Page 18 - Alueviesti_22_2008

18 Keskiviikko 28. toukokuuta 2008
Suomalaisten lihavuus yleistyy kaikissa ikäryhmissä
Runsas ruokatarjonta ja
mielihyvähakuinen elämäntapa
heikentävät syömisen säätelyä
Maija Latva
Lihavuus on viime vuosina
yleistynyt Suomessa kaikissa
ikäryhmissä. -Energiatasapai-
no on häiriintynyt eli saamme
ravinnosta enemmän energi-
aa kuin kulutamme. Keskei-
siä syitä tähän ovat yhteiskun-
nalliset ja teknologian tuomat
muutokset ja näihin liittyvät
elintapamuutokset, kertoo si-
sätautien erikoislääkäri Leena
Mustaniemi Vammala alue-
sairaalan sisätautien polikli-
nikalta.
Hänen mukaansa runsas
ruokatarjonta yhdistettynä
mielihyvänhakuiseen elämän-
tapaan heikentää syömisen
säätelyä. -Lihavuus vähentää
liikkumista, mikä toisaalta
taas lisää lihavuutta. Lihavuus
voi myös aiheuttaa sosiaalista
syrjäytymistä, mikä puoles-
taan vähentää mahdollisuuk-
sia painonhallintaan. Geenit
ja elimistön fysiologiset sääte-
lyjärjestelmät eivät ole muut-
tuneet vaan väestön lihavuu-
den yleistyminen johtuu pit-
kälti yhteiskunnallisista muu-
toksista, Leena Mustaniemi
muistuttaa.
Energiakulutuksen vähene-
misen tärkein syy on vähenty-
nyt fyysinen rasitus työssä ja
arjen toimissa. -Yhdyskunta-
ja ympäristösuunnittelu suo-
sii motorisoituja vaihtoehtoja,
esimerkiksi hissejä ja henki-
löautoja ja keskusta-alueiden
ulkopuolisia kauppakeskuksia
ja tämä vähentää omatoimista
fyysistä aktiivisuutta niin lap-
silla kuin aikuisillakin, hän lu-
ettelee ja toteaa myös passii-
visten vapaa-ajan viettotapo-
jen, kuten television katselun
ja tietokoneen käytön lisään-
tyneen.
Ruoan
ravitsemuksellinen
laatu parantunut
Tietoa painonhallinnan tuke-
miseksi tulee runsaasti eri läh-
teistä ja viime vuosina Musta-
niemen mukaan ruoan ra-
vitsemuksellinen laatu onkin
parantunut. - Tyydyttyneen
rasvan saanti on vähentynyt
ja vihannesten ja hedelmien
käyttö on lisääntynyt. Keskei-
senä ongelmana on energian
kulutukseen nähden liiallinen
saanti ja pirstaleinen atriaryt-
mi, Leena Mustaniemi painot-
taa. Etenkin energiatiheiden
elintarvikkeiden käyttö on li-
sääntynyt ja useiden elintar-
vikkeiden annos- ja pakkaus-
koot ovat kasvaneet.
Leena Mustaniemen mu-
kaan energiatasapainon häi-
riötä voimistavat parantunut
elintaso, muuttunut elämän-
rytmi, muuttunut perhera-
kenne, hedonistinen elämän-
tyyli, alhainen sosioekonomi-
nen asema, uusavuttomuus ja
psyykkinen huonovointisuus.
 -Terveydenhuolto puuttuu
usein myöhässä epäedullisten
elintapojen seurauksiin, hän
tietää.
Elämänmuutosten
yhteydessä paino
vaihtelee helposti
Yleensä painonnousu tapah-
tuu vähitellen vuosien saatos-
sa eikä naisten ja miesten vä-
lillä ole eroja.- Naisten koh-
dalla raskausaika sekä toisaal-
ta menopaussi ovat riskiaikaa
lihomiselle, Leena Mustanie-
mi muistuttaa. Suurten elä-
mänmuutosten yhteydessä
painon vaihtelut ovat mahdol-
lisia. Tietyt sairaudet ja lääke-
hoidot altistavat lihomiseen ja
myös tupakoinnin lopetuksen
myötä paino usein nousee.
Leena Mustaniemi ihmet-
telee, että lihavuudesta yh-
teiskunnalle koituvia kustan-
nusvaikutuksia on tutkittu
ongelman laajuuteen nähden
yllättävän vähän. -Väestön li-
havuudesta aiheutuvien hoi-
tokustannusten on arvioitu
yltävän n. 2-7%:iin terveyden-
huollon kokonaismenoista.
