Page 12 - Alueviesti_02

12

Torstai tammikuun 8.2009

S

amaan aikaan kun uutta Sas-

tamalaa näyttävästi ilotulitettiin uudenvuodenyö-

nä

Vammalan torilla, kuntakartalta poistui 67 kuntaa eli joka

kuudes kunta oli mukana toteutuneissa liitoksissa. Kolikon

toinen puoli on se, ettäliitoskierroksen jälkeenkin kuntia

on Suomessa edelleen 348, mikä on 5,3miljoonan väestö-

pohjaan suhteutettuna edelleen erittäin korkea luku. Sas-

tamalassa ollaan hyvää vauhtia palaamassa kohti vanhaa

kuntarakennetta.Mouhijärvi irtaantui aikoinaan Sastama-

lasta omaksi kunnakseen ja siitä irtaantui omakseen Suo-

denniemi. Nyt molemmat ovat palanneet kotiin.

Toisaalta pienimmillään alle neliökilometrin kokoinen

pikku-Vammala erotettiin omaksi kauppalaksi Tyrvään pi-

täjästä ja lukuisissa sen jälkeen tehdyissä maa-alueen siir-

roissa ja kuntaliitoksissa maaseutu pikku-Vammalan kes-

kuksen ympärillä on kasvanut. Edellinen suuri kuntaliitos

oli v. 1973, kun Karkku ja Tyrvää liittyivät Vammalaan. Jo

silloin oli lähellä myös Kiikan liittyminen Vammalaan, jo-

ka kuitenkin päätyi myöhemmin liittoon Keikyän kanssa

ja sieltä sitten yhdessä uuteen Sastamalaan.

Vammalan ja Äetsän liitos on hyvin luonteva, koska ky-

se on aidosti yhdestä työssäkäyntialueesta. Toki asioin-

ti -ja työpaikkaliikennettä suuntautuu Keikyän puoleises-

ta päästä merkittävästi myös Huittisiin, mutta tälle liiken-

teelle kuntaraja ei muodosta estettä. Yhtä lailla Huittisten

liitos Vampulan kanssa on luonteva jatko kuntien pitkään

jatkuneelle yhteistyölle.

Mouhijärven liittyminen Sastamalaan ei ollut lähtökoh-

taisesti yhtä selvä. Suuntautuminen Nokian, Tampereen

suuntaan on työpaikkaliikenteessä vahvaa ja kuntaan on

muuttanut viime vuosina paljonTampereen seudulla työs-

säkäyviä.Mouhijärveläiset tekivät kuitenkin järkivalinnan.

He valitsivat sen kunnan, jolla on suurin intressi kehittää

Mouhijärveä asuin-ja liikepaikkana. Tämä päätös on jo nyt

saanut katetta. Sastamalan ensi vuoden budjetti käynnis-

tääMouhijärvellä päiväkotihankkeet ja antaa rahaa uusien

omakotialueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Mo-

lemmat olisi todennäköisesti jäänyt esimerkiksi Nokialla

punakynän alle.

Paras-hanke on saanut aikaan kuntaliitoksien lisäksi myös

syvenevää kuntayhteistyötä. Sastamala ja Huittinen löysi-

vät toisensa ammatillisessa koulutuksessa. Toivoa sopii, et-

tä vastaava yhteistyö toteutuumyös terveydenhuollossa ja

ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaamises-

sa. Kuntaliitoksissa on nyt aikalisävaihe, mutta joukko uu-

sia liitoksia varmasti valmistuu nyt alkaneella kunnallis-

vaalikaudella. Jos esimerkiksi Teljän hanke toteutuu, sen

vaikutukset heijastuvat väistämättä myös meidän alueel-

lemme. Sen lisäksi lähialueen kunnista Lavia selvittää jo

omia liitosvaihtoehtojaan, ja muutkin pienet kunnat jou-

tuvat tulevaisuuttaan pohtimaan. Sastamala on nyt toteu-

tuneiden liitosten jälkeen riittävän iso järjestämään tehok-

kaasti kuntalaisten peruspalvelut ja toimimaan siten itse-

näisenä pitkään. Lähes 25 000 hengen asukaspohja riittää

täyttämään valtiovallan asettamat kriteerit ja Tampereen

seudun kasvu antaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa vä-

estöpohjaa tulevaisuudessa. Alueensa keskuskuntana Sas-

tamalan ei kuitenkaan pidä sulkea ovia niiltä, jotka siihen

haluavat liittyä. Aloitteiden uusista liitoksista on kuitenkin

tultava muilta kunnilta ja liitokset on harkittava tapaus-

kohtaisesti. Se on kuitenkin varmaa, että kuntarajat tule-

vat edelleen Suomessa elämään ja rajoja piirrellään uudel-

leen taas joskus myös näillä seuduilla.

