Page 24 - Alueviesti_22

24

Keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Timo Lepola

Moni varmaan tietää Valkea-

kosken Mika Kallion saavu-

tukset MotoGP:n maailman-

mestaruussarjan 250cc luo-

kassa, mutta löytyy sarjas-

ta myös täkäläistä osaamista.

Vammalassa asuvat Jorma

”purkke” Saarinen ja Tuomas

Suuniitty ovat 125cc luokassa

kilpailevan Toijalalaisen Ajo

Motorsport tallin luottome-

kaanikoita. Ajon tiimissä 125-

luokkaa ajaa kaksi kuljetta-

jaa eli MM-sarjaa nyt hienos-

ti johtava ja maailmanmesta-

ruutta tavoitteleva jo kokenut

Ranskalainen 20 vuotias Mike

Di Meglio sekä Sveitsiläinen

vasta toista kauttaan ajava

17 kesäinen Dominique Ae-



gerter. Vammalalaiskaksikko

työskentelee Di Meglion me-

kaanikkoina ja he pitävät huo-

len että Miken 125cc Derbi-

merkkinen tehdaskilpuri on

voittoihin tarvittavassa iskus-

sa.

Hieno tilaisuus

Minulla oli vaimoni kanssa

hieno tilaisuus tutustua Ajon

tiimin toimintaan Ranskan

Le Mansissa 16.–18.5. ajetussa

osakilpailussa. AjoMotorspor-

tin omistaja ja tallipäällikkö

Aki Ajo antoi ystävällisesti

käyttöömme varikolle oikeut-

tavat passit, jotka Ajon tallissa

jo vuodesta 2002 työskennel-

lyt ”purkke” toi meille, radan

portille saavuttuamme. Ilman

näitä passeja varikolle ei olisi

ollut mitään asiaa ja varikon

portilla ne tarkastetaankin lu-

kulaitteella kaikilta varikol-

le sisään tai sieltä ulos pyrki-

vältä. Näin varmistetaan, ettei

kilpailujen varikolle pääse sin-

ne kuulumattomia.

Varikkotyö jää

vähälle huomiolle

Ajo Motorsportin toimin-

ta teki ammattimaisuudel-

laan meihin suuren vaikutuk-

sen viikonlopun aikana. Akin,

Jorman ja Tuomaksen lisäksi

tiimissä työskenteli Le Man-

sin kilpailussa neljä henkilöä.

Kaksi Sveitsiläistä mekaanik-

koa pitivät huolen ”Domi” Ae-

gerterin pyörästä. Lisäksi oli

Jani Veijonen ja Saksalainen

Stefan Kur"s, jotka vastasivat

molempien kuljettajien kilpa-

pyörien iskunvaimennukses-

ta ja moottorin tiedonkeruus-

ta saatujen tietojen soveltami-

sesta käytäntöön. Ulkomaisiin

tehdastalleihin verrattuna pie-

nehkön Ajon tiimin jokainen

jäsen näytti tietävän tarkal-

leen oman tehtävänsä ja työ-

määrä, joka viikonvaihteen

aikana varikkoboksissa teh-

tiin, olikin melkoinen. Suu-

relle yleisölle MotoGP-kilpai-

lut näkyvät yleensä vain itse

kilpailusuorituksena radal-

la mutta varikolla tehtävä työ

jää usein varsin vähälle huo-

miolle. Vaikka kysymys onkin

”vain” 125 kuutiosenttisestä

pyörästä, niin äärimmilleen

viritettynä ja huipputeknisenä

kilpalaitteena se vaatii suuren

määrän työtä ja säätämistä ol-

lakseen kilpailukykyinen. Ko-

ko moottoripyörä moottorei-

neen puretaan lähestulkoon

kokonaan jokaisen ajorupea-

man jälkeen ja osat pestään,

tarkastetaan ja säädetään uu-

destaan. Lauantain aika-ajo-

jen kovassa yrityksessä Mike

Di Megliolle sattunut lenno-

kas kaatuminen tuhosi hänen

moottoripyöränsä melko pa-

hasti, joka vielä lisäsi mekaa-

nikoiden työmäärää. Aki Ajo

sanoikin, että taisi tulla isoim-

mat ja kalleimmat vauriot ko-

ko 18 kilpailua käsittävän kau-

den alun ajalta. Onneksi kul-

jettaja ei sentään loukkaan-

tunut, kiitos nykyisten hyvin

suojaavien ajopukujen. Saari-

nen ja Suuniitty tekivät töitä

yömyöhään, jotta saivat kaik-

ki rikkoutuneet osat vaihdet-

tua ja Miken moottoripyörän

taas kilpailukuntoon.

