13
Torstai tammikuun 8.2009
Erkki Petman
Hallintotieteiden lisensiaatti
Paavo Salli piti viimeisen pu-
heensa Vammalan kaupun-
ginjohtajana viitisentoista mi-
nuuttia ennen vuodenvaih-
detta vanhan kauppalantalon
parvekkeelta. Muutama mi-
nuutti puheen jälkeen Vam-
malasta tuli Äetsän ja Mou-
hijärven tavoin osa Sastama-
laa ja Sallista uuden kaupun-
gin kaupunginjohtaja, jonka
kaupungissa on noin 24 600
asukasta.
Puheen lisäksi vuodenvaih-
teeseen liittyi Kiikan Torvi-
soittokunnan esityksiä ja mit-
tava ilotulitus.
Paavo Salli totesi puhees-
saan, että Sastamalan histori-
allisen kirkkopitäjän jakaan-
tuminen itsenäisiin kuntiin on
päättynyt. Kehitys nykysuun-
taan alkoi jo vuonna 1907, kun
Vammalan kauppala erotettiin
Tyrvään pitäjäksi. Tyrvää ja
Karkku liitettiin Vammalaan
vuoden 1973 alussa Vamma-
laan, joka oli muuttunut kau-
pungiksi vuoden 1965 alus-
sa. Suodenniemi liittyi Vam-
malaan kaksi vuotta sitten ja
nyt Vammalan, Mouhijärven
ja Äetsän myötä on syntynyt
Sastamala. Uuden kaupungin
pinta-ala on noin 1 388 neliö-
kilometriä.
Salli totesi, että tähän men-
nessä on käynyt ilmi, että päät-
täjät haluavat varmistaa Sasta-
malan elinvoiman perustan,
yritystoiminnan mahdolli-
simman hyvän menestymisen
tulevaisuudessa. Keskustelun
kohteina ovat olleet maaseu-
tuyrittäjyyden, teollisuuden ja
kaupan ratkaisut.
-Toisena painotuksena on tul-
lut selväksi vahva halu pitää
huolta kaupunkilaisten tar-
vitsemista peruspalveluista.
Stormin monipalvelukeskuk-
sen aikaistaminen nousi yk-
simieliseksi valtuuston pää-
tökseksi, kun valtiovalta toi
esiin valtionosuuksien lisää-
misen rakennushankkeiden
aikaistamiseksi. Tämä on yk-
si keino torjua taloudellisen
taantuman uhkaa ja paran-
taa rakennusalan työllisyyttä.
Myönteistä palautetta olem-
me saaneet päivähoidon, var-
haiskasvatuksen ja perusope-
tuksen suunnitellusta saatta-
misesta saman katon alle, hän
sanoi.
Uimahalliin Salli ei kajon-
nut, mutta totesi, että pää-
töksentekijät ovat myös poh-
tineet, millä tavalla lasten ja
nuorten odotuksiin voitaisiin
käytettävissä olevien voima-
varojen mukaisesti parhaiten
vastata. Valtuuston kokouk-
sessa yhteiseksi ratkaisuksi tu-
li Vinkin vapaa-aikakeskuksen
laajentaminen. - Se mahdollis-
taa erittäin suosituissa palloi-
lulajeissa, lentopallossa ja sa-
libandyssä, suurtenkin pelita-
pahtumien järjestämisen, kun
mitat täyttävien kenttien puu-
te on poistumassa. Myös toi-
ve Hopun tekonurmikentästä
toteutuu.
Sallin mukaan päätöksen-
teon alkumetreillä on vallin-
nut hyvä yhteinen tahto ke-
hittää uutta kotikaupunkia.
- Tämä on näkynyt yksimie-
lisinä päätöksinä luottamus-
toimipaikkoja täytettäessä.
Henkilöstöorganisaation ra-
kentaminen ja toimintasään-
töjen määrittely on ollut yksi-
tuumaista. Keskustelussa on
joskus ollut erilaisia vivahtei-
ta ja uudelle kaupungille omi-
naisia piirteitä. Puolustetaan
monia oman lähipiirin asioita,
mutta myös Sastamalan koko-
naisuutta hahmotetaan. Seu-
raavaksi mielenkiinto kohdis-
tuu lautakuntiin, joilla Sasta-
malan kokoisessa kaupungissa
on paljon vastuuta ja merkit-
täviä asioita päätettävänään,
Salli sanoi.
Kaupunkirakenne-
suunnitelma
valmistumassa
Kaupunginjohtaja korosti, et-
tä uuden kaupungin visiona
on ”Kasvun Sastamala”. -Kas-
vun edellytyksenä on uusien
asuntoalueiden rakentaminen
ja vuorovaikutus Tampereen
kaupunkiseudun kanssa. En-
simmäiseksi on määrärahoja
varattu Mouhijärven uusien
omakotialueiden yhdyskun-
tatekniikkaan. Muilla alueilla
tontteja on jo valmiina odot-
tamassa rakentajia.
