Page 15 - Alueviesti_22

15

Keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Hannu Virtanen

Mouhijärven lukiossa ensi

lauantain valkolakin päähän-

sä painavat Samuli Alasarkki

ja Lauri Jaakkola olisivat edus-

tavia ylioppilaita mille tahansa

maamme lukiolle. Samuli kir-

joitti kahdeksan ainetta, jois-

ta seitsemälle tuli arvosanak-

si laudatur. Lauri kirjoitti yh-

deksän ainetta, joista kuuden

arvosana on laudatur.

Rehtori Kari Koivurannan

mukaan Mouhijärven lukioon

tuli laudatur-arvosanoja kol-

me ja puoli kertaa enemmän

kuin valtakuntaan keskimää-

rin. Laudatur on nykyisessä

arvostelussa painava kiitos hy-

vin tehdystä työstä, sillä niitä

on vain viisi prosenttia arvo-

sanoista.

Mouhijärven lukiosta val-

mistuu tänä keväänä kaikki-

aan neljätoista ylioppilasta.

Pienelläkin tarjontaa

Samuli kirjoitti kolme ainetta

syksyllä ja viisi keväällä. Lauri

kirjoitti aineista neljä syksyllä

ja loput viisi keväällä.

-Olen viihtynyt Mouhijär-

ven lukiossa. En harkinnut-

kaan opiskelua muualla, Sa-

muli sanoo.

Lauri kehuu pienen lukion

toimivuutta:

-Kaikki ovat tuttuja keske-

nään. Opinto-ohjaaja ja reh-

tori ovat täällä hyvin tavatta-

vissa.

Lauri oli toisen lukiovuo-

tensa alussa neljä kuukautta

Saksassa, mikä sekin nivou-

tui hyvin opintoihin eikä han-

kaloittanut paluuta opiskele-

maan Mouhijärvelle.

-Voiko lukiotasolla olla-

kaan oleellista eroa lukioiden

välillä? Lauri pohtii pienen lu-



kion asemaa suurempien jou-

kossa.

-Täällä on hyvä kielitarjon-

ta ja opetusta tarjotaan pie-

nellekin joukolle, sanoo eng-

lannin, ruotsin ja pitkän sak-

san Samulin tapaan kirjoitta-

nut Lauri.

Tukea lukion

säilymiselle

Mouhijärvi on mukana pe-

rustamassa Sastamalan kau-

punkia, jonka alueella toimii

Mouhijärven lukion lisäk-

si Vammalan lukio ja Äetsän

Sarkia-lukio. Vuoden alus-

sa toimintansa aloittavassa

uudessa kaupungissa nämä

muodostavat verkostolukion.

-Kyllä yhteistyötä kannat-

taa tehdä. Tuen sitä, että lukio

säilyy täällä. Jos lukio loppui-

si, tulisi myös peruskoululle

ongelmia, koska lukion opet-

tajat opettavat myös siellä,

Lauri miettii.

Mouhijärven

väkiluku

kasvaa ja Samuli muistuttaa-

kin siitä, että Mouhijärvellä

on paljon lapsiperheitä, jo-

ten kouluihin näyttäisi tule-

vaisuudessakin riittävän op-

pilaita.

Varsin pian ylioppilasjuh-

lien jälkeen nuorukaisten elä-

mässä kääntyy uusi lehti, sil-

lä molemmat lähtevät armei-

jaan kesällä. Samuli astuu

palvelukseen 7. heinäkuuta

tykistöprikaatissa Niinisalos-

sa. Laurin tie vie Säkylään ja

siellä kansainväliseen valmi-

usjoukkoon.

Jatko-opinnot ovat edessä

runsaan vuoden kuluttua. Sa-

muli kaavailee opiskelevansa

fysiikkaa. Laurilla ovat mieles-

sään kansainvälisen politiikan

opinnot, mutta myös kauppa-

tiede kiinnostaa häntä.