Sade keskeytti

Sunnuntai-aamun warm up:

ssa Mike totesi kaiken taas

toimivan puolilta päivin al-

kavaa kilpailua varten. Kos-

ka oli Miken kotikilpailusta

kysymys, olivat tiimin pai-

neet melko suuret. Katsojia

oli saapunut uskomattomat

määrät katsomaan, kuka täl-

lä kertaa kussakin 3:ssa eri

kilpailuluokassa olisi nopein.

125cc luokka ajettiin ensim-

mäisenä starttina, johon Di

Meglio starttasi aika-ajon

mukaisesta 6 lähtöruudusta

ja vähän kokemattomampi

nuori Aegerter 27 ruudusta.

Lähtöruudukossa oli kaikki-

aan 37 kuljettajaa ja kilpailu-

matka oli 24 kierroksen mit-

tainen. Kun kilpailusta oli 9

kierrosta ajamatta, alkoi ra-

dan toisessa päässä sataa vet-

tä ja kilpailu keskeytettiin

turvallisuussyistä. Mike oli

tuolloin aivan kärkiryhmässä

viidentenä.

Tunnelma katossa

Varikkoboksissa alkoi taas

melkoinen tohina, kun mo-

lempiin kilpapyöriin vaih-

dettiin sadekelin renkaat alle

ja säädöt muutettiin märäl-

le radalle sopiviksi. Kilpailu-

jen tiukan aikataulun takia

aikaa muutoksiin oli annettu

todella vähän ja aivan kaik-

kia, mitä normaalisti sadeke-

lille tehdään, ei ajan puuttees-

sa nyt ehdittykään tehdä. Uu-

sintastartin lähtöpaikat olivat

keskeytyshetken mukaiset eli

Jorman ja Tuomaksen suo-

jatti Mike lähti 5 lähtöpaikal-

ta tähän 5 kierroksen mittai-

seen uusintaan.

Märkä rata näytti olevan

todella liukas ja kaatumisia

sattuikin usealle kuljettajal-

le, muun muassa viime vuo-

den luokan maailmanmesta-

ri muksahti nurin. Ajon Mike

Di Meglio sitä vastoin ajoi

kuin hurmiossa ja nousi kak-

si kierrosta ennen maalia kil-

pailun johtoon. Satatuhatpäi-

nen Ranskalaisyleisö hurrasi

niin, että se varmaan kuului

myös Miken korviin kypä-

rästä, korvatulpista ja pyörän

kovasta äänestä huolimatta,

niinpä hän ajoikin kilpailun

voittoon. Ranskalainen kul-

jettaja ei ollut voittanut ko-

tikilpailua 29 vuoteen ja niin

tunnelma katsomossa kuin

tiimissäkin oli mahtava. Vii-

konlopun aikana tehty kova

työ oli tuottanut loistavan tu-

loksen. Aegerter oli maalissa

23:s kaaduttuaan epäonnek-

seen kummassakin lähdös-

sä. Kilpailun kakkossijan ajoi

brittikuljettaja Bradley Smith

0,8 sekuntia Di Meglion pe-

rässä ja kolmas oli Espanjan

Nicolas Terol.

Vammalalaista

osaamista

Oli mukavaa olla seuraamas-

sa, kuinka tinkimättömällä

työllä ja ammattimaisella ot-

teella ranskalais-suomalai-

nen yhteistyö ja vammalalai-

nen osaaminen niittävät mai-

netta arvostetussa ja kautta

maailman suuren medianä-

kyvyyden saavassa MotoGP

sarjassa. Kilpailuviikonlop-

puja seuraa TV:n välityksellä

keskimäärin yli 300 miljoo-

naa katsojaa noin 200 eri ka-

navalta. Nähtäväksi jää onko

meillä kauden päätyttyä suo-

malainen maailmanmestari-

talli. TV:n lähetysten ohella

Ajo Motorsportin nettisivuil-

ta

www.ajo

." voi seurata sen

loppukauden menestystä. Pi-

detään peukkuja!

