Page 23 - Alueviesti_45_2007

Basic HTML Version

Keskiviikko marraskuun 7. 2007

Kokoukset

Vuokralle

tarjotaan

Palvelukseen

halutaan

Huutokaupat

Ostetaan

Yleisöltä

Yhdistyvän

kunnan nimestä

Toivottavasti yhdistyvän

kunnan nimi on ehdotto-

masti Vammala. On turhaa

rahankin tuhlausta keksiä

pyörä uudelleen. Valmis ni-

mi ja tunnettu sen verran

kuin kuntien nimet Suomes-

sa yleensä tunnetaan. Tur-

haa työtä alkaa selittää mis-

sä ihmeessä se Sastamala on-

kaan.

Yhdistyvien kuntien ni-

met säilyvät luontevasti, ku-

ten Vammalan Suodenniemi.

Tai mahdollisesti Vamma-

lan Äetsä. Tämä mahdollis-

taa liittyvien kuntien oman

identiteetin säilyvän riittä-

vän pitkään.

Edellisessä kuntaliitokses-

sa Tyrvään kunniakas nimi

on siirtynyt luontevasti his-

toriaan aiheuttaen ainoas-

taan haikeita tunteita mutta

ei muuta.

Karkun nimi on säilynyt

paremmin. Syynä lienee jo

maantieteellinen etäisyys,

puhutaanhan jonkin verran

Karkusta tai Vammalan Kar-

kusta.

Liittyvien kuntien nimet

säilyvät myös luontevan ko-

toisesti postiosoitteissa. Ym-

märrän kyllä joitain nykyisiä

päättäjiä joiden mielestä olisi

parasta aloittaa ns. puhtaalta

pöydältä Sastamalan nimen

suojassa. Kuitenkin edellisen

kuntaliitoksen kokemuksiin

perustuen uskon että Vam-

mala on paras nimi. Yhdisty-

vällä kunnalla on paljon tär-

keämpiä asioita kuin nimi.

Nimeä tärkeämpää on

saada kaikki saatavissa ole-

vat hyödyt liitoksesta käyt-

töön. Tämä onnistuu parhai-

ten laajakatseisella yhteis-

työllä ja yhteen hileen puhal-

tamalla. Mikä kyllä saattaa

aiheuttaa kipeitäkin asioita.

Toivottavasti ahdasmielinen

”kyläpolitiikka” ei pilaa näi-

tä liitoksesta saatavia hyöty-

jä. Pitää myös muistaa mitä

yhteiskunnan nopea raken-

nemuutos aiheuttaa pienil-

le kunnille. Isompi yksikkö

auttaa tässäkin. Porukalla

pärjtään paremmin. Vanhoja

on turha muistella.

Rohkeasti katse eteen-

päin, ja yhdessä kohti tule-

vaisuuden haasteita ja anne-

taan Sastamalan olla historia

hämärissä.

E.T.

Vammala

Saamattomat tumpelot

Suomalaiset yritykset näyt-

tävät olevan häviämässä.

Suuret siirtävät tuotanto-

aan halpojen kustannus-

ten maihin ja pääkonttorit

siirtyvät sinne, missä verot

ovat matalimmat ja lain-

säädäntö lepsuinta. Keski-

suuret yritykset vielä sin-

nittelevät rajojen takaa tu-

levan kilpailun paineessa

odotellessaan rikasta ul-

komaista ostajaa. Pienet

näyttävät käpertyvän ko-

loonsa ja näivettyvät hil-

jalleen. Minkään kokoi-

sista suomalaisista yrityk-

sistä ei tahdo löytää sellai-

sia, jotka suunnittelisivat

innostuneesti tulevaisuut-

ta ja uskoisivat itseensä ja

mahdollisuuksiinsa. Miten

tässä näin on käynyt?

Nimitys ”Saatanan tu-

narit” tuli tutuksi Kekko-

sen luonnehdintana päät-

täjistä. Kekkosta mukail-

len sanon: ”saamattomat

tumpelot” niille vaikeuk-

siaan voivotteleville ja tu-

levaisuuden haasteita pel-

kääville yrityksille, jotka

heittäytyvät globalisaation

iskujen armoille puolusta-

matta mitenkään itseään ja

isänmaataan.