Kuntaliitosten

ensimmäinen

kierros

maalissa

• Arto Satonen

-50%

-20%

-30%

-60%

Lauha joulukuu päättyi lopulta pohjoismyrskyyn

Ilmatieteen laitoksen mitta-

usten mukaan joulukuussa

2008 saatiin koko Suomessa

auringonpaistetta keskimää-

räistä vähemmän. Sää oli lau-

haa, ja lunta oli niukasti eri-

tyisesti maan etelä- ja keski-

osassa.

Joulukuu 2008 oli koko

Suomessa selvästi keskimää-

räistä lauhempi. Joulukuun

keskilämpötila oli etelä- ja

länsirannikolla 0…+2 astet-

ta, muualla maan etelä- ja

keskiosassa sekä Oulun lää-

nissä 0…-3 astetta ja Lapissa

-3…-8 astetta.

Suhteellisesti lämpimintä

joulukuussa oli Oulun läänin

pohjoisosassa sekä Etelä- ja

Keski-Lapissa, missä kuukau-

den keskilämpötila oli 6 - 8

astetta keskimääräistä korke-

ampi. Pohjois-Lapissa, maan

keskiosassa ja Oulun läänin

eteläosassa joulukuu oli 4 - 6

ja maan etelä- ja lounaisosas-

sa 2 - 4 astetta keskimääräis-

tä leudompi.

Kuukauden ylin lämpötila,

8,4 astetta, mitattiin 3. joulu-

kuuta Kotkan Kirkonmaalla.

Kylmintä oli 12. päivä Kilpis-

järvellä, missä lämpötila laski

-30,4 asteeseen.

Lunta keskimääräistä

vähemmän

Ilmatieteen laitoksen mukaan

sateet jakautuivat joulukuus-

sa epätasaisesti. Suurimmas-

sa osassa maata sademäärät

olivat lähellä tavanomaista.

Suomen etelä- ja keskiosas-

sa kuukauden sademäärä oli

enimmäkseen 30 - 70 mm ja

maan pohjoisosassa 20 - 50

mm. Itä-Lapissa sademäärät

jäivät paikoin alle 20 milli-

metriin.

Eniten joulukuussa sa-

toi Kemiön Lövbölessä, mis-

sä kuukauden sademäärä oli

89 mm. Sateisin päivä oli 19.

joulukuuta, jolloin Kuusamon

Maanselällä vuorokauden sa-

demäärä oli 19,8 mm.

Lunta oli joulukuussa eri-

tyisesti maan etelä- ja kes-

kiosassa keskimääräistä vä-

hemmän. Vuodenvaihteessa

maa oli paljas monin paikoin

maan etelä- ja lounaisosassa.

Lapissa joulukuun lumitilan-

ne oli lähellä tavanomaista,

tosin aivan vuodenvaihteen

tietämillä lumipeite jäi monin

paikoin myös Lapissa keski-

määräistä ohuemmaksi.

Auringonpaistetta

keskimääräistä

vähemmän

Auringonpaistetunteja ker-

tyi joulukuussa koko maassa

keskimääräistä vähemmän.

Ilmatieteen laitoksen mitta-

usten mukaan Suomen etelä-

ja länsiosassa aurinko pais-

toi joulukuussa 10 - 20 tuntia

eli noin 10 tuntia vähemmän

kuin keskimäärin. Maan itä-

ja pohjoisosassa, jossa aurin-

ko paistaa keskimäärin jou-

lukuussa noin 10 - 15 tuntia,

auringonpaistetta kertyi vain

parisen tuntia, jos sitäkään.

