Page 16 - Alueviesti_45_2007
Basic HTML Version
16
Keskiviikko marraskuun 7. 2007
Pauliina Parto
Ulvilan Seurahuoneella on
syyskuusta lähtien päästy
nauttimaan svengaavista jazz-
illoista. Idean takaa löytyy kii-
koislainen pariskunta, Tuija
Marjakoski ja Tapani Korpe-
la. Yhdessä he ovat Duo Ses-
sion: swingiä, soulia, funkia ja
lattareita hyvällä mielellä tar-
joileva duo.
Kiikoisiin pari löysi tien-
sä kolmisen vuotta sitten. Si-
tä ennen viisitoista vuotta vie-
rähti Jyväskylässä. -Muuttoon
vaikutti halu päästä lähelle ko-
tinurkkia, kertoo Ulvilasta ko-
toisin oleva Tuija. Kiikoinen
oli kummallekin suhteellisen
tuntematon kunta, mutta kun
sopiva asunto osui kohdalle ja
hyvät kulkuyhteydetkin puol-
sivat muuttoa, eivät he epäröi-
neet.
-Olemme muutenkin aina
viihtyneet maalla, sillä meillä
pitää olla mahdollisuus pitää
meteliä mihin vuorokauden-
aikaan tahansa, pari nauraa.
Marian ja Mihail
Petrescun oppiin
Tuija Marjakoski ja Tapani
Korpela tunsivat jazzmusiikin
omakseen heti ensihetkestä al-
kaen. Tuija kertoo tyylin tart-
tuneen takaraivoon jo nuore-
na Pori Jazzeilla.
-Olen itse eksynyt musiikin
pariin vasta vanhemmalla iäl-
lä, mutta kyllä se jazzin siemen
tuli kylvettyä jo aiemmin.
Ensimmäinen jazzporukka
syntyi kuorolaulun oheistuot-
teena Puuppolassa, kun Tui-
ja ja Tapani innostivat jouk-
koonsa rallikuski Tommi Mä-
kisen jo edesmenneen Jou-
ni-veljen sekä samalla kylällä
asuneen Leena Lehtosen. Ne-
likon esikuva oli tietenkin #e
Manhattan Transfers.
Eräänä iltana jyväskylä-
läisessä jazzbaarissa kohtalo
heitti Tuijan ja Tapanin tielle
todellisen mestarin. Vuosi oli
1993.
-Menimme jazzbaariin
kuuntelemaan musiikkia ja
siellä oli aivan mieletön pia-
nisti ja basisti. Parin viikon
päästä kävimme uudelleen sa-
massa baarissa ja sama pari-
valjakko oli taas lauteilla. Us-
kaltauduin keikan jälkeen ju-
tulle ja kerroin kiinnostukses-
tamme jazzia kohtaan. Pianisti
siinä heitti, että no, mitäs jos
lähtisit hänelle oppiin, Tapani
muistelee.
Tuo pianisti oli romania-
laissyntyinen Marian Petres-
cu, jo 15-vuotiaana kuulijoi-
densa huomion Pori Jazzeilla
vanginnut mies. Tapani am-
mensi häneltä oppia lopulta
seitsemän vuotta.
Kvartetti aloitti samaan ai-
kaan opinnot veljesten ohja-
uksessa aiheena jazzin eri osa-
alueet. Ja yhä edelleen Tuija
ja Tapani tuntevat olevansa
kuin samaa perhettä Maria-
nin ja hänen veljensä Mihai-
lin kanssa.
Yksi iso otsikko
Ellei Pori Jazzia oteta lukuun,
jazz tuntuu olevan Suomes-
sa vielä sisäpiirin harrastus ja
intohimon kohde. Jazzklubeja
pitää hakemalla hakea, eivät-
kä ravintoloiden jazzillat vält-
tämättä vedä väkeä toivotulla
tavalla. Tapani Korpelan mu-
kaan ihmiset kauhistuvat jo
kuullessaan sanan jazz.
-Jazz on yksi iso otsikko,
jonka alle mahtuu mieletön
määrä erilaisia musiikkila-
jeja. Lattarit on jazzia, swin-
gi on jazzia, blues on jazzia...
Ihmisten kannattaisi unohtaa
määritelmä ja lähteä kuunte-
lemaan, mies kannustaa. Hän
muistuttaa, että tanssipaikoilla
orkesterit soittavat usein kap-
paleita, jotka ovat alkuperäl-
tään jazzia, eikä kukaan häm-
mästele.
