Page 25 - Alueviesti_22

25

Keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Marianna Langenoja

Kuusi kuntaa, Vamma-

la, Huittinen, Punkalaidun,

Vampula, Äetsä ja Mouhijär-

vi ovat yhdessä kehittämäs-

sä alueen päihdetyötä valtion

saamilla tuilla. Hankkeen

tavoitteena on lisätä hoito-

alan ammattilaisten tietoutta

päihdeongelmista, ja erityistä

huomiota kiinnitetään ikäih-

misten alkoholinkäyttöön.

Ikäihmisten päihteiden-

käyttö on ollut suomalaisten

puheenaiheena jo jonkin ai-

kaa. Sastamalan päihdehank-

keen vastuuhenkilö Kristiina

Piiralan mukaan ikäihmisten

päihteiden käytöstä keskuste-

leminen on tällä hetkellä nou-

seva trendi. Hänen mukaan-

sa usein huolehditaan vain

nuorten alkoholinkäytöstä ja

unohdetaan työikäiset ja si-

tä vanhemmat. Päihdehank-

keen avulla kissa nostetaan

nyt pöydälle ja keskitytään

avoimesti myös ikäihmisten

päihdeongelmiin.

Hankkeen tarkoituksena

on aluksi kartoittaa alueen

kaikki päihdepalvelut: ter-

veydenhuolto, päiväkeskus-

toiminta, seurakunta, sosi-

aalitoimi jne. Tämän jälkeen

tehdään uusi, yhteinen päih-

detyön toimintamalli. Päih-

detyön erikoissuunnitteli-



ja Matti Mäkelä kertoo, että

mallissa esille nousevat eri-

tyisesti päihdetyön perus- ja

erikoispalveluiden työnjako

ja yhteistyö sekä päihdetyön

johtaminen. Tarkoituksena

olisi, että kaikki sosiaalialalla

työskentelevät tietäisivät, mi-

ten toimia päihdeongelmai-

sen asiakkaan kanssa. Tämä

vaatii siis lisäkoulutusta, jota

aiotaankin nyt tarjota. Mal-

li tulee painottamaan myös

henkilökohtaista ja tapauk-

seen soveltuvaa päihdehoi-

toa. Tavoitteena on suunni-

tella palvelut niin, että kaikil-

la alueen ihmisillä on yhtä-

läiset mahdollisuudet saada

apua ja ongelmat huomioi-

daan jo varhaisessa vaihees-

sa. –On myös unohdettava

perinteisten palveluiden aset-

tamat rajat. Jos yleensä on to-

tuttu siihen, että asiakas tulee

palvelun luo, voimme me nyt

jalkautua ja lähteä asiakkaan

luo, Mäkelä kuvailee.

Oletko alkoholin

suurkuluttaja?

Tavoitteena on, että tervey-

denhuoltokäyntien yhteydes-

sä asiakkaalta kyseltäisiin yhä

enemmän päihteiden käytös-

tä, vaikkei merkkejä ylikäy-

töstä olisikaan. Näin myös

vanhusten kohdalla. Piira-

la huomauttaa, että ihmisten

kannattaisi kysyä myös itsel-

tään, kuinka paljon päihteitä

tuleekaan käytettyä. Suurku-

luttamisen raja menee miehil-

lä 24 viikkoannoksen kohdal-

la, naisilla 16:ssa ja vanhuk-

silla jo seitsemässä viikkoan-

noksessa. –Suurin ongelma

vanhusten alkoholinkäytölle

on tietämättömyys. Jos nuo-

rempana joi kohtuudella al-

koholia ja jatkaa samaan mal-

liin iäkkäämpänä, tulee hen-

kilöstä helposti suurkuluttaja,

Mäkelä muistuttaa.

Päihdetyön toimintamalli

valmistuu vuoden 2009 elo-

kuussa, jolloin se esitellään

kuntien päättäjille. Mikä-

li malli hyväksytään ja se ai-

otaan toteuttaa, siihen tarvi-

taan Mäkelän mukaan lisää

resursseja. Päättäjät ovat kui-

tenkin jo nyt tietoisia hank-

keen olemassaolosta.

Sastamalan päihdehanke käynnistyi

Ikäihmisten alkoholinkäyttö huolettaa

Usein huolehditaan vain nuorten alkoholinkäytöstä ja unohdetaan työikäiset ja sitä

vanhemmat. Päihdehankkeen avulla kissa nostetaan nyt pöydälle ja keskitytään avoi-

mesti myös ikäihmisten päihdeongelmiin.

Pauliina Parto

Vammalalainen Jaana Toivari

päätti jo 4-vuotiaana, että hä-

nestä tulee lääkäri. Lapsuuden

haave muuttui vuosien var-

rella todeksi, ja nyt Vamma-

lan pääterveysasemalla oma-

lääkärinä toimiva Toivari on

ehtinyt hankkia jo perhelää-



kärinkin pätevyyden. Kahden

vuoden koulutus Tampereen

yliopiston täydennyskoulu-

tuskeskuksessa antoi osallistu-

jilleen uutta uskallusta ja kei-

noja ottaa perhe ja muu tuki-

verkosto avuksi potilaan hoi-

tamiseen.