Mumbai kutsuu Saria

1200-sivuinen opus valmentaa

biologiaolympialaisiin

Pauliina Parto

Vammalan lukion abiturientti

Sari Rytkönen elää jännittäviä

aikoja. Eilen tiistaina hän is-

tui Turussa eläinlääketieteel-

lisen tiedekunnan pääsyko-

keissa ja lauantaina hän pai-

naa päähänsä valkolakin. Eh-

kä kaikkein jännittävin hetki

koittaa kuitenkin heinäkuus-

sa, kun Sari suunnistaa Intian

Mumbaihin kansainvälisiin

biologian olympialaisiin edus-

tamaan Suomea. Abiturient-

ti voitti tammikuussa biolo-

gian kansallisen kilpailun yli-

voimaisesti, ja pääsi voittonsa

johdosta pariksi viikoksi val-

mennukseen Helsingin yli-

opistoon. Menestyksekkään

valmennuksen jälkeen hänet

valittiin Suomen edustajaksi

olympialaisiin. -Vielä ei jän-

nitä, mutta jännitys varmaan

kasvaa pikku hiljaa, kun tulee

eteen rokotusten ja viisumin

hankinta, Sari kertoo.

Mumbai ei ole Sarille en-

tuudestaan tuttu paikka, mut-

ta hän on ottanut kaupungista

selvää kahlaamalla läpi kirjal-

lisuutta. -Aasian suurin slum-

mialue on kai ihan siinä lähel-

lä. Ja heinäkuussa, kun olym-

pialaiset järjestetään, sadekau-

si on pahimmillaan. Lämpöä

lienee kolmenkymmenen pin-

taan, mutta eiköhän sade vä-

hän viilennä, kun sitä kerran

on paljon silloin luvassa.

Valtakunnan paras

Sari Rytkönen kirjoitti biolo-

gian viime syksynä valtakun-

nan parhain tuloksin ja sai ko-

keesta kirkkaasti laudaturin.

Ei liene ihme, että Sari nimeää

juuri biologian lempiaineek-

seen. -Maantieto tulee hyvänä

kakkosena, mutta kyllä biolo-

gia ajaa vielä sen edelle, abi-

turientti hymyilee. Lukijoille

tiedoksi, että olympiaedusta-

jamme oli jaetulla ykköstilal-

la maantieteen kansallisessa



kilpailussa ja olisi päässyt tä-

mänkin oppiaineen valmen-

nuskurssille. Sarin vaaka kal-

listui kuitenkin rakkaamman

aineen puolelle.

-En osaa oikein sanoa, mis-

tä kiinnostukseni biologiaa

kohtaan kumpuaa. Olen ollut

ihan pienestä asti kiinnostu-

nut näistä asioista, eikä se ole

koskaan ollut mitään pakko-

pullaa, hän pohtii. Lempioh-

jelmiin on aina kuulunut Mer-

ten salaisuudet ja Avara luonto

-dokumentit. -Paljon muuta ei

sitten olekaan ehtinyt televisi-

osta katsella.

Biologian sisälle mahtuu

paljon, ja Sari nimeääkin lem-

piaiheikseen eläinten anatomi-

an ja fysiologian. -Se on myös

todella haastavaa, ja kiinnos-

taa varmaan siksikin.

Pelkkä

pänttääminen ei auta

Sari tietää jo hieman, mikä

häntä Intiassa heinäkuussa

odottaa. -Tiedossa on aina-

kin teorian ja käytännön ko-

keita, kuten labratöitä. Aiheet

voivat vaihdella ihan laidasta

laitaan vaikka norsun evoluu-

tiosta loisen tunkeutumisme-

netelmään. Sari korostaa, että

ulkoluvulla ei biologiassa saati

sitten olympialaisissa tule pär-

jäämään. -Ei pelkkä pänttää-

minen auta, kyllä nämä asiat

pitää oikeasti tajuta.

Viime päivät nuoren nai-

sen mukana on kulkenut tuhti

1200-sivuinen englanninkie-

linen biologiankirja, jolla Sari

preppaa itseään kilpailua var-

ten. Toimittajalle, joka ei tah-

do ymmärtää edes suomen-

kielistä solubiologiaa, kirja on

täysin verrattavissa hepreaan.