-Paras esimerkki ennak-
koluuloista on ehkä se, kuin-
ka isäni aina sanoi vihaavan-
sa jazzia. Laitoin sitten yhden
kappaleen soimaan ja isä alkoi
heti svengata ja kehua, kuin-
ka hyvältä kuulostaa, Korpe-
la nauraa.
Duo Session haluaakin il-
loillaan viedä jazzin ilosano-
maa eteenpäin, jotta ihmisten
käsitys muuttuisi.
Haaveissa levy ja
ulkomaat
Duo Sessionin esityskieli on
englanti ja kappaleet lainata-
varaa.
Tapani kuitenkin haaveilee
”sen oikean” kappaleen sävel-
lyksestä.
-Omia biisejä ei ole vielä,
mutta ajatuksia on koko ajan.
Se on kuitenkin eri asia, kuin
saada joku kappale kokonaan
valmiiksi. Toisaalta se ei ole
vaikeaa, nuottia nuotin pe-
rään. Ei melodian keksiminen
ole maailman vaikeinta, Tapa-
ni sanoo.
Tuija on sitä mieltä, että
maailmassa on niin paljon hy-
viä biisejä, ettei omien tekemi-
nen ole yhtyeelle mikään elin-
ehto.
-Tuija on muutenkin tuol-
lainen kierrättäjähenkinen,
Tapani virnistää.
Omien kappaleiden sävel-
lystä enemmän Tuijan ja Ta-
panin haaveissa siintää levyt-
täminen. Ja keikkailu ulko-
mailla. Kytköksiä Brasiliaan,
Kanadaan ja Meksikoon ni-
mittäin löytyy.
Satakuntalaisille jazzia on
tiedossa joka kuukausi Ulvi-
lan Seurahuoneella, jossa Duo
Sessionin kanssa musisoi vie-
railevia muusikoita kuten la
24.11. klo 21 alkaen Vitali
Imereli (viulu) ja Jyrki Kangas
(basso).
Ilta tarjoaa viihdyttävää
laulettua jazzia, kuten swinge-
jä, lattareita ja soulia.
Kuukausittain tapahtuvasta
Ulvila Jazz-illat tapahtumasta
löytyy lisää tietoa osoitteesta
-
lat.htm.
Ulpun päiväkoti toivottaa:
Onnea iskä!
Pauliina Parto
Tulevana sunnuntaina on jäl-
leen aika kohdistaa huomio
isiin, vaareihin, pappoihin ja
ukkeihin. Isänpäivän kunni-
aksi äetsäläisen Ulpun päivä-
kodin lapset pääsivät pohti-
maan suhdettaan isään. Mikä
omassa iskässä onkaan kaik-
kein parasta ja miksi isä yli-
päänsä on olemassa?
-Mun isässä parasta on
se, kun se osaa tehdä hienoja
puutöitä. Semmosia koristeta-
loja, sanoo 5-vuotias Jori.
-Mun isä on paras, kun se
osti mulle ihanan Nalle Pu-
hin. Mää tykkään Nalle Puhis-
ta ihan hirveesti, jatkaa Venla,
5-vuotias hänkin.
-Ja iskä on kyllä vähän hö-
perökin. Kun me ollaan piilos-
sa sen selän takana, ei se tie-
dä ollenkaan, että missä me
ollaan.
6-vuotias Laura tykkää, kun
isä laulaa. -Aina kun meen
nukkuun, iskä laulaa mulle
nukkumattilaulun. Isällä on
aika hyvä ääni, tyttö nyökytte-
lee. -Ja mun isä on kiva, kun
se vie mut aina mun pikkuser-
kulle kissanpentuja kattoon.
On se opettanut mua hoitaan
pikkupossujakin, tuumaa 5-
vuotias Salla.
Monikan ja Petran isissä on
yksi yhteinen piirre: vahvuus.
-Iskä on kiva kun se jaksaa
nostaa mut tosi korkeelle, Pet-
ra sanoo. -Ja mun, kun se ot-
taa mut reppuselkään, Moni-
ka jatkaa.
Kaikkien isä tuntuu olevan
erityisen taitava pelaamaan.