-Lääkärin vastaanotolle ha-

keutuva potilas pitää usein

valkotakkista kaikkitietävänä

parantajana ja ihmeidenteki-

jänä. Tosiasia on, että vaik-

ka lääketiede menee hurjaa

vauhtia eteenpäin, on sairau-

den parantaja aina lopulta

potilas itse. Toivarin mukaan

tietyllä ajattelumallilla jokais-

ta lääkäriä voidaan pitää per-

helääkärinä; onhan hoidetta-

vana usein potilaita vauvasta

vaariin, usein jopa saman per-

heen jäseniä.

Koulutuksen saaneella per-

helääkärillä on kuitenkin val-

miudet monimutkaisten ja

vaikeidenkin asioiden esiin

ottamiseen ja käsittelyyn. Kun

potilas tulee kuulluksi ja ym-

märretyksi, vältetään teke-

mästä vääriä asioita ja toisaal-

ta tehdään oikeita asioita ja oi-

keita tutkimuksia oikeaan ai-

kaan.

Perheen mukaantulo

parantaa oloa

Vaikka potilaasta joskus saat-

taisi tuntua siltä, että terveys-

keskuslääkäreillä on aina kiire

ja he kirjoittavat mieluummin

reseptin kuin tutkivat, mikä

potilaalla oikeasti on hätänä,

vakuuttaa Jaana Toivari ter-

veyskeskuksen olevan mainio

paikka toteuttaa perhelääkä-

rin valmiuksia. -Koulutuksen

oppeja ei suinkaan tarvita jo-

kaisessa hoitosuhteessa, sil-

lä harvoin harrastuksissa sat-

tuneen murtuman taustalta

löytyy sen syvempiä syitä. Sen

sijaan esimerkiksi sairauden

terminaalivaiheessa tai sydän-

ja verisuonitaudeissa potilaan

perheen sisällyttäminen mu-

kaan hoitosuhteeseen voi pa-

rantaa kaikkien oloa.

-Moni lääkäri tunnistaa

potilaissaan niitä, jotka ramp-

paavat kerta toisensa jälkeen

paikalla ruuhkauttaen päi-

vystystä. Kun heihin satsaisi

enemmän aikaa ja selvittäi-

si, mikä on todella lääkärissä

ravaamisen syy, säästettäisiin

myös päivystävien lääkärei-

den aikaa.

Jaana Toivari korostaa, että

kroonisen kivun takaa löytyy

yllättävän usein jotain aivan

muuta. -Pitäisi muistaa, että

lääkearsenaaliakaan ei voi li-

sätä loputtomiin.

Koulutus käyttöön

perheneuvolassa

Jaana Toivari yllättää ker-

tomalla kuinka monessa pa-

risuhteessa puolisot ovat tie-

tämättömiä toistensa sairauk-

sista. -Kun potilas istuu vas-

taanotollani ja ehdotan hänen

puolisonsa kutsumista paikal-

le, vastaus saattaa olla tiukka-

sanainen ”et varmaan pyydä

sitä tänne”. Sillä kohtaa lää-

kärin pitää vaan olla tiukka ja

tarttua puhelimeen. Harva us-

kaltaa siltä istumalta kieltäy-

tyä tulemasta seuraavan ker-

ran paikalle. Pitäisi muistaa,

että sairaus vaikuttaa aina ko-

ko perheeseen, ei pelkästään

potilaaseen itseensä.

Toivari uskoo, että jatkossa

perhelääkärikoulutusta voi-

si soveltaa perheneuvolassa.

-Parit eroavat nykyään niin

paljon, että jatkossa olisi hyvä

ajatella mahdollisia ongelmia

etukäteen, sitä miten parisuh-

de muuttuu kun esimerkiksi

vauva syntyy.

Uusia voimavaroja

Jaana Toivari kokee perhelää-

kärikoulutuksen antaneen hä-

nelle paljon. -Minulla oli pari

vuotta sitten sellainen olo, että

tätäkö teen koko loppuikäni,

siksi oikeastaan koulutukseen

hakeuduinkin. Ei ole hyvä, jos

lääkäri on ihan uupunut työ-

hönsä. Koulutuksessa olleet

lääkärit kertovat, että he ovat

myös uudella tavalla oivalta-

neet perheen, potilaiden ja

muiden ammattilaisten arvon

yhteistyökumppaneina. Tämä

on lisännyt työn mielekkyyt-

tä, työmotivaatiota ja auttanut

jaksamaan.

Toivarin mukaan perhelää-

kärikoulutuksen jälkeen hä-

nen on onnistunut kääntää

hankalilta tuntuvat potilaat

voimavaraksi.

Omalääkärinä Vammalan pääterveysasemalla toimiva Jaana Toivari koki perhelääkä-

rikoulutuksen myös työnohjauksena.

Jaana Toivari ammensi

perhelääkärikoulutuksesta

uusia voimavaroja

Penkit ja

pukusuojat

auttaisivat

ikäliikkujaa

Kuntalaisaloite esittää ikään-

tyneen väestön liikuntamah-

dollisuuksien lisäämistä ja

turvaamista Vammalan kes-

kustassa ja sen lähialueilla.

