14
Torstai tammikuun 8.2009
Vammalan valtuuston viimeinen
kokous läpi pitemmittä puheitta
• Marjo Anttoora
E
dessämme on monia haasteita sisältävä talous-
vuosi. Tavallisen kuluttajan on mahdoton ym-
märtää, kuinka puheet talouden kasvusta vaih-
tuivat lähes yhdessä yössä uhkakuviin taantumasta. Ih-
meelliseltä tuntui tosin jo aikaisemmin ajatus jatkuvan
taloudellisen kasvun mahdollisuudesta. Taustalla lie-
nee ajatus siitä, että ihminen kasvaa kaiken aikaa myös
kuluttajan roolissaan ja keskittyy ansaitsemaan, halua-
maan lisää ja hankkimaan sen, mitä välttämättömyy-
deksi on julistettu.
Haluan uuden vuoden aluksi tarjota käyttöön sijoitus-
vihjeitä, joilla on mahdollisuus saada yllättävän suuri
tuotto suhdannevaihteluissa heilahtelevista pörssikurs-
seista riippumatta. Näihin liiketoimiin jokaisella on va-
raa.
1. Kiitä niitä, jotka tekevät arkea vähemmän näkyvillä
paikoilla. Tuhlaa kiitosta esimerkiksi siistijöille ja vah-
timestareille ja kaupan kassoille. Annat jotain, mitä va-
kavarainenkaan työnantaja ei pysty heille takaamaan –
asiakkaan kiitos.
2. Ääneen lausuttu kannustava asia voi saada liikkeel-
le hyvän mielen pyramidituoton. Rehellistä kehua ei la-
ki kiellä.
3. Sijoita ylimääräinen raha järkevästi. Tänä vuonna
moni on taloudellisesti ahtaalla. Hyväntekeväisyyteen
sijoitettu raha tuottaa nyt erityisen hyvin, sillä raha me-
nee tosi tarpeeseen.
4. Itsekkyys on bisneksissä eteenpäin vievä voima. Muis-
ta: Tee toiselle se, mitä haluat itsellesi tehtävän.
5. Ota ympäristö huomioon valinnoissasi. Tulevatkin
sukupolvet nauttivat sijoituksesi tuotoista.
6. Aikaa sinulla on käytössäsi vain rajallinen määrä.
Suosittelen silti sen tuhlaamista erityisesti perheeseen.
Lapset eivät aikuisina muista, minkä verran sinulla oli
tililläsi rahaa heidän lapsuudessaan. Sen he muistavat,
minkä verran sinulla oli heille aikaa. Kiire on tyhmyyt-
tä, sillä mitä nopeammin elää, sitä pikaisemmin elämä
loppuu, totesi joku ajattelija.
7. Sijoita sellaiseen, mikä ei ruostu ja mitä koi ei syö rei-
käiseksi.
8. Itse tehty kotiruoka ja reipas liikunta ulkoilmassa nä-
kyvät kukkarossa, mutta myös terveydessä. Aika on ra-
haa, joten lisävuodet eivät ole pahitteeksi.
9. Lepäämällä päivän viikossa takaat pitkällä tähtäimel-
lä sen, että olet muutkin kuusi päivää viikossa hyvässä
sijoitusvireessä. Sijoita itseesi.
Hyvää sijoitusvuotta!
Uudenvuoden
sijoitusvinkit
Rehtori Jari Andersson jää historiaan Vammalan kau-
punginvaltuuston viimeisenä puheenjohtajana. Tarkas-
ta pukeutumisestaan tunnettu Andersson oli sonnus-
tautunut viimeiseen istuntoon shakettiin eli miehen
päiväjuhlapukuun. Käädyt eivät kuulu muuten asuun,
mutta edustavat tässä yhteydessä Anderssonille sallit-
tua maallista valtaa.
Erkki Petman
Vammalan kaupunginval-
tuusto hyväksyi viimeises-
sä kokouksessaan uuden-
vuodenaattona listalla olleet
asiat hallituksen esittämässä
muodossa.
Ensimmäisenä valtuusto
päätti Vammalan ja Äetsän
kiinteistöhallinnon kuntayh-
tymän päättymisestä.
Kaupunginvaltuusto mer-
kitsi Vammalan ja Äetsän
kiinteistöhallinnon kun-
tayhtymän purkautumisen
jäsenkuntien kuntaliitoksen
johdosta tiedoksi ja päät-
ti omalta osaltaan, että kun-
tayhtymän varat, velat ja si-
toumukset yhdistetään Sas-
tamalan kaupungin avaavaan
taseseen, jolloin jäsenkun-
tien välisiä tasinkoja ja kor-
vauksia ei kuntayhtymän
purkautuessa suoriteta.