-Sastamalan sijainnille on
ominaista riittävä läheisyys
maakunnan keskusseudulle,
jotta työssäkäyntiliikenne on
mahdollista. Sastamala tarjo-
aa luonnonkauniita, kansallis-
maisematasoisia asuinpaikko-
ja. Meitä palvelee kaksi valta-
tietä sekä ilmastomuutoksen
hillitsemisessä tärkeä raide-
liikenne.
-Alkuvuonna valmistuvas-
sa kaupunkirakennesuunni-
telmassa uudet rakentamis-
alueet sijoittuvat valtaväylien
varrelle ja kaupungin eri osis-
sa sijaitseviin taajamiin. Meil-
lä on monikeskusrakenne, jo-
ka tarjoaa asukkaille erilaisia
vaihtoehtoisia asumisympä-
ristöjä. Meillä on myös hiljai-
sia alueita, joissa voi virkistäy-
tyä keskellä luontoa.
Salli sanoi uskovansa myös,
että Sastamala on riittävän
etäällä muista keskuksista, jot-
ta kaupan yrityksille muodos-
tuu oma asiointialueensa. Te-
olliset yritykset muodostavat
myös paikallisia yhteistoimin-
taverkkojaan ja hakevat mah-
dollisuuksia laajoilta kansain-
välisiltä markkinoilta.
Paavo Salli korosti Sasta-
malan elinkeinoelämään yh-
tä ominaisuutta erittäin tär-
keänä: -Se on paikallinen per-
heyritystausta ja suurten kon-
sernien paikallisyksiköiden
yrittäjähenkisyys. Kun nämä
esiintyvät lukuisilla eri toimi-
aloilla, on innovatiivisuutta ja
uuden etsimistä vireillä mo-
nilla tutkimuksen ja tuoteke-
hityksen erikoisaloilla. Voim-
me luottaa kilpailukykyym-
me suhdanteiden aallokoissa.
Emme ole yhden suuren toi-
mialan tai yrityksen varassa
rakennemuutosten pyörtees-
sä. Haasteita Sastamalassakin
on, mutta yhteistyöllä voim-
me niistä selvitä. Se, että meil-
lä on nyt Sastamala, perustuu
siihen, että olemme pitkän ai-
kaa tehneet yhteistyötä kunti-
en, yritysten ja valtion viran-
omaisten kesken.
Hän käsitteli myös yrittä-
jyyden yhtä edellytystä, seu-
dullisesti toimivaa ammatti-
opistoa:
-Yritystoiminnan kasvun
olennainen edellytys on hen-
kilöstön saatavuus. Tämä
haaste tuntuu kaikilla sekto-
reilla. Avainasemassa meil-
lä on toisen asteen ammatil-
linen koulutus. Siinä korostuu
työelämävastaavuus ja asia-
kassuuntaisuus. Molemmat
sisältävät vahvan muutoksen
ja kehittämisen. Tärkeä uusi
yhteistyörakenne syntyy, kun
Huittisten kaupungin ylläpitä-
mä ammatti- ja yrittäjäopisto
siirtyy nyt vuoden 2009 alus-
ta yhteisen ammatillisen kou-
lutuksen kuntayhtymämme
ylläpidettäväksi. Opiskelija-
määrä yltää silloin yli 1800:
aan ja kuntayhtymän jäsen-
kuntien asukasmäärä täyttää
valtakunnallisen uudistami-
sen kriteerit. Valtiovalta on jo
ottanut tämän huomioon ra-
hoituspäätöksessään. Vuoden
kuluttua koulutuskuntayhty-
mään liittyy mukaan Mänt-
tä-Vilppulan seutu. Kaikki
ponnistelevat yhdessä koulu-
tuksen kehittämiseksi lähel-
lä työpaikkoja ja opiskelijoi-
ta. Olennaista on, että päätök-
senteko on lähellä yrityksiä,
ei kaukana suurissa keskuk-
sissa. Nopeasti ja ennakoiden
toimiva koulutus vaikuttaa te-
hokkaasti yritystoiminnan si-
joittumiseen.
Salli totesi myös, että
maamme kehittämistä tulee
tulevaisuudessa jatkaa Sasta-
malan kaltaiset seutukaupun-
git huomioonottavalla tavalla.
-Meidän tehtävämme on yh-
teistyössä maakuntakeskusten
kanssa ja niiden rinnalla tar-
jota omien alueidemme asuk-
kaille erikoistuneet palvelut.