Lapissa auringonpaistetta ei

joulukuussa tavallisestikaan

juuri ole kaamoksen vuoksi.

Myrsky vuoden

päätteeksi

Maan pohjoisosassa joulu-

kuu ja vuosi 2008 päättyi-

vät myrskyisessä säässä. Pe-

rämerellä tuulen keskino-

peus oli vuoden viimeisenä

päivänä kovimmillaan Hai-

luodon Marjaniemessä sekä

Oulun Vihreäsaaressa 28 m/

s. Puuskissa tuuli yltyi kovim-

millaan 33 metriin sekunnis-

sa. Myös maan itä- ja pohjois-

osassa keskituulen nopeus yl-

si monin paikoin sisämaassa

15 - 20 metriin sekunnissa.

Kovimmillaan tuulen puus-

kat olivat sisämaassa 20 - 25

m/s.

Vuosi 2008 oli

lämmin ja sateinen

Vuosi 2008 jää historiaan läm-

pimänä ja sateisena. Vuoden

keskilämpötila Suomessa oli

keskimääräistä korkeampi, ja

paikkakuntakohtaisia ennä-

tyksiä rikottiin niin lämpöti-

loissa kuin sademäärissäkin.

Maanlaajuisesti vuosi 2008

oli Ilmatieteen laitoksen mit-

taushistorian kuudenneksi

lämpimin vuosi. Keskilämpö-

tila oli koko maassa yhdestä

kahteen astetta keskimääräis-

tä lämpimämpi, maan etelä-

osassa paikoin yli kaksi as-

tetta lämpimämpi. Suuressa

osassa maan etelä- ja lounais-

osaa, eli Kotka-Vaasa-linjan

lounaispuolella, vuoden 2008

keskilämpötila oli jakson 1961

- 2008 korkein.

Keskilämpötila oli maan

etelä- ja keskiosassa noin 4…7

astetta, Oulun läänissä ja Ete-

lä-Lapissa noin 0…4 astetta ja

Keski- ja Pohjois-Lapissa noin

1…-2 astetta.

Etelärannikolla

ennätyslämmin vuosi

Ilmatieteen laitoksen Hel-

sinki-Kaisaniemen havainto-

asemalla mitattiin koko mi -

taushistorian korkein vuosi-

keskilämpötila, 7,6 astetta.

Kaisaniemen lämpötilaha-

vainnot ulottuvat vuoteen

1829. Edellinen ennätys, 7,2

astetta, oli vuosilta 2000 ja

1934. Ilmatieteen laitoksen

mukaan Etelä- ja Lounais-

Suomen korkeat vuosiläm-

pötilat selittää suurimmalta

osin hyvin lauha alkuvuosi

2008. Ilmavirtaukset saapui-

vat lounaan puolelta, ja Itä-

merellä sen enempää kuin

Suomenlahdella tai Selkä-

merelläkään ei ollut juuri-

kaan jäätä.

Kokonaisuudessaan talvi

2007 - 2008 oli ennätykselli-

sen leuto lähes koko maassa.

Talvisia päiviä (päiviä, jol-

loin vuorokauden keskiläm-

pötila on nollan alapuolella)

oli selvästi keskimääräistä

vähemmän. Terminen talvi

alkoi (vuorokauden keski-

lämpötila laski pysyvästi nol-

lan alapuolelle) suurimmas-

sa osassa tavanomaiseen ai-

kaan, mutta länsirannikol-

la talven tulo viivästyi noin

kuudella viikolla. Lounais-

ja etelärannikolle termistä

talvea ei saatu kuin muuta-

maksi päiväksi kevättalvel-

la. Lumipeite oli maan ete-

lä- ja keskiosassa läpi talven

keskimääräistä ohuempi, ja

eteläisimpään Suomeen var-

sinaista pysyvää lumipeitettä

ei saatu lainkaan.

Ilmatieteen laitoksen asi-

antuntijat arvioivat vuoden

2007 - 2008 kaltaisten talvi-

en yleistyvän ilmastonmuu-

toksen seurauksena. Run-

saslumisia pakkastalvia on

tulevaisuudessa entistä har-

vemmin. Pohjois-Suomessa

perinteiset talvet kuitenkin

toistaiseksi vielä säilyvät.

