure Junnilasta yhä puhutaan kaihoisaan sävyyn.

Nykypolitiikkaan kaivataan särmikkäitä persoonia.

Heille on kysyntää puoluekantaan katsomatta.

Timo Soini



Vieläkö

muistat

Veikko

Vennamon?

Palvelualue valmistui

Tiehallinnon Turun tiepiirin

rakennuttama ja Satakunta-

liiton hankkimalla EU-rahoi-

tuksella toteutettu Kiikois-

ten palvelualue valtatien 11 ja

kantatien 44 liittymäalueella

on valmistunut. Avajaisia juh-

littiin viime keskiviikkona.

Palvelualue on rakennet-

tu sekä henkilöauto- että ras-

kaan liikenteen tarpeisiin tar-

vittavine palveluineen.

Alueella sijaitsee kymme-

nen henkilöauton, kolme lin-

ja-auton, neljä henkilöauton

ja asuntovaununyhdistelmän

pysäköintipaikkaa sekä viisi

raskaan yhdistelmäajoneuvon

pysäköintipaikkaa. Lisäksi

alueella on neljä paikkaa ras-

kaiden yhdistelmäajoneuvo-

jen perävaunuille.

Palvelualue sijaitsee aivan

Kiikoisten ABC-liikennemyy-

mälän vieressä, ja alueet täy-

dentävät toistensa palveluita.

Palvelualue on suunniteltu

siten, että se voi toimia myös

ilman liikennemyymälän tar-

joamia palveluita.

Hankkeen toteutuneet ko-

konaiskustannukset ovat ol-

leet noin 440 000 euroa.

Hankkeen urakoitsijana

on toiminut Destia, Tieliike-

laitos.

Kiikoisten palvelualue sijaitsee ABC-liikennemyymälän vieressä niin kutsutun Poh-

janmaantien risteyksessä.

Poissaolot syynissä

Teknikumilla

Aukusti Vatanen

Teknikum yhtiöiden hallituk-

sessa päätettiin vuonna 2004,

että henkilöstön poissaolot

laitetaan kuriin. Projektin al-

kaessa poissaolo prosentti oli

5,5%, kun vuonna 2006 sama

lukema oli 3,9%. Suomalaisis-

sa teollisuusalan yrityksissä

poissaolomäärät liikkuvat kes-

kimäärin 6,3 prosentissa.

Teknikum Oy:ssä on töissä

koko ajan noin 200 työnteki-

jää, joten vuonna 2004 joka

päivä oli poissa 11 työntekijää.

Prosenteissa poissaolot ovat

tippuneet vain 1,6 prosenttia.

Poissa olevien määrässä tämä

kuitenkin tarkoittaa, että 11

työntekijän sijaan joka päivä

on pois vain 8 työntekijää.

- Alhainen poissaolojen

määrä on hyvä kilpailuvalt-

ti. Tiedän yrityksiä, joissa jo-

ku organisoi työkseen poissa-

olevien työntekijöiden töiden

tekemistä, kertoo Teknikum

Oy:n hallintopäällikkö Jukka

Tuominen.

Työskentelyolosuhteet

tarkkailussa

Suurin syy sairauspoissaoloi-

hin Teknikumilla on ollut tu-

kirangan alueen sairaudet.

Paikkojen kolotuksiin on hy-

vin erilaisia syitä, joten jokai-



nen tapaus on pitänyt ottaa

yksilönä.

- Ongelmana on, että suu-

ri osa henkilöstöstä vanhenee

kovaa vauhtia ja taas toisaalta

nuorten yleiskunto on laske-

nut, kertoo Jukka Tuominen.

Ongelmien poistaminen

lähtee pienistä asioista

-Fysioterapeutti on käynyt

katsomassa työpisteitämme

ja kuvannut jokaisen työvai-

heen ja analysoinut niitä, ker-

too Teknikum Oy:n työnte-

kijöiden pääluottamusmies

ja työsuojeluvaltuutettu Jussi

Anttila.

- Pöydän korkeuden muut-

tamisella tai ilmastoinnin tar-

kastamisella voi saada paljon

aikaan. Itse kun näkee vide-

olta, kuinka jonkin asian te-

kee väärin voi huomata miten

pienestä asiat on kiinni, jatkaa

Anttila.