Tuoreen suomalaisen arvion
mukaan lihavuudesta aiheu-
tuu yhteiskunnalle vuosittain
vähintään 260 miljoonan eu-
ron kokonaismenot. Suurin
osa summasta koskee tervey-
denhuoltoa ja loput sosiaali-
turvaa, Leena Mustaniemi sel-
vittää. Valtaosa sosiaaliturvan
menoista johtuu työkyvyttö-
myyseläkkeistä. Kaksi kolmas-
osaa lihavuuden yhteiskunnal-
le aiheutuvista menoista liittyy
kolmeen sairauteen, joita ovat
tyypin 2 diabetes, aivohalva-
us ja nivelrikko. Lihavuudes-
ta johtuvien lääkemenojen on
arvioitu kasvaneen 1997-2004
välisellä ajalla n. 40%, johtuen
lääkkeillä hoidettujen potilai-
den määrän kasvusta. -Vaikka
lihavuudesta aiheutuvat terve-
ys- ja sosiaaliturvamenot ovat
tuntuvia, ne edustavat vain
pientä osaa lihavuudesta yh-
teiskunnalle koituvista kus-
tannuksista. Lihavuusperäiset
sairaudet aiheuttavat yhteis-
kunnalle merkittäviä tuotta-
vuuskustannuksia esimerkiksi
sairauspoissaolojen takia, Lee-
na Mustaniemi huomauttaa.
Perheen ruoka- ja
liikuntatottumukset
syyniin
Vanhemmat vaikuttavat kes-
keisesti lasten ruoka- ja lii-
kuntatottumuksiin, vastaa-
vathan he perheen ruokata-
loudesta ja ovat muutenkin
esimerkkinä omalla toimin-
nallaan. -Vanhemmat voi-
vat tukea lasten ruokamielty-
mysten ja – tottumusten suo-
tuisaa kehitystä. Osaa ma-
kumieltymyksistä pidetään
synnynnäisenä, esimerkiksi
mieltymys makeaan. Toisaal-
ta ruokamieltymykset synty-
vät toistuvien oppimiskoke-
musten myötä. Lapset pitävät
siitä, mikä on tuttua eli oppi-
vat pitämään mauista tottu-
muksen myötä, Leena Mus-
taniemi opastaa ja kertoo tut-
kimuksesta, jossa ei-pidetyn
kasviksen maistaminen päi-
vittäin usean päivän ajan on
saanut lapset syömään sitä ja
pitämään siitä.
Vanhemmat osallistuvat
lapsen lihavuuden ennaltaeh-
käisyyn ja hoitoon sekä oh-
jauksen kohteena että hoi-
don toteuttajina. Toiminnas-
sa tulisi Leena Mustaniemen
mielestä huomioida vanhem-
muuden rooli eli rajojen aset-
taminen ja johdonmukaisuus.
-Ruokaa ei saa käyttää pal-
kintona eikä emotionaalisten
tarpeiden tyydyttämiseen.
Lihava lapsi ei myöskään saa
olla silmätikkuna ruokapöy-
dässä. Jotta lihavuuden hoito
yleensä onnistuisi, tulee per-
heellä olla tavoitteena ruokai-
lu- ja liikuntatottumusten py-
syvät muutokset, toissijaisena
tavoitteina ovat yksilöllinen
painotavoite ja lihavuuden
liitännäissairauksien välttä-
minen, hän luettelee.
Painonhallinnan tukena
on Leena Mustaniemen mu-
kaan liikunta ja hän painot-
taakin arkiliikunnan tärke-
yttä. -Passiivisia ajanviet-
totapoja vähentävillä
toimilla on merkitystä
lihavuuden ehkäisys-
sä ja hoidossa.
Lapselle on Mus-
taniemen mukaan
muistettava an-
taa myönteinen
palaute onnistu-
neista muutok-
sista käyttäyty-
misessä. - Itse-
tunnon kehitty-
misen kannalta
lapsi tulee hyväk-
syä ja arvostaa
sellaisena, kuin
hän on. Käyttäy-
tymismuutokses-
sa on kyse ensisi-
jaisesti hyvinvoin-
nin edistämisestä, ei
painosta. Lapsen ikä
ja kehitystaso huo-
mioidaan ohjauksessa,
hän toteaa.