Helle harvinaista

kesällä 2008

Kevät 2008 oli hieman keski-

määräistä lämpimämpi ja ke-

sä puolestaan tavallista vii-

leämpi ja sateisempi.

Monin paikoin maan itä-

ja pohjoisosassa sekä saaris-

toalueilla hellettä ei mitattu

koko kesän aikana kertaa-

kaan, mikä on Ilmatieteen

laitoksen tilastojen mukaan

harvinaista. Hellepäiviä oli

kesällä 2008 eniten maan

lounaisosassa, mutta siellä-

kin hellepäivien lukumäärä

oli vain noin puolet tavan-

omaisesta.

Kesän auringonpaistetun-

nit jäivät Itä- ja Pohjois-Suo-

messa paikoin jopa alle puo-

leen tavanomaisesta. Lähin-

nä lounaisrannikolla kesän

auringonpaistetunnit olivat

lähellä pitkän ajan keskiar-

voja.

Syksy 2008

kymmenenneksi

lämpimin

Syksy 2008 oli selvästi kes-

kimääräistä lämpimämpi ja

sateisempi, paikoin harvi-

naisenkin sateinen. Se si-

joittuu lähes koko maassa

mittaushistorian kymme-

nen lämpimimmän syksyn

joukkoon.

Myös talvi 2008 - 2009

alkoi leutona, sillä joulukuu

oli kolmesta kahdeksaan as-

tetta keskimääräistä lämpi-

mämpi. Terminen talvi alkoi

suurimmassa osassa maa-

ta noin pari viikkoa myö-

hemmin kuin keskimäärin.

Etelä- ja lounaisrannikolla

ei terminen talvi ollut vielä

vuoden 2008 loppuun men-

nessä alkanut.

Myös sade-ennätyksiä

vuonna 2008

Vuoden 2008 sademäärä oli

tavanomaista suurempi koko

maassa, ja paikkakuntakoh-

taisia vuosisade-ennätyk-

siä rikottiin eri puolilla Suo-

mea. Vuoden sademäärä oli

maan etelä- ja itäosassa noin

700 - 900 ja Pohjanmaalla ja

Lapissa noin 500 - 700mm.

Enimmillään maan lounais-

osassa sadetta kertyi yli 1 000

millimetriä. Suomen sateisin

paikka oli Kemiön Lövböle,

jossa vuoden aikana sadetta

kertyi 1 064 mm. Tavallises-

ti vuotuiset sademäärät ovat

suurimmassa osassa maata

noin 500 - 700 mm., Keski-

ja Pohjois-Lapissa kuitenkin

vain 400 - 500 mm.

Loimi-Hämeen Jätehuolto muistuttaa:

Joulukuusi biojätekeräykseen tai polttopuuksi

Joulun ja uuden vuoden jäl-

jiltä kotitalouksiin on kerty-

nyt melkoinen määrä jätettä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto ke-

hottaa kiinnittämään huomio-

ta jätteiden oikeanlaiseen kä-

sittelyyn.

Mikäli kotiin on vielä jää-

nyt lahjapaketteja ja kääreitä,

kannattaa ne mahdollisuuk-

sien mukaan kerätä talteen

ja käyttää uudestaan. Jouluna

syntyneet pahvilaatikot voi la-

jitella litistettyinä pahvinke-

räyspisteisiin tai viedä jäte-

asemille. Mikäli pahvipistettä

ei ole lähettyvillä, pahvia voi

polttaa sytykkeenä kodin tuli-

pesässä tai sen voi laittaa ko-

din sekajäteastiaan. Värillinen

ja kiiltävä lahjapaperi ei sovel-

lu paperinkeräykseen, vaan se

kuuluu lajitella kodin sekajä-

teastiaan.

Kynttilöiden lopuista voi

sulattaa uusia kynttilöitä. Ne

voidaan laittaa myös seka-

jätteen joukkoon. Kannattaa

muistaa, että tuikkukynttilöi-

den metallikuoret, hautakynt-

tilöiden hatut ja ulkotulien fo-

liot ja metallikuoret voi laji-

tella hyötyjätepisteiden