Isot teot lähtevät pienis-

tä asioista, se on tajuttu hy-

vin Teknikumilla. Esimerkki-

nä kerrottakoon, että yrityk-

sessä on ollut muun muassa

nosta oikein -kampanja, jossa

neuvottiin työntekijöitä kuin-

ka raskaita taakkoja nostetaan

oikealla tavalla.

Jokaisella työntekijällä on

mahdollisuus esittää paran-

nusehdotuksia työhönsä ja

asiat käydään läpi yhdessä esi-

miehen ja työterveyshoidon

kanssa. Lisäksi Teknikum in-

nostaa työntekijöitään liikku-

maan jakamallla liikuntase-

teleitä, joiden avulla on mah-

dollisuus käydä vaikka uima-

hallissa.

Työterveyshuolto

auttaa ongelmissa

Poissaolojen kitkemisessä isoa

osaa on näytellyt Sastamalan

työterveyshuolto, josta työ-

terveyshoitaja Raija Majanen

käy joka viikko päivystämässä

Teknikumilla paikanpäällä.

- Olen aika hyvin työnte-

kijöiden kanssa sinut, koska

olen vieraillut talossa sään-

nöllisesti jo 17vuotta. Asioista

on helpompi tulla kertomaan,

kun ei tarvitse erikseen lähteä

mihinkään työpaikalta, arvio

Raija Majanen.

Poissaolomäärät aiotaan pi-

tää alhaisena jatkossakin. Esi-

merkiksi uudet taloon tule-

vat esimiehet koulutetaan he-

ti niin, että he osaavat toimia

oikein, mikäli ongelmia ilme-

nee.

- 3,9 prosenttia on hyvä

poissaolomäärä, mutta töitä

on tehtävä myös jatkossa mi-

käli siinä aiotaan pysyä, tietää

Teknikum Oy:n hallintopääl-

likkö Jukka Tuominen.

Teknikumin työntekijät Jussi Anttila ja Heikki Koski ovat tyytyväisiä työnantajan jär-

jestämään terveydenhuoltoon.

POLIISIN PIIRISTÄ

Rattijuoppo rysäytti talon seinään

Autosta romua,

talosta asuinkelvoton

Rattijuopon kuljettaman seu-

rueen auto törmäsi omako-

titaloon, syttyi palamaan ja

sytytti myös talon, joka vau-

roitui asumiskelvottomaksi

Vammalassa lauantaina. On-

nettomuus sattui Passinmäen-

tiellä Palvialassa kello 17:n ai-

kaan. Talossa törmäyshetkel-

lä olleet kaksi tyttöä selvisivät

säikähdyksellä.

Auto paloi romuksi. Kaikki

kolme autossa ollutta miestä

olivat nuoria vammalalaisia.

Kuljettajan humalaksi mitat-

tiin alkometrillä 1,2 promillea.

Yksi seurueesta lähti onnetto-

muuspaikalta livohkaan, mut-

ta hänet tavoitettiin läheisestä

keskiolutbaarista.

Tuli nousi talon ulkosei-

nää pitkin puolitoistakerrok-

sisen talon yläkertaan ja vesi-

kattoon, jota jouduttiin pur-

kamaan. Talon tien puolei-

nen ulkovuori paloi pahoin ja

sammutusvesi ja savu viimeis-

telivät rakennuksen toistaisek-

si asumiskelvottomaksi. Sun-

nuntaina vakuutusyhtiön ar-

viomies arvioi vahingot kym-

meniksi tuhansiksi euroiksi.

Tytöt pelastivat marsun

Talossa törmäyshetkellä ol-

leet tytöt ovat serkuksia, jois-

ta toinen, 13-vuotias, on talon

omistajan tytär. Tytär soitti

heti tapahtuneesta isälleen, ja

sen jälkeen tytöt pelastivat jo

palavasta talosta tyttären mar-

sun ennenkuin juoksivat tur-

vaan lähellä sijaitsevaan tyttö-

jen mummolaan. Palokunnan

oli ehtinyt soittaa paikalle jo-

ku ulkopuolinen ennen talon

väkeä.