Tähän työhön toivomme val-
tiovallan tukea.
Pintavedestä
pohjaveteen
Salli puuttui puheessaan myös
seutukuntarajat ylittävään mit-
tavaan vesihuoltohankkeeseen.
-Pohjavesi on alkanut virrata
keskustaajamaan talousvedek-
si. Pääsemme eroon pintave-
den käytöstä talousveden läh-
teenä. Runkojohdot Hämeen-
kyröön on saatu valmiiksi.
Mouhijärven-Suodennie-
men haaran rakentaminen on
alkanut. Lopputuloksena on
häiriötekijöitä vähentävällä ta-
valla useaan toisistaan etäällä
olevaan ja riippumattomaan
lähteeseen perustuva hyvä
juomaveden saaminen.
Investointikokonaisuus si-
sältää Suodenniemen, Mou-
hijärven, Karkun ja Ellivuo-
ren jätevesien puhdistuslai-
tosten sulkemisen. Jatkohank-
keena on yhteistyö Huittisten
kaupungin kanssa uuden kes-
kitetyn puhdistamon rakenta-
miseksi. Silloin voidaan Vam-
malan ja Äetsän nykyiset puh-
distamot sulkea.
Puheensa lopussa kaupun-
ginjohtaja otti esille Sastama-
lan oman musiikkiopiston
kehittämisen. -Valtiovallalta
olemme anoneet pysyvää val-
tionosuutta, jotta voisimme
laajentaa palvelun koko kau-
punkimme alueen asukkaita
palvelevaksi. Odotamme uu-
den opetusministerin myön-
teistä päätöstä.
Sastamala syntyi, uusi aikakausi alkoi
Raketit ammuttiin puolenyön aikaan taivaalle torikeskuksen toisen kerroksen auto-
tasanteelta.
Paavo Salli käsitteli puheessaan mm. yrittäjyyden yh-
tä kulmakiveä, koulutetun työvoiman saatavuutta, joka
turvataan toisen asteen ammatillisella koulutuksella.
Kultaa ja kunniaa pitkään työtä tehneille
Lähes kaikki ansimerkkien saajat pääsivät paikalle Vammalan kaupnginvaltuuston viimeiseen kokoukseen.
Vammalan kaupunginval-
tuuston viimeisen kokouksen
päätteeksi auditoriossa luovu-
tettiin vielä Suomen Kuntalii-
ton kultaiset ansiomerkit 40
vuoden ja 30 vuoden palve-
lusta yhteensä 21 viranhalti-
jalle ja työntekijälle sekä
30 vuoden palvelusta yh-
delle luottamushenkilölle eli
valtuutettu Antti Jokiselle.
Kultaisen ansiomerkin sai-
vat 40 vuotta kestäneestä pal-
veluksesta taloussihteeri Sei-
ja Kaasalainen, kanslisti Tarja
Luukkanen, kalustonhoitaja
Toivo Sankari ja ravitsemus-
työntekijä Sinikka Tanhuan-
pää.
30 vuoden kultaisen ansio-
merkin saajat ovat kiinteis-
törekisterin hoitaja Market-
ta Friberg, lastenhoitaja Eila
Harjula, lastenhoitaja, luokan-
opettaja Eija Ijäs, kaupungin-
valtuuston jäsen ja maanvilje-
lijä, yrittäjä Antti Jokinen, kir-
vesmies Mikko Jokinen, suur-
talouskokki Sirpa Koivumäki,
perhepäivähoitaja Saara Lah-
tinen, perhepäivähoitaja Mir-
jami Lappalainen, lastenhoita-
ja Elise Mansikkamäki,
koulunkäyntiavustaja Riitta
Mustalahti, lehtori TerttuMyl-
lymäki, luokanopettaja Oi-
vi Mäkelä, laitoshoitaja Kirsti
Ojansivu, panostaja Pauli Pa-
junoja, apulaisrehtori Pentti
Rautanen, yleinen edunvalvo-
ja Jukka-Pekka Selin, talonra-
kennusmestari Heikki Vieras
ja ryhmäperhepäivähoitaja
Anne Tähtö.
Kokouksen jälkeen lou-
naan yhteydessä jaettiin myös
joukko Vammalan kaupungin
viirejä eri tavoin ansioituneil-
le. Viirin sai mm. insinööri
Heikki Vierula, joka 21 vuotta
on välittänyt valtuuston koko-
ukset talkootyönö kaapelitele-
visioverkkoon.
Valtuuston kokouksia vuo-
sikymmenet seuranneelle On-
ni Hauhonsalolle luovutettiin
herpaantumattomasta mielen-
kiinnosta muistoksi kello.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...28