Page 22 - Alueviesti_45_2007
Basic HTML Version
22
Keskiviikko marraskuun 7. 2007
Myydään
Koulut ja kurssit
Kotimainen puu
vahvasti markkinoilla
Alueemme metsänomistajat
ovat myyneet puuta aktiivises-
ti. Puun hintakehitys on lisän-
nyt kauppaa huomattavasti,
vaikutus teollisuuden kilpailu-
kykyyn on ollut hyvin vähäi-
nen, sanovat metsänhoitoyh-
distysten toiminnanjohtajat.
Heidän mukaansa metsä-
teollisuuden huoli puun riit-
tävyydestä on aiheeton - suo-
malaisen metsäalan tulevai-
suus kasvaa suomalaisissa
metsissä.
Länsi-Suomessa
riittää puuta
Metsänomistajat ovat tänä
vuonna osoittaneet, että ko-
timaista puuta tulee mark-
kinoille. Metsänhoitoyhdis-
tys Kiikka-Keikyän, Punka-
laitumen, Sastamalan ja Tel-
jän alueilla kauppa on käynyt
vilkkaasti.
Puuta on myyty 25-177
prosenttia enemmän vuoden
2006 tilanteeseen verrattuna.
Koko Länsi-Suomessa eli
Pirkanmaan, Etelä-Pohjan-
maan, Satakunnan ja Varsi-
nais-Suomen alueilla met-
sänomistajat olivat syyskuun
loppuun mennessä myyneet
puuta 76 prosenttia enemmän
kuin vastaavana ajankohtana
2006.
Viime viikolla metsäteol-
lisuusyritykset esittelivät osa-
vuosituloksiaan. Samassa yh-
teydessä ilmoitettiin mittavis-
ta kapasiteetin vähennyksistä
ja osoitettiin sormella puun
kalleutta ja kotimaisen puun
saatavuutta.
Tuontipuun saanti tule-
vaisuudessa on aiheuttanut
teollisuudessa suurta epävar-
muutta. Supistuva tuontipuun
käyttö on mahdollista korvata
kotimaisella puulla.
Hakkuumahdollisuuksia
on pelkästään Länsi-Suomes-
sa huomattavasti, sillä Met-
säntutkimuslaitoksen mukaan
vuotuisia hakkuita voidaan
kestävästi lisätä neljällä mil-
joonalla kuutiometrillä. Vä-
liaikaisesti joinakin vuosina
voidaan hakata huomattavasti
enemmänkin.
Kuitupuun hinta
ei sulje tehtaita
Suomalaisen puun hinnan-
nousua on esitetty erääksi
syyksi etenkin paperiteolli-
suuden ongelmiin.
-Todellisuudessa viimeisen
vuoden aikana puun hinta on
noussut vähintään yhtä paljon
myös muualla. Baltian mais-
sa kuitupuun hinta on huo-
mattavasti suomalaista korke-
ampi. Myös Saksassa ja Rans-
kassa kuitupuun tehdashinta
on suurempi kuin Suomes-
sa, metsänhoitoyhdistyksistä
muistutetaan.
Suhteessa kilpailijamaihin
suomalaisen puun hintakehi-
tys ei ole heikentänyt kotimai-
sen metsäteollisuuden kilpai-
lukykyä. Suurempi merkitys
on ollut dollarin kurssikehi-
tyksellä. -On myös muistet-
tava, että mänty- ja koivukui-
tupuun hinta on laskenut vii-
meiset kymmenen vuotta,
vasta reilun vuoden myös kui-
tupuun hinta vahvistunut. Sa-
maan aikaan tuontipuun hinta
on moninkertaistunut.
Metsäntutkimuslaitoksen
tuoreen suhdannekatsauksen
mukaan kantohinnan osuus
massa- ja paperiteollisuuden
kustannuksista on alle nel-
jä prosenttia. Kuitupuun 10
prosentin hinnannousu nos-
taa kustannuksia vain 0,4 pro-
senttia.
-Tällä ei voi olla merkitystä
tehtaiden tulevaisuuteen.
Kotimaiseen puuhun
kannattaa panostaa
Metsänhoitoyhdistysten mu-
kaan suomalaiset metsän-
omistajat ovat osoittaneet val-
miutensa lisätä kotimaisen
puun käyttöä. Puukauppa kä-
vi ennätysvilkkaasti syksyyn
saakka.
Tällä hetkellä teollisuu-
den tulisi yhdistysten mukaan
käyttäytyä vastuullisesti ja os-
taa puuta, kun sitä on tarjolla.
Sen sijaan puun ostot hiljene-
vät ja samaan aikaan valitetaan
kotimaisen puun riittämättö-
myyttä. Metsänomistajat kas-
vattavat kestävästi puuta, uu-
siutuvaa luonnonvaraa, jonka
hinta määräytyy markkinoil-
la. Alueen metsänomistajia
tulisikin kaikin keinoin kan-
nustaa metsänhoitoon ja puun
tuottamiseen.