Auto kaarsi hallitsemattomalla nopeudella Vännintieltä

Passinmäentielle ja törmäsi tiessä lähes kiinni olevaan

omakotitaloon.

Hurjia

ylinopeuksia

viikonloppuna

Sunnuntaina iltapäivällä po-

liisipartio mittasi Huittisissa

valtatie 12:lla moottoripyöräl-

le 163 km/h nopeuden 80 km/

h rajoitusalueella. Pyörää kul-

jetti kiikkalainen mieshenkilö,

joka määrättiin väliaikaiseen

ajokieltoon välittömästi.

Lauantaina iltapäivällä po-

liisipartio puolestaan mittasi

raumalaiselle moottoripyöräi-

lijälle 155 km/

h nopeuden 80

km/h nopeus-

rajoitusalueel-

la Säkylässä,

Virttaantiellä.

Kuljettaja mää-

rättiin väliaikaiseen ajokiel-

toon ja häntä epäillään tör-

keästä liikenneturvallisuuden

vaarantamisesta.

Ryöstöjä ja

liikennerikkomuksia

Lauantaina aamuyöstä poliisi

tavoitti Vammalan Käsityöka-

dulta ajo-oikeudettoman, 2,3

promillea puhaltaneen epäil-

lyn rattijuopon. Kyseessä oli

17-vuotias vammalalaispoika.

VT 12:lla Ellivuoren riste-

yksen kohdalla poliisi tavoitti

perjantaina illalla henkilöau-

ton, jonka kuljettajalla ei ollut

ajo-oikeutta. Puhallus alko-

metriin osoitti 0, 9 promillea.

Nopeutta 80 km/h rajoitusalu-

eella oli peräti 130 km/h.

Vammalassa Moitusmaan-

tiellä on murtauduttu viikon-

lopun aikana vapaa-ajanasun-

toon. Mitään ei todettu anas-

tetuksi.

Äetsässä Hallitiellä puoles-

taan on murtauduttu sunnun-

taina aamuyöstä teollisuushal-

lin, mutta mitään ei todettu

tältäkään paikalta anastetuksi.

Viime viikon aikana mur-

tovarkaat ovat vierailleet myös

Vammalassa Syrjäntiellä kesä-

mökissä ja anastaneet mm. te-

levision ja digiboxin.

Perjantaina aamupäivällä

on anastettu Suodenniemen

keskustassa olevan liikkeen

takapihalta saunan kiuas.

Euro ei ole poistanut

väärennysriskejä

Pankkikorttien poistuessa

käytöstä korttikustannuksiin

kyllästyneet kaupat saattavat

tulevaisuudessa jopa palki-

ta kuluttajia käteisen käytös-

tä. Käteistä rahaa liikkuu kau-

panteossa siis edelleen niin

suuria määriä, että turvallise-

na tunnetun euronkin kanssa

tulee noudattaa varovaisuutta.

Poliisi käräytti viime vuon-

na 632 kappaletta väärää eu-

roseteliä ja tämän vuoden elo-

kuun loppuun mennessä haa-

viin oli jäänyt 298 väärää eu-

roseteliä.

Viimeaikaiset esimerkit

osoittavat, ettei rahan oike-

aksi tunnistaminen ole hätä-

varjelun liioittelua. Syyskuus-

sa Länsi-Suomen läänin alu-

eella tavattiin kymmeniä vää-

rennettyjä 200 euron seteleitä.

Vastuu väärästä rahasta lanke-

aa ensisijaisesti sen vastaanot-

tajalle.

Suomen pankin maksuvä-

lineosastolta kerrotaan, että

Suomessa käteisen käyttö on

muita Euroopan maita vähäi-

sempää, mutta silti seteleitä ja

kolikoita kilahti viime vuonna

kassoihin arviolta 25 miljardia

euroa. Vähittäiskaupan osuus

tästä oli 15–20 miljardia eu-

roa. Korttimaksuja taas rekis-

teröitiin vuonna 2006 jo 31,1

miljardia euroa.

Page 10 - Alueviesti_41_2007