Sari kuitenkin selittää silmät

loistaen oppineensa hirvittä-

västi uutta paitsi biologias-

ta myös englannista. -Kerran

olen kirjan jo lukenut alus-

ta loppuun. Tavoite olisi, että

saisin sen luettua vielä toista-

miseen.

1200-sivuinen englanninkielinen opus on kulkenut Sarin matkassa tiiviisti viime päi-

vät. Abiturientti on ehtinyt kahlata painavan teoksen jo kerran kokonaan läpi.

”

Pelkällä pänttäämisellä ei

pärjää, asiat pitää oikeasti

tajuta.

Lauri Jaakkola ja Samuli Alasarkki näyttivät, miten pie-

nestäkin lukiosta voi oppia ammentaa: Lauri kirjoitti

yhdeksän ainetta ja Samuli kahdeksan ainetta.

Lauri ja Samuli

toivat 13 ällää

Mouhijärvelle

IBO (International Biology Olympiad) on

laaja kansainvälinen biologian kilpailu, jo-

ka järjestetään vuosittain heinäkuussa jos-

sain IBO:n jäsenmaassa. Kilpailu kestää

viikon, ja siihen sisältyy sekä taitoja (Prac-

tical I-IV) että tietoja (!eoretical A-B)

mittaavat kilpailupäivät. IBO:ssa on muka-

na yli 50 maata ja määrä kasvaa vuosittain

muutamalla.

Kilpailijat ovat osallistuvien maiden bio-

logiakilpailuissa menestyneitä koululaisia.

Kunkin maan joukkue koostuu yleensä

neljästä kilpailijasta ja 2-3 aikuisesta, jotka

toimivat kansainvälisen juryn jäseninä, jo-

ka muun muassa hyväksyy kilpailun sisäl-

lön, sekä kääntävät kilpailutehtävät oman

maansa kielelle.

IBO:n päämääränä on innostaa opiske-

lijoita biologian opintoihin ja edistää aja-

tusten vaihtoa sekä kansainvälisiä ystä-

vyyssuhteita biologiasta kiinnostuneiden

nuorten välillä. Kahden kilpailupäivän li-

säksi biologian olympialaisten ohjelmaan

sisältyy retkeilyjä, juhlia ja vapaata yhdes-

säoloa. IBO:ssa jokainen saa kavereita ym-

päri maailmaa - asuvathan kaikkien osallis-

tujamaiden opiskelijat koko viikon samassa

majoituspaikassa erillään aikuisista.

Biologian olympialaiset

Maisematiemaraton juos-

taan edelleen yhteen suuntaan

syyskuun toisena viikonlop-

puna. Tapahtuman järjeste-

lyissä on kuitenkin luvassa

muutoksia mm. jälki-ilmoit-

tautumisen osalta.

Puolimaratonin ja minima-

ratonin suosio lisääntyy, mut-

ta maratonilla on osanotta-

jamäärässä nähtävissä pientä

hiipumista. Kilpailun johtaja

Antti Hirvineva kaipaa lisää

juoksijoita myös varttimara-

tonille.

Syyskuun 13. päivä jo 12.

kerran juostava Maisematie-

maraton-tapahtuma uudistuu.

Viime vuonna kyseltiin niin

juoksijoilta kuin yleisöltäkin

pitäisikö maratonin lähtö siir-

tää Huittisiin. Tapahtuman al-

kuperäinen ideahan on ollut

yhteen suuntaan juostava ma-

raton, joita Suomessa järjeste-

tään äärimmäisen vähän. Sel-

keä enemmistö kyselyyn vas-

tanneista oli sitä mieltä, että

maratonin ja puolimaratonin

lähtöpaikkoja ei tule vaihtaa.

Myöskään tapahtuman siirto

syksystä kevääseen ei saanut

kannatusta. Maisematiema-

ratonin järjestelytoimikunta

onkin päätynyt säilyttämään

reitin ja ajankohdan ennal-

laan, mutta pohti miten asiat

saataisiin rullaamaan kilpailu-

päivänä jouheammin. Mara-

tonin jälki-ilmoittautuminen

ja numerojen jako on tapah-

tunut Urjalassa Nuutajärven

lasikylässä. Puolimaratoona-

rit ovat puolestaan kokoontu-

neet Punkalaitumen liikunta-

hallissa. Kilpailijat on kuljetet-

tu linja-autoilla maalialueelta

Huittisista jälki-ilmoittautu-

mispaikoille ja lähtöpaikoille.