Asunto Oy Kiillekivi -ni-
minen asunto-osakeyhtiö on
jo 27. lokakuuta viime vuon-
na muutettu Sastamalan
Vuokratalot Oy -nimiseksi
kiinteistöosakeyhtiöksi, jo-
hon siiretään 32 Vammalan
kaupungin suoraan omista-
maa vuokrataloa ja neljän
asunto-osakeyhtiön osak-
keet. Taloihin liittyvät lainat
siirtyvät kaupungilta vas-
taanottavalle yhtiölle. Siirto
tapahtui vuoden lopussa ra-
kennusten ja muiden raken-
nuksiin aktivoitavien omai-
suuerien kirjanpitoarvoista.
Rakennusten tontit jäi kau-
pungin omistukseen.
Yhteensä noin 318 000 lai-
nat siirretään vuokrataloyh-
tiölle nykyisin lainaehdoin
lukuunottamatta Nordean
noin 82 550 euron lainaa, jo-
ka käsitellään kokonaan uu-
tena lainana. Vakuutena on
Sastamalan kaupungin oma-
velkainen takaus.
Yhteensä 317.932,16 eu-
ron siirrettäville lainoille tar-
vitaan vakuutena kaupungin
omavelkainen takaus, jonka
valtuusto myönsi.
Samoin valtuusto myönsi
valtiokonttorin myöntämil-
le aravalainoille omavelkai-
set takaukset.
Vammalan Jäähalliyhti-
ön toimintaa ollaan lopetta-
massa. Vammalan kaupunki
on myöntänyt vuonna 1990
Vammalan Jäähalli Oy:lle yli
42 000 euron suuruisen an-
tolainan kymmenen vuoden
ajaksi. Laina-aikaa on sit-
temmin jatkettu ja lainalle
on myönnetty lyhennysva-
paita vuosia. Lainan pääoma
on tällä hetkellä 30.273,83
euroa.
Vammalan kaupunki on
ostanut jäähallikiinteis-
tön Vammalan Jäähalli Oy:
ltä vuonna 2008. Valtuus-
to päätti nyt hallituksen esi-
tyksen mukaisesti, selvitys-
miehen esityksen pohjalta
akordin hyväksymisestä se-
kä antolainasaatavan poista-
misesta ja kirjaamisesta tu-
loslaskelmaan rahoituskului-
hin luottotappioksi siltä osin
kuin sitä ei ole vapaaehtoi-
sen järjestelyn kautta lyhen-
nettävissä.
Valtuusto hyväksyi myös
Marttilanharjun asemakaa-
vanmuutosehdotuksen. Eh-
dotuksesta ei tehty muistuk-
sia sen nähtävillä ollessa.
Kokouksen päätteeksi pu-
huivat 1. varapuheenjohtaja
Pentti Kukko, kaupunginhal-
lituksen puheenjohtaja Erk-
ki Välimäki ja kaupungin-
johtaja Paavo Salli mennei-
tä muistellen. Puheet olivat
lyhyitä ja ytimekkäitä, muun
muassa sen vuoksi että Kuk-
ko ja Välimäki kertoivat saa-
neensa tiedon puheen pi-
tämisestä kovin myöhään.
Kukko edellisenä iltana ja
Välimäki yöllä.
Pentti Kukko on ollut osa
vammalalaista kunnalliselä-
mää lähes 30 vuotta. - Vaikka
Vammala elää nyt viimeistä
päivää, se ei ole elänyt kuin
viimeistä päivää. Pussi ei ole
ihan tyhjä kun kuntien nai-
makauppa puolen yön aikaan
toteutuu, tuumi Kukko.
Välimäki kiteytti koke-
muksensa kunnallispolitii-
kasta laulun sanoihin “ra-
kasta, kärsi ja unhoita”. - Työ
on sujunut joustavasti, eikä
valtuusto ole useinkaan poi-
kennut siitä mitä hallitus on
esittänyt, sanoi hän. - Kyl-
lä Vammala on kaiken ai-
kaa kasvanut, sanoi Välimä-
ki. - Lapsia menee kouluun
enemmän kuin syntyy, joten
muuttoliikettä tänne on kai-
ken aikaa ollut.
Paavo Salli totesi, että en-
nen tätä valtuustokautta ai-
ka ooli kohtuullisen vakaata
ja rauhallista. Ennen tehtiin
liitosten sijaan seutuyhteis-
työtä, hän sanoi. - sitten pe-
rustettiin Saspe eli Sastama-
lan perusturvakuntayhtymä,
joka itse asiassa oli runko
tulevalle Sastamalalle.