-Puun riittävyyden ja hin-
nan jatkuvalla kyseenalaista-
misella ei paranneta alan tu-
levaisuuden edellytyksiä, met-
sänhoitoyhdistykset painotta-
vat.
Arseenin riskit on
selvitetty Pirkanmaalla
Marraskuussa päättyvässä
EU-hankkeessa on selvitetty
arseenin esiintyminen Pirkan-
maalla, arvioitu riskejä ja laa-
dittu suosituksia riskinhallin-
nan toimenpiteiksi. Geologi-
an tutkimuskeskuksen (GTK)
koordinoimaan hankkeeseen
osallistuivat Teknillinen kor-
keakoulu, Pirkanmaan ympä-
ristökeskus, Maa- ja elintar-
viketalouden tutkimuskeskus
(MTT), Suomen ympäristö-
keskus (SYKE), Esko Rossi Oy
ja Kemira Kemwater. Han-
ke on saanut tukea Euroopan
unionin LIFE Environment -
ohjelmasta.
Arseeni on luonnon alku-
aine, jota on pieniä määriä
kallioperässä ja maaperässä.
Maankamaran arseeni kul-
keutuu luontaisesti pohjave-
teen. Runsaasti arseenia sisäl-
tävän juomaveden pitkäaikai-
nen käyttö on kansainvälisten
tutkimusten perusteella terve-
ydelle haitallista.
Tärkeimmän altistumisen
aiheuttaa Pirkanmaalla kallio-
porakaivojen vesi. Pirkanmaal-
la tutkituista kallioporakaivois-
ta (1 273 kpl) noin joka viiden-
nessä veden arseenipitoisuus
oli WHO:n ohjearvoa korke-
ampi (10 mikrogrammaa lit-
rassa). Ongelmakaivot sijaitse-
vat Pirkanmaan keski- ja etelä-
osissa. Rengaskaivojen veden
arseenipitoisuus oli yleensä
ohjearvoa alempi. Myös vesi-
laitosvesissä arseenipitoisuudet
olivat pieniä. (WHO=World
Health Organization)
Pirkanmaan keski- ja etelä-
osissa arseenin ohjearvon ylit-
tävän kalliopohjaveden aiheut-
tama terveysriski on ilmeinen.
Sen sijaan Pirkanmaan poh-
joisosassa ei ole arseenista ai-
heutuvaa yleistä terveysriskiä.
Yhteistyössä Kansanterveyslai-
toksen kanssa tehtiin syöpäre-
kisteritutkimus, jossa selvitet-
tiin pitkäaikaiseen arseenialtis-
tukseen liittyvien syöpäsaira-
uksien esiintymistä.
Vaikka tarkastelu on alusta-
va ja tuloksiin sisältyy monia
epävarmuustekijöitä, tulok-
set viittaavat muutamien syö-
pätyyppien keskimääräiseen
lisääntymiseen alueilla, joilla
esiintyy korkeita arseenipitoi-
suuksia. Tämän vuoksi pora-
kaivojen veden arseenipitoi-
suus pitäisi tutkia ja arseenia
runsaasti sisältävää juomavet-
tä ei tulisi käyttää. Muussa ta-
lousvesikäytössä arseenille ei
samalla tavoin altistuta. Vesi-
huoltoverkoston rakentamis-
ta luontaisesti korkean arsee-
nipitoisuuden alueille pitää
edelleen jatkaa. Arseeninpois-
toon on tarjolla erilaisia me-
netelmiä, ellei korvaavaa vesi-
lähdettä ole tarjolla.
Maaperä ja kallioperä
arseenin lähteenä
Pirkanmaankeski- ja eteläosis-
sa on paikoin korkeita arseeni-
pitoisuuksia sekä kallioperässä
että moreenissa. Moreenin ar-
seenipitoisuus on korkea eri-
tyisesti lähellä kallionpintaa
olevissa kerrostumissa. Näillä
alueilla terveysriski jää vähäi-
seksi, ellei luonnon tasapai-
noa häiritä ihmisen toimilla.
Mikäli maankäyttöön liittyy
suuria maansiirto- tai louhin-
tatöitä, arseenipitoisuus pitäisi
ottaa huomioon, ettei arseenia
pääse kulkeutumaan pohjave-
teen tai pintavesiin.
Viljelykasvien
arseenipitoisuudet
matalia
Viljelymaiden, vehnän, pe-
runan ja timotein arseenipi-
toisuudet ovat EU-hankkeen
tulosten mukaan hyvin pie-
niä, samanlaisia kuin muual-
la Suomessa. Maatilojen väki
ja karja Pirkanmaalla eivät al-
tistu arseenille peltomaidensa
tai satojensa kautta kuten eivät
ihmiset ja kotieläimet muual-
lakaan Suomessa. Myös tutki-
tut metsämarjat ja sienet si-
sältävät vain vähän arseenia,
vaikka maaperässä olisi kor-
keita arseenipitoisuuksia.