-Me pelataan aina jalkkista,
sanoo Petra. -Ja me ulkopele-
jä, hihkaisee Ella. Myös Jas-
perin, Aleksin ja Patrikin isät
potkivat palloa jälkikasvunsa
kanssa. Muitakin yhteisiä har-
rastuksia löytyy: -Parasta on
se, kun me katotaan isän kans
formulaa. Mun mielestä Kimi
on paras, mutta isä sanoo, että
joku uusi. Vanhana iskä muu-
ten rupee tekeen traktorihom-
mia, Jori tietää.
Pusu piristää isää
Miksi sitten on olemassa sel-
lainen päivä kuin Isänpäivä?
-No siksi tietysti kun on isiä-
kin, lapset sanovat tomerina.
Mikäli Ulpun päiväkodin lap-
sia on uskominen, sunnuntai-
na monessa kodissa käy mel-
koinen vipinä ja vilske. Suu-
rella osalla on nimittäin ta-
pana herättää isä laulamalla
ja viemällä tälle aamukahvit
sänkyyn.
-Kun on rahaa, niin sitten
pystyy ostaan lahjankin, Mo-
nika tietää. Lahja ei kuitenkaan
ole päivässä tärkeintä, vaan
se, että saa viettää aikaa iskän
kanssa. -Mää voisin kyllä antaa
iskälle kaikki leluni, kun niitä
on niin paljon, Salla miettii.
Isä on opettanut lapsilleen
monta tärkeää taitoa. -Se on
opettanu mut käveleen. Ja is-
kästä on kyllä hyötyä siivoa-
misessakin, Oskari nauraa.
-Höh, no isästä on tietysti
hyötyä, kun se on kasvattanut
mut! Laura huudahtaa.
Isä on välillä paljon töissä,
mutta useimmiten kotona ol-
lessaan hyvällä tuulella. Ja jos
häntä joskus harmittaakin,
paljastaa 5-vuotias Kiia oi-
van lohduttamiskeinon. -Mää
meen iskän syliin ja pussaan
sitä, niin se tulee heti parem-
malle tuulelle.
Onnea iskä, hihkuvat Ulpun päiväkodin lapset. Sunnuntaina vietetään jälleen Isän-
päivää.
Isän kimpussa ei kursailla
Isänpäivä osuu vuoden pi-
meimpään aikaan, ja lehdet-
tömien puiden ja räntäsateen
seassa on mukava piristää isän
mieltä kukkalahjalla. Kukkien
antaminen isänpäivälahjaksi
on vuosi vuodelta suositum-
paa, vaikka toistaiseksi isän-
päivän aikoihin kukkia han-
kitaan vain neljäsosalla siitä
summasta, mitä käytetään äi-
tienpäivän alla.
Moni isä pitää selkeistä ja
suoraviivaisista kukista. Vi-
herpeukaloisälle voi huoletta
hankkia kukkivan ruukkuku-
kan, mutta kasvien maailmaa
vähemmän tuntevalle jämäk-
kä kimppu leikkokukkia on
juuri oikea valinta. Nykyisin
niin suosittu pyöreä ja mata-
la kimppu on aivan oivallinen,
sillä se on helppo pitää esitte-
lykunnossa pitkään.
Kun hankit kukkakimppua,
pidä huolta siitä, että sen mu-
kana tulee kukkavirkistepus-
si. Toisesta pussista voisi myös
olla hyötyä, sillä maljakkove-
den vähentyessä kannattaa ai-
na tavallisen veden sijaan lisä-
tä virkistevettä.
Marraskuun toisena sun-
nuntaina vietettävä isänpäi-
vä on paljon nuorempaa pe-
rua kuin äitienpäivä, vaikka
suomalainen isänpäiväperin-
nekin on hyvän matkaa lä-
hestymässä eläkeikää. Alun-
alkaen isänpäivä on lähtöisin
USA:sta, jossa sitä juhlittiin
ensimmäistä kertaa Washing-
tonin Spokanessa 1910. Ruot-
siin isänpäivä rantautui 1931.
Yhteispohjoismaista isänpäi-
vän viettoa ehdotettiin 1949,
ja samalla päivän nykyinen
ajankohta vakiintui. Tosin
tanskalaiset viettävät isänpäi-
vää kesäkuun alussa. Kesä-
kuun ensimmäiseen sunnun-
taihin ovat päätyneet myös
esimerkiksi saksalaiset, ja ke-
säkuun kolmantena sunnun-
taina isänpäivää vietetään ai-
nakin USA:ssa, Isossa-Britan-
niassa, Kanadassa, Ranskassa
ja Japanissa.