Varusteet on kuljetettu lähtö-

paikoilta maalialueelle Huitti-

siin, jossa ne ovat odottaneet

maaliin juosseita.

Kilpailukeskus

Huittisten

Huhkolinnassa

Tänä vuonna tapahtuman

kilpailukeskuksena toimii ur-

heilutalo Huhkolinna, jossa

tapahtuu kaikkien matkojen

jälki-ilmoittautuminen ja kil-

pailunumerojen jako. Huit-

tisista juoksijat kuljetetaan

linja-autoilla lähtöpaikoille

kuten aiemminkin. Aikatau-

luihin joudutaan kuitenkin

tekemään pieniä muutoksia.

Kilpailun johtaja Antti Hirvi-

neva perustelee muutosta lä-

hinnä kilpailukanslian töiden

helpottumisella ja parempana

palveluna juoksijoille. Aiem-

pina vuosina jälki-ilmoittau-

tuneiden tiedot on välitetty

Urjalasta ja Punkalaitumel-

ta sähköisessä muodossa kil-

pailukansliaan Huittisiin. Ne

on kuitenkin jouduttu syöt-

tämään ajanotto- ja tulosjär-

jestelmään uudestaan. Tämä

on joinakin vuosina tuotta-

nut melkoisia paineita kilpai-

lukanslian toimitsijoille. Tä-

nä vuonna otetaan käyttöön

myös uusi ajanottojärjestel-

mä, jota hoitaa Lauttakylän

Lujan hiihtojaosto. -Uudis-

tuksen myötä tapahtuman

ajanoton ja tulospalvelun

luotettavuus ja nopeus para-

nee entisestään, uskoo Hir-

vineva.

Osanottajamäärissä

myönteinen kehitys

Maisematiemaratonin osan-

ottajamäärissä on viime vuo-

sina jatkunut positiivinen

kehitys. Etenkin puolimara-

tonin suosio paranee vuo-

si vuodelta. Eniten väki on

lisääntynyt miesten ja nais-

Maisematiemaratoonarit

kootaan Huittisiin

ten yleisessä sarjassa. Myös

minimaratonilla on juoksi-

joita mukana vuosi vuodelta

enemmän.

Kilpailun johtajan Ant-

ti Hirvinevan mukaan pa-

ri kertaa juostu varttimara-

ton ei kuitenkaan ole lyönyt

itseään läpi aivan odotetul-

la tavalla. -Uskoisin kuiten-

kin, että myös tämä kym-

pin lenkki vakiinnuttaa ase-

mansa, tuumii Hirvineva.

Viime vuonna tapahtumaan

osallistui yhteensä liki 350

juoksijaa. Määrä lähentelee

osanottajaennätystä vuodel-

ta 1999. -Miksikään massa-

tapahtumaksi ei Maisema-

tiemaratonia pyritäkään ke-

hittämään, vaan haluamme

tarjota kaikille osanottajille

mahdollisimman hyvän pal-

velun niillä resursseilla, jot-

ka ovat organisaatiomme

käytössä, lupaa Hirvineva.

Päävastuun tapahtuman jär-

jestelyistä kantavat Lautta-

kylän Luja ja Punkalaitumen

Kunto. -Lisäksi mukana on

useita muita yhdistyksiä ja

yhteistyökumppaneita. Kai-

ken kaikkiaan toimitsijoita

on talkoissa kilpailupäivänä

kilpailukeskuksessa ja reitin

varrella yhteensä noin 120

henkilöä, ynnäilee Hirvine-

va. Urjalan Valajärveltä Pun-

kalaitumen kautta Huittisiin

juostava maraton on tänäkin

vuonna Satakunnan piirin-

mestaruusmaraton.

Page 15 - Alueviesti_22_2008