Kaivosten ympäristössä
on arseenia
Tärkeimmät ihmisen toimin-
nasta johtuvat arseenipäästöt
Pirkanmaalla liittyvät vanhoi-
hin puunkyllästämöalueisiin,
kaivoksiin, kaatopaikkoihin
ja ampumaratoihin. Pilaantu-
neet maa-alueet ovat pienia-
laisia, mutta haitta-ainepitoi-
suudet voivat olla korkeita.
Kaivoksen rikastushiekan ja
puunkyllästämöalueen run-
saasti arseenia sisältävä maa-
aines aiheuttaa haittaa maa-
peräeliöille, kasveille ja näitä
ravintonaan käyttäville pien-
nisäkkäille.
Useimmatpuunkyllästämöt
ja kaivosalueet eivät sijaitse
arvokkaiden luontokohteiden
läheisyydessä. Pirkanmaal-
la on toistakymmentä sahaa
tai puunkyllästämöä, joilla on
käytetty nykyään jo kielletty-
jä kupari-kromi-arseeni -kyl-
lästeitä (CCA). Osa puunkyl-
lästämöistä sijaitsee kuitenkin
pohjavesialueilla. Puunkylläs-
tämöalueet olisi hyvä merkitä
selvästi maastoon. Näillä alu-
eilla pitää huomioida mahdol-
liset riskit pohjaveden laadul-
le. Ylöjärven kaivoksen rikas-
tushiekka-alueelta kulkeutuu
arseenia pintavesiin. Viljakka-
lan Haverin kaivoksen rikas-
tushiekka-alueella, vanhoil-
la kaatopaikoilla, jätteenkä-
sittelylaitoksilla ja ampuma-
radoilla lisätutkimukset ovat
tarpeen. Ylöjärven ja Haverin
kaivosalueilla on syytä harkita
kunnostustoimenpiteitä.
Kaivosalueilta, puunkylläs-
tämöiltä tai muutoin ihmisen
toiminnasta peräisin oleva ar-
seeni aiheuttaa merkittävää
terveysriskiä lähinnä, jos kun-
nostamattomille kohteille pe-
rustetaan asuinalueita.
Johtopäätökset
Terveysriskien rajoittamiseksi
vedenhankinnan riippuvuut-
ta kalliopohjavedestä on syytä
edelleen vähentää esimerkiksi
laajentamalla vesihuoltover-
kostoa Pirkanmaan keski- ja
eteläosissa. Uuden porakaivon
veden arseenipitoisuus on tut-
kittava ennen käyttöönottoa ja
säännöllisin väliajoin sekä ai-
na jos käytön määrässä tapah-
tuu merkittäviä muutoksia.
Yksittäisen kotitalouden juo-
maveden arseenin poistoon
on olemassa laitteita.
Myös luontaisesti korkean
arseenin alueilla maa- ja kal-
lioperässä esiintyvä arseeni
voi lähteä liikkeelle olosuh-
teiden muuttuessa. Tätä ei ole
aiemmin huomioitu maa- ja
kiviainesten siirron ja raken-
tamisen yhteydessä. Ennal-
taehkäisevät, jo kaavoitus- ja
suunnitteluvaiheessa tehtä-
vät ratkaisut ovat tehokkain-
ta ympäristön arseeniriskien
hallintaa Pirkanmaalla.
RAMAS-hankkeessa on
kehitetty riskinhallintamallia,
jota voi soveltaa muualla Suo-
messa. Pirkanmaalta luontai-
sesti korkean arseenipitoisuu-
den alue jatkuu itään ja ete-
lään. Lisäksi mallia voi sovel-
taa muissa Euroopan maissa,
joissa arseeniongelma on pal-
jon Suomea vaikeampi.
Hankkeen aikana koottu ja
tuotettu aineisto on dokumen-
toitu RAMAS-raporttisarjaan
ja siitä on työstetty karttoja.
Julkaistu materiaali on saa-
tavilla hankkeen kotisivuilta
/).
RAMAS-hankkeen suomen-
kielinen loppuraportti julkais-
taan 190-sivuisena kirjana, jo-
ka on parhaillaan painossa.
Maailmanlaajuinen
ongelma, joka koskettaa
miljoonia ihmisiä
Juomaveden liian korkea ar-
seenipitoisuus on ongelma
monessa maailman maassa ja
vaikuttaa haitallisesti miljoo-
nien ihmisten terveyteen. Ar-
seenin poistomenetelmät ovat
usein liian kalliita kehitysmai-
den ihmisille.
Juomaveden korkea ar-
seenipitoisuus on merkittä-
vä kansanterveydellinen on-
gelma muun muassa Bangla-
deshissa, jossa 12 miljoonaa
ihmistä joutuu käyttämään
runsaasti arseenia sisältävää
vettä. Myös Aasiassa ja Ame-
rikassa miljoonat ihmiset al-
tistuvat arseenille. Unkaris-
sa on 400 kylää ja kaupunkia,
joissa juomavesi sisältää maa-
ilman terveysjärjestön WHO:
n antamaa ohjearvoa (10 mik-
rogrammaa litrassa) enem-
män arseenia.