Globalisaatiolta ei kan-

nata panna päätään pen-

saaseen, ei se mihinkään

häviä. Sen haitallisten vai-

kutusten lieventämisek-

si tarvitaan jälleenraken-

nuksen ajan henkeä, jotta

Suomi ei muutu Keski-Eu-

roopan takamaaksi, jon-

ka talous ja väestömää-

rä taantuvat, yrityselämä

muuttuu matkailu-, seik-

kailu ja elämysyritteliäi-

syydeksi ja kansa koostuu

eläkeläisistä.

Vietän suuren osan tal-

vesta Espanjan Andalusi-

assa. Suomeen tullessani

huomaan ensin sen pimey-

den, missä suomalaiset tal-

veaan viettävät. Aiemmin

se ei häirinnyt kun ei ollut

muusta kokemusta, mut-

ta nyt kauhistun joka kerta

sitä, ettei Suomessa keski-

talvella päivä ala lainkaan.

Aina on hämärää.

Viime aikoina on kui-

tenkin toinen, paljon huo-

lestuttavampi ero alkanut

korostua. Vaikka Andalu-

sia on Euroopan pahim-

pia työttömyysalueita ja

kuuluu Lapin kanssa EU:

n kehitysalueiden ykkös-

vyöhykkeeseen, ei siellä

näe sellaista toivottomuut-

ta ja näköalattomuutta,

jota suomalaisten yrittä-

jien keskuudessa kohtaa

kaikkialla. Siinä missä an-

dalusialainen tarttuu sii-

hen työhön mitä saa, vaatii

suomalainen valtion tukea

ja apua, matalampia vero-

ja, eläkkeelle pääsyä, pi-

dempiä lomia, riskitöntä

rahaa ja kaikkea sellaista,

minkä puuttumisen syyksi

voi panna oman epäonnis-

tumisensa. Mihin suoma-

lainen sisu on kadonnut?

Ei Suomi ole menetetty,

meidän on vain uskottava

itseemme. Koulutuksen

taso on korkea, maamme

on puhdas ja turvallinen ja

teknologiaa riittää ongel-

mien ratkomiseen ja epä-

edullisen maantieteellisen

sijainnin haittojen elimi-

nointiin. Pitää vaan ryhtyä

toimeen.

Teen pääosan jouluos-

toksistani Espanjasta kä-

sin. Pyrin ostamaan lahjat

ensisijassa Suomesta, kos-

ka olen suomalainen. Käy-

tän paljon internetiä, joka

on helpoin ja vaivattomin

tapa ostosten tekemiseen,

toimittaahan posti ostok-

set kotiovelle saakka. Eri-

tyisesti jouluostokset on

mukavaa tehdä verkko-

kaupoissa. Niissä välttää

joulukaupan ruuhkat ja voi

vertailla tuotteita rauhassa.

Kolmannes verkkokaupan

myynnistä kertyykin jou-

lunajan myynnistä.

Ongelmakseni on muo-

dostunut se, että suomalai-

set verkkokaupat loistavat

poissaolollaan. Suomalai-

sia lahjatavaroita etsiessäni

joudun yleensä johonkin

ulkomaiseen verkkokaup-

paan, usein jopa rapakon

taakse. Mihin suomalaiset

yritykset ovat piilottaneet

verkkokauppansa - vai ei-

kö niitä ole?

Olen Suomesta löytänyt

vain muutamia erinomai-

sia verkkokauppoja. Ne

saavat suuren osan verk-

ko-ostoistani. Soisin, että

valinnanvaraa olisi enem-

män. Verkkokaupan avaa-

minen on paljon helpom-

paa kuin uuden myymälän

perustaminen. Miksi nii-

tä ei synny, saamattomat

tumpelot!

Olisi helppoa vaatia po-

liitikkoja apuun suoma-

laisen yrittäjyyden syök-

sykierteen oikaisemisek-

si. Sitä en kuitenkaan tee,

sillä poliitikot eivät pysty

asiaa ratkaisemaan. Lisä-

rahan vaatiminen johtaisi

lisäveroihin ja uusien laki-

en vaatiminen uuteen by-

rokratiaan.

Annetaan poliitikko-

jen puuhailla presidentin

valtaoikeuksien kanssa ja

synnytetään tulevaisuu-

denuskon henki suoraan

yrittäjiin.