Salli tuumi, että Sastama-
lan selvitystyö on tehty tosi
perusteellisesti. Yhteen liit-
tyvissä kunnissa on yhteen-
sä noin 900 virka- tai työsuh-
teista henkilöä. Heistä noin
200 osallistui aktiivisesti sel-
vitystyöhön.
Kommentti: Tämä ei jää tähän
Erkki Petman
Eura ja Kiukainen, Huittinen
ja Vampula, Rauma ja Lappi,
Vammala, Mouhijärvi ja Äet-
sä sekä Ylöjärvi ja Kuru, nekin
suurin piirtein tältä pallonpuo-
liskolta, saivat toisensa vuoden
vaihtuessa uuteen. Kaikkiaan
kuntaliitoksia syntyi 32 kap-
paletta ja niissä oli mukana 99
kuntaa.
Silti ei vielä olla tämän tien
päässä. Vammalasta odotel-
laan yhä Punkalaitumen tai
Kiikoisten vastaista suuntautu-
mista, tai yhtä lailla Lavian, jol-
la suuntautumisvaihtoja on se-
kä nykyiseen Sastamalaan että
Kankaanpäähän.
Punkalaidun jäi pois Sas-
tamalasta, mutta lähti kuiten-
kin mukaan Saspeen eli Sasta-
malan perusturvakuntayhty-
mään, jonka avulla se voi tur-
vata asiakkaana tietyt palvelut
asukkailleen. Kiikoisista kuu-
luu sellaista, että ehdottoman
enemmistön valtuustossa saa-
nut kokoomus olisi vankasti
Sastamalaan suuntautumisen
kannalla.
Aikaa tämän toteuttamiseen
sillä on lähes kokonainen vaa-
likausi.
Vaikka Kankaanpää onkin
merkittävä keskus Lavian kan-
nalta, se ei tee tyhjäksi sitä et-
tä Lavia on perinteissään lujasti
kiinni Kiikoisten ja Suodennie-
men yhteydessä vaikka entistä
KiSuLaa ei enää olekaan. Kun
tiettyjä jälkiä on totuttu tallaa-
maan, uusien urien aukominen
ei tapahdu kovin nopeasti.
Mutta: Kun taloudelliset
realiteetit ovat olleet vauhditta-
massa jo nyt syntyneitä kunta-
liitoksia, niin mikseivät vauh-
dita vastaisiakin.
Lehtikenttäkin elää
Satakunnan ja Pirkanmaan leh-
tikentässä on tapahtunut suu-
riakin muutoksia viimeisten
25 vuoden aikana. Iäkkäitten
ja kieltämättä perinteistenkin
paikallislehtien joukossa käy
kuitenkin jo harvennus. Sano-
malehtien Liitossa paikallisleh-
distä vastaava Jukka Holmberg
sanoi STT:n haastattelussa jou-
lun jälkeen, että pieni lehti voi
jäädä uudessa kunnassa nurk-
kaan. Ja että liitokset koskevat
sen jäsenkentässä lähes kol-
meakymmentä lehteä.
En siteeraa enää Sanoma-
lehtien liiton edustajaa kun
kerron, että tässä lähellä, Ylö-
järvellä Kurun Sanomat yhdis-
tyi Ylöjärven Sanomiin.
Muitakin pieniä paikallis-
lehtiä nykyisten suurten kun-
tien laitamilla on, vaikkakaan
niitä koskevista muutoksista
ei ole vielä tietoa. Sastamalan
alueella pieneksi “kaupungino-
salehdeksi” voidaan laskea Pai-
kallissanomat, ja kaupungino-
salehti olisi tullut myös Punka-
laitumen Sanomista, jos kunta
olisi Sastamalalle suostunut.
Liitos teki myös Lauttakylä -
lehdestä kaupunginosalehden,
sillä se ei kata vanhaa Äetsää, ei
edes vanhaa Keikyää. Silti siitä
tuli yksi Sastamalan virallisista
kunnallisista ilmoituslehdistä.
Uusi valtuustokausi men-
nään niin, että Sastamalan il-
moituksia, niitä virallisia, jul-
kaistaan Alueviestin lisäksi
Tyrvään Sanomissa, Paikallis-
sanomissa ja Lauttakylä-leh-
dessä. Jos eurot ovat tiukassa
palveluissakin, tulisi niitten ol-
la tiukassa myös kunnallisessa
ilmoittelussa. Nyt Sastamala il-
moittelee neljässä paikallisessa
lehdessä vaikka niistä vain yk-
si, Alueviesti, tavoittaa uuden
kaupungin jokaisen talouden.
1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...28