Vammalalaiskaksikko

Di Meglion mekaanikkoina

Tuomas Suuniitty ja Jorma Saarinen sekä Di Meglion pyörä valmiina kilpailuun.

Mike Di Meglio antaa puhelinhaastattelua medialle voi-

tokkaan kilpailun jälkeen.

Mestari koulutti seuraajansa

Suomen nuorin suutari pitää

vammalalaisten kengät kunnossa

Maija Latva

30 vuotta vammalalaisten

kengistä hyvää huolta pitänyt

suutari Tapio ”Tapsa” Lepis-

tö juo ensi perjantaina kah-

vit asiakkaidensa kanssa ja

sulkee illan suussa liikkeensä

Nahkaparven oven, mutta ei

välttämättä viimeistä kertaa.

-Olen luvannut edelleenkin

olla Anniina ”Ansku” Harti-

kaisen käytettävissä, jos tar-

vetta tulee, mies lupaa. Sa-

maan hengenvetoon hän kui-

tenkin epäilee, ettei häntä

juurikaan enää apuun tarvi-

ta. -Näin alusta asti, että Ans-

kussa on ainesta suutariksi,

hän toteaa.

Alun perin Lepistön piti

jäädä eläkepäiviä viettämään



jo syksyllä, mutta suunnitel-

miin tuli muutos. Vamma-

lassa kivialan artesaaniksi

valmistuva Ansku kuuli, että

paikkakunnalla tulee suuta-

rinliike myyntiin. -Käsityö-

läisyys on aina kiinnostanut

ja ajattelin, että siinä taitaa

olla alani, Ansku muistelee.

Lepistö lupasi jäädä alkavan

yrittäjän oppi-isäksi kesään

saakka. Tammikuusta lähtien

nuori nainen on ollut kisälli-

nä mestarin opissa. -Jokainen

päivä on ollut haastava, mut-

ta mielenkiintoinen, hän heh-

kuttaa. Ja mestari toteaa vie-

ressä, että oppi on todellakin

mennyt perille. -Katsoin juu-

ri kaksia kenkiä, joista toisiin

olin itse tehnyt korkolaput,

toisiin Ansku. Ne olivat yhtä

hyvin tehty, Lepistö myöntää.

Se on paljon sanottu mesta-

rilta. Kisälli saa olla ylpeä.

Työ on paras opettaja

Ansku pohtii, että arveluttaa-

kohan joitakin asiakkaita se,

että alan varsinaista koulu-

tusta hänellä ei ole. Siis kou-

lun penkiltä. Mestari taas us-

koo asian olevan täysin toisin

päin. -Työ on paras opetta-

ja, hän tietää. Niin Lepistös-

tä itsestäänkin tuli suutari. -

Olin aiemmin myyntiedusta-

ja, kenkäalalla. Aloitellessani

minulla oli se etu, että tunsin

materiaalit ja aineet. Ja ken-

kätehtaissa olin nähnyt, mi-

ten jalkineita valmistetaan,

hän juttelee.

Ansku on tehnyt viiden

kuukauden aikana kaikenlai-

sia töitä mestarin valvovan

silmän alla: kaventanut saa-

pikkaiden varsia, laittanut

korkoja ja pohjia, ommel-

lut vetoketjuja ja pohjia sekä

venyttänyt jalkineita. Eräi-

siin saapikkaisiin Ansku jopa

vaihtoi suurimman osan pin-

taa, kun edellinen oli men-

nyt huonoksi, mutta saapik-

kaat olivat rakkaat. Nyt Suo-

men nuorin suutari käyttelee

rohkeasti reijitys- ja puristin-

konetta, ompelukonetta, poh-

ja- ja korkoprässiä, hiomako-

netta ja venytyslaitetta. Kaup-

pakirjat on jo allekirjoitettu

ja ensi maanantaina remp-

seä, punapäinen suutari avaa

oman liikkeensä oven.

Nahkaparven Tapsa” on perjantaina viimeistä päivää ompelukoneen ääressä. Tulevai-

suudessa vammalalaisten kenkiä korjaa Anniina ”Ansku” Hartikainen. -Liikkeen va-

likoimat pysyvät entisenlaisina. Uusina artikkeleina tulevat kuviomaalatut avaimet ja

laajempi valikoima erityisesti nuorten vöitä, Ansku kertoo.

Page 24 - Alueviesti_22_2008