Loppujen

lopuksi:

maamme tarvitsee yritys-

ten, yhteiskunnan ja yrit-

täjäjärjestöjen yhteistyön

varassa toimivaa Kansal-

lista Yrittäjähanketta. Vain

yhteisvoimin kotimaiset

pk-yritykset nousevat en-

sin Pohjoismaiden rinnal-

le ja sitten Euroopan kär-

keen verkkokaupan hyö-

dyntäjinä.

Ovet auki verkkojen

maailmaan! Ostetaan suo-

malaisille suomalainen

joulu, verkosta tietenkin!

Pekka Vennamo

ex-liikenneministeri ja

verkkokauppa-alan

seuraaja

VaLePalle kauden

toinen tappio

Pielaveden Sampo voitti sun-

nuntaina kotonaan Vamma-

lan Lentopallon 3-0 (25-20,

25-20, 25-19) aiheuttaen näin

VaLePalle kauden toisen tap-

pion. VaLePan parhaana otte-

lussa kunnostautui meksiko-

laishakkuri Jose Luis Martell,

joka saalisti 14 pistettä.

Sammon joukkueessa Va-

LePaa vastaan asettui tuttua-

kin tutumpi Olli-Pekka Ojan-

sivu, joka kuitenkin siirrettiin

ottelun kuluessa vaihtopenkil-

le. -Olli-Pekka Ojansivu aloit-

ti hakkurina, mutta hän ei ol-

lut terävimmillään. Oliko sit-

ten syynä pelaaminen vanhaa

seuraa vastaan vai mikä, sitä

en osaa sanoa, pohti Pielave-

den Sammon valmentaja Juk-

ka Tuovinen ottelun jälkeen.

VaLePa on tällä hetkel-

lä sarjataulukossa kolmante-

na. Ykköstilaa hallitsee San-

tasport ja toisena VaLePan

edellä majailee juuri Pielave-

den Sampo.

VaLePan

Joni Markkula

kuukauden pelaaja

Lokakuun pelaajiksi lentopal-

lon SM-liigassa valittiin viime

torstaina Joni Markkula ja Sai-

na Secka.

Vammalan Lentopalloa

edustava passari Joni Mark-

kula sai palkinnon johdettu-

aan Vammalan SM-liigan kär-

kipaikalle. Markkula ja hänel-

le jo viime kaudelta Espanjasta

tuttu hakkuri Jose Luis Martell

ovat olleet tuhoisa yhdistelmä

lokakuun aikana miesten lii-

gassa. VaLePa voitti viisi kuu-

desta pelaamastaan ottelusta.

Laihian Lujattarien yleispe-

laaja Saina Secka puolestaan

johtaa naisten liigan vastaan-

ottotilastoa ja hänen pistekes-

kiarvonsa on liigan neljännek-

si paras. Lujattaret voitti kaik-

ki ottelunsa lokakuussa.

Jouko Palomäki jatkaa

Kokemäen Eläkkeensaajien

puheenjohtajana

Kokemäen

Eläkkeensaa-

jat ry valitsi syyskokoukses-

sa 29.10.07 yhdistyksen pu-

heenjohtajaksi vuodelle 2008

Jouko Palomäen.

Jäseniksi valittiin: Antti

Pietilä, Aune Huppunen, Pirk-

ko Iso-Ilomäki, Pentti Keuru-

lainen, Sinikka Leppänen ja

Juhani Toivanen varajäsenik-

si Helinä Metsänen Pirkko

Reiman, Leila Nevala, Saima

Syrjänen, Kirsti Vilen ja Liisa

Lahtinen.

Järjestäytymiskokoukses-

sa valittiin varapuheenjoh-

tajaksi Pentti Keurulainen,

sihteeriksi Juhani Toivanen,

taloudenhoitajaksi

Ant-

ti Pietilä, matkavastaavaksi

Sinikka Leppänen, opinto-

sihteeriksi Jouko Palomäki

emänniksi Sinikka Leppä-

nen ja Leena Toivanen ja jä-

senasioidenhoitajaksi Sinik-

ka Leppänen

Tilintarkastajiksi vuodelle

2008 valittiin Heikki Rosvall

ja Erkki Laaksonen ja varal-

le Esko Mattila ja Matti Syr-

jänen

Page 24

Page 22

1...,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22 24,25,26,27,28,29,30,31,32