Runsaasti energiaa si-
sältävien ravintoaineiden
kuten perunalastujen, limo-
nadien, makeisten, pizzan tai
hampurilaisten määrä tu-
lisi Musstaniemen mu-
kaan rajoittaa esimer-
kiksi tiettyyn viikon-
päivään. -Annoskoot
ovat yleensä ylimitoi-
tettuja ja houkutte-
levat ylensyöntiin.
Tuoteselosteissa tu-
lisi olla selkeästi
esillä valmisteiden
sisältämä energia-
määrä ja –tiheys,
hän toivoo.
Muotidieetit
pannaan,
lihavuuden hoito
on aina elintapojen
muuttamista
-Lihavilla ihmisillä jo 5-10%:n
painonlasku ehkäisee monien
sairauksien puhkeamista ja
helpottaa niiden hoitoa, Lee-
na Mustaniemi kannustaa.
Lihavuuden perushoitoon
kuuluu ylipainoisen henkilön
ohjaus tekemään muutoksia
ruokavaliossa, liikunnassa ja
syömiskäyttäytymisessä. Mi-
tä suurempi ylipaino on, sitä
suurempi on sairauksien vaa-
ra ja sitä enemmän lihavuu-
desta on myös muita haitto-
ja. Etenkin vyötärölihavuu-
teen liittyy suurempi sairas-
tumisvaara. -Lihavuuteen jo
liittyvät sairaudet, kuten tyy-
pin 2 diabetes, kohonnut ve-
renpaine, metabolinen oi-
reyhtymä, uniapnea, astma,
sepelvaltimotauti tai alaraa-
jojen nivelrikko, tukevat ak-
tiivisen hoidon aloittamista.
Mitä nuorempi ylipainoinen
potilas on, sitä tärkeämpi on
lihavuuden hoito, hän painot-
taa. Yli 65-vuotiailla lihavuu-
den hoidosta ei Mustaniemen
mukaan ole riittävästi tutki-
muksia käytössä. Heille liha-
vuuden hoito on aiheellista,
mikäli liikapaino uhkaa va-
kavasti toimintakykyä.
Ruokavaliolla on keskei-
nen merkitys lihavuuden pe-
rushoidossa. Paino saadaan
alenemaan hyvinkin erilai-
silla ruokavalioilla, kunhan
energiansaanti jää kulutusta
pienemmäksi.
Erilaisia muotidieettejä,
kuten Ornish, Zone ja At-
kins, vertailleessa vuoden
kestäneessä tutkimuksessa
ruokavalioiden rajoitukset
vähensivät energia saannin
n. 1400 kcal:iin vuorokaudes-
sa. Vaikutus painoon oli var-
sin vaatimaton, keskimäärin
3 kg, eikä eri dieettien välil-
lä ollut eroa. Erittäin niukas-
ti rasvaa (Ornish) tai erittäin
niukasti hiilihydraatteja ( At-
kins) sisältävien ruokavalioi-
den käyttö pitkällä aikavälillä
oli vaikeaa, koska potilaskato
oli näissä ryhmissä suurin (50
%). -Muidenkaan muotidieet-
tien laihduttavaa vaikutusta
koskevien väitteiden tuoksi ei
löydy tutkimustietoa. Usein
näillä dieeteillä saadaan no-
pea, mutta ohimenevä, pai-
nonlasku ilman pysyvää tu-
losta. Myöskään valmistei-
den tueksi, joiden uskotel-
laan sisältävän laihduttavia
aineita (esimerkiksi karnitii-
ni, kromi, omenaviinietikka
ja sitriini )ei löydy vakuutta-
via tutkimuksia, Mustaniemi
muistuttaa.
Energiaravintoaineiden
jakauma on hyvin painon-
hallinnassa onnistuvilla ylei-
siä suosituksia noudattava eli
rasvan osuus n. 25%, prote-
iinia 20% ja hiilihydraatteja
55%. Proteiinien osuus voi ol-
la hieman suurempi hiilihyd-
raattien kustannuksella.