Suomalaiseen almanak-
kaan isänpäivä ilmaantui hi-
taasti hiipien 1970-luvulla.
Isänpäivän kunniaksi kehot-
tettiin liputtamaan 1970-lu-
vun lopulta lähtien ja vuonna
1987 siitä tehtiin virallinen li-
putuspäivä.
Hoida kukka-
kimppua näin:
Tyhjennä kukkapake-
tin mukana tullut vir-
kistepussi maljakkoon
ja kaada päälle ohjees-
sa mainittu määrä viile-
ää vettä – yleensä puoli
litraa. Sekoita.
Leikkaa paketista ote-
tun kimpun varsiin uu-
det imupinnat terävällä
veitsellä. Työkalupakis-
ta löytyvä katkoteräi-
nen mattoveitsi on täs-
sä ylivertainen.
Laita kimppu maljak-
koon. Poista maljakko-
veteen ulottuvat lehdet.
Lisää virkisteellä teräs-
tettyä vettä aina tarvit-
taessa.
Jos maljakkovedessä ei
ole virkistettä, vaihda
vesi joka toinen päivä
ja leikkaa samalla uudet
imupinnat varsiin.
!
!
!
!
!
Isän mieltä voi kohottaa myös kukkalahjalla.
Duo Session
on viihdyttävää
hyvän mielen jazzia
Tuija Marjakoski ja Tapani Korpela haluavat Duo Sessionillaan viedä jazzin ilosano-
maa ympäri Satakuntaa ja Suomea.
”
Isäni aina sanoi vihaavansa
jazzia. Laitoin sitten yhden
kappaleen soimaan ja isä
alkoi heti svengata.
Leo Big Bandin konsertti
Huittisten Ryti-salissa sunnuntaina
Isänpäivän kunniaksi useista
isistä koostuva Leo Big Band
konsertoi ensi sunnuntaina
kello 18.00 Ryti-salissa Huit-
tisissa.
Orkesterin solisteina toi-
mivat ”tangon suurlähettiläs”
Markus Allan ja ”naapurin
tyttö” Tanja Haapaniemi Kii-
kasta.
Näyttävän uran tangolaula-
jana tehnyt Markus Allan kier-
tää nykyään maailmaa suoma-
laisen tangon suurlähettilää-
nä John Storgårdin johtaman
Avanti! –orkesterin sekä suo-
ta koostuvan Tangotentetin
kanssa. Hän on juuri kotiutu-
nut konserttimatkalta Kölnis-
tä ja on esiintynyt aiemmin
muun muassa Lontoossa, Pa-
riisissa, Tokiossa, Hampuris-
sa, Brysselissä ja Cannesin !l-
mijuhlilla. Konserttien lisäksi
hän esiintyy maailmalla myös
Aki Kaurismäen ohjaamissa
elokuvissa.
Huittisiin Markus Allanin
tuo pitkäaikainen ystävyys
Leo Big Bandin kapellimesta-
rin Aslak Allinniemen kanssa.
Konsertissa kuullaan tangojen
reitä. Allanin sydäntä lähellä
on erityisesti Olavi Virran oh-
jelmisto.
Kiikkalainen Tanja Haapa-
niemi on menestynyt monissa
laulukilpailuissa. Hän puoles-
taan viihtyy Paula Koivunie-
men ohjelmiston parissa. Täs-
tä kuullaankin monta tunnet-
tua näytettä, ja varmasti viih-
tyy myös yleisö. Niin Tanja
kuin Markuskin ovat esiinty-
neet aiemmin Leo Big Bandin
solisteina.
Bandin kanssa ovat konser-
toineet myös Paula Koivunie-
Leo Big Band on 18-miehi-
nen tanssiorkesteri, jonka pe-
rusti keikyäläinen kauppias
Leo Lause yli 30 vuotta sitten.
Orkesteri toimi aluksi Ko-
kemäellä, sitten Huittisissa,
myöhemmin Äetsässä ja ny-
kyään Vammalassa. Kokoon-
panoon kuuluu viisi sakso-
fonia, neljä pasuunaa, viisi
trumpettia, rummut, basso,
kitara ja piano.
Orkesteria on vuodesta
1998 lähtien johtanut Aslak
Allinniemi, joka on myös so-
vittanut suurimman osan yh-