Aloite toivoo erityisesti

penkkejä keskustaan ja puku-

suojia uimarannoille. Aloit-

teella on 58 allekirjoittajaa,

joista ensimmäinen on Anne-

li Nurmi.

Penkillä voisi levähtää

Aloitteen mukaan Vamma-

lan keskustassa on liian vähän

penkkejä, joilla voisi kauppa-

ja muilla matkoilla istahtaa le-

päämään. Penkkejä tulisi olla

liikekeskustan alueella mielel-

lään sadan metrin välein. Ai-

nakin Puistokadun ja Martti-

lankadun kauppa-alueille olisi

hyvä saada penkkejä.

Ikäihmisistä monet hoi-

tavat kuntoaan tekemällä pi-

dempiä kävelylenkkejä. Var-

sin suosittu reitti on keskus-

tasta Puistokadun, Itsenäisyy-

denkadun ja Turuntien kautta

Superin liikekeskuksen alueel-

le johtava väylä, minne toivo-

taan penkkejä kevyen liiken-

teen väylän varrelle.

Uimarantojen pukukopit

eivät aloitteen mukaan tue

vanhemman väestön uimis-

ta. Näissä tulisi olla nykyis-

tä enemmän tilaa riisuutua

ja pukeutua. Istuin ja seinään

kiinnitetty tuki auttaisivat.

Myös vaatteiden ripustamis-

mahdollisuus tulisi olla puku-

kopeissa.

Aloite toteaa nykytilanteen

johtuvan ilkivallasta ja tuho-

töistä, mutta allekirjoittajien

mukaan vandalismille ei tule

antaa periksi. Sitä vastaan on

taisteltava niin, että kaupun-

ki säilyy mukavana paikkana

asua ja liikkua.

Virkamies vastasi jo

Kaupungin vapaa-aikatoi-

menpäällikkö Veli-Matti Ta-

pio on jo antanut vianomais-

vastauksen aloitteen uimaran-

tojen pukukoppeja koskevaan

osioon.

Vastauksen mukaan aloit-

teen parannusehdotukset ovat

tarkoituksenmukaisia ja pe-

rusteltuja. Liikuntapalvelut

rakentaa kuluvan kesän aika-

na Poronrannan uimarannal-

le aloitteessa mainitut tilat ja

poistaa samalla sieltä nykyi-

set, ahtaaksi osoittautuneet

pukukopit.

Mikäli uudet tilat osoit-

tautuvat käyttökelpoisiksi ja

myös ikääntyneiden uimahar-

rastusta helpottavaksi ja lisää-

väksi ratkaisuksi, voidaan Ta-

pion mukaan vuonna 2009 ra-

kentaa samanlaiset tilat myös

kaupungin pohjoispuolen

pääuimarannalle Alasenran-

taan.

Penkkien lisäämiseen vas-

tauksen antaa tekninen palve-

lukeskus.

Palkintopyörä

Äetsään

Lions Club Äetsä / Keikyän presidentti Kalervo Kinnari

luovuttaa pääsylippunsa palauttaneiden kesken arvotun

polkupyörän voittajalle, äetsäläiselle Tarja Airiolle.

Näytteilleasettajien kesken arvottiin Leijonien lahjoitta-

ma lahjakortti 50 !, jonka voitti äetsäläinen Aira Nie-

minen.

Vuoden 2007 veroilmoitus-

ten viimeinen palautuspäivä

on ohitettu. Tänä vuonna oli

henkilöasiakkailla mahdolli-

suus antaa veroilmoitus en-

simmäistä kertaa asunnon ja

työpaikan välisten matkaku-

lujen osalta sähköisesti. Tä-

tä uutta palvelumuotoa käyt-

ti yli 146 000 asiakasta. Säh-

köisen ilmoittamisen myötä

toivotaan, että asiakkaat huo-

maisivat vaatia vähennykset

verovuosikohtaisesti määrä-

aikaan mennessä.

Kesätöiden alkaminen ai-

heuttaa ruuhkaa verotoimis-

tojen asiakaspalveluissa, kos-

ka verokortteihin haetaan

paljon muutoksia. Verohal-

linnon verokortti verkossa

– palvelua käyttämällä voi

välttää odotusajat ja laskea

oman veroprosentin milloin

itse haluaa. Palveluun kirjau-

tumiseen tarvitaan henkilö-

kohtaiset verkkopankkitun-

nukset tai sirullinen henki-

lökortti.

Palveluun voi kirjautua

osoitteessa

www.vero.!/ve-

rokortti.

Uusi verokortti lähetetään

kotiin 2-4 arkipäivässä, tai

se voidaan lähettää suoraan

työnantajalle, jos asiakas il-

moittaa palvelussa työnanta-

jan osoitteen.

Sivuilta löytyy myös vero-

prosenttilaskuri, jonka avulla

voi tarkistaa oman prosentin

riittävyyden. Tämän palve-

lun käyttö on kaikille avoin

ilman tunnuksia.

Kesätyöt alkavat

Page 25 - Alueviesti_22_2008