Vaikka liikunnan laihdut-
tava vaikutus ei ole kovin
huomattava, rasvakudoksen
määrän vähentyminen, li-
haskunnon parantuminen ja
useiden pitkäaikaissairauksi-
en riskitekijöiden myönteiset
muutokset puoltavat liikun-
nan sisällyttämistä laihdutta-
miseen. -Painoon vaikuttava
liikunnan vähimmäismäärä
on noin 3 tuntia viikossa kes-
tävyystyyppistä liikuntaa ku-
ten kävelyä tai pyöräilyä. Li-
haskuntoharjoittelu lisää li-
hasmassan määrää, joten sillä
ei yleensä ole vaikutusta pai-
noon, Mustaniemi sanoo.
-Lihavuuden hoito on ai-
na elintapojen, pääasiassa
syömis- ja liikuntatottumus-
ten muuttamista. Jostain van-
hasta tavasta tulee luopua,
kun jotain uutta tulee tilalle.
Käyttäytymismuutosten ohja-
uksessa apua voi saada omi-
en tottumusten tarkkailusta,
esimerkiksi ruokapäiväkir-
jan pitämisestä ja repsahduk-
sia aiheuttavien tilanteiden
kirjaamisesta. Itsetarkkailun
avulla on tarkoitus tulla tie-
toiseksi omista asenteista ja
ajatuksista ruoan valinnassa,
Mustaniemi neuvoo.
Apua leikkauksesta?
Lihavuuden leikkaushoitoa
tulee Leena Mustaniemen
mukaan harkita, jos potilaan
painoindeksi on yli 40kg/m2
tai yli 35 kg/m2 ja jos lihavuu-
teen liittyy merkittäviä liitän-
näissairauksia kuten tyypin
2 diabetes, vaikea verenpai-
netauti, vaikea rasva-aineen-
vaihdunnan häiriö tai uniap-
nea. -Sairaalloisen tai vaikean
lihavuuden kirurginen hoi-
to pienentää potilaan painoa
keskimäärin 40 kg tai n. 60%
ylipainosta. Mahanohitus-
leikkaus on mahapantaleik-
kausta tehokkaampi. Tyypin
2 diabetes paranee noin 80%:
lla mahanohitusleikatuista,
kun mahapantaleikkauksissa
osuus on noin 50%, Musta-
niemi selvittää. Lihavuuteen
liittyvistä sairauksista uniap-
nea, rasva-aineenvaihdun-
nanhäiriöt ja verenpainetauti
paranevat myös useimmiten.
Kirurginen hoito pidentää to-
dennäköisesti eniten kaikkein
lihavimpien potilaiden ja dia-
beetikoiden elinikää.
Potilaan tulee olla moti-
voitunut leikkaushoitoon ja
olla myös yhteistyökykyinen.
-Vasta-aiheita ovat alkoho-
lismi, psyykkiset sairaudet ja
vaikea ahmimishäiriö, Mus-
taniemi kertoo. Leikkauksia
tehdään yleensä 20- 60- vuo-
tiaille. Tavallisimpia sivuvai-
kutuksia leikkauksen jälkeen
ovat ruokatorven takaisinvir-
taus oireet, oksentelu ja eri-
laisia suolisto-oireita esiintyy
noin 15%:lla. Leikkauksen
jälkeen on usein tarve käyt-
tää erilaisia vitamiini- ja hi-
venvalmisteita.
”
Ei-pidetyn kasviksen
maistaminen päivittäin usean
päivän ajan on saanut lapset
syömään sitä ja pitämään siitä.
Keskeisiä piirteitä painoa alentavassa ruokavaliossa:
Energiatiheiden ruokien käytön vähentäminen (kovaa,
tyydyttynyttä rasvaa tai sokeria sisältävät rasvat ja juo-
mat) ja annoskoon pienentäminen
Pienen energiatiheyden omaavien vesi- ja kuitupitoisten
ruokien käytön lisääminen; kasvikset, marjat hedelmät (
n. puoli kg/vrk)
Rasvaisten maitovalmisteiden sekä liharuokien ja leik-
keleiden vaihtaminen vähemmän rasvaisiin vaihtoehtoi-
hin
Alkoholinkäytön vähentäminen
Totuttautuminen syömään säännöllisin väliajoin ateriat
•
•
•
•
•
•
”
Terveydenhuolto puuttuu
usein myöhässä epäedullisten
elintapojen seurauksiin
”
Kaksi kolmasosaa lihavuuden
yhteiskunnalle aiheutuvista
menoista liittyy kolmeen
sairauteen.
Mitä suurempi ylipaino on, sitä suurempi on sairauksien vaara ja sitä enemmän
lihavuudesta on myös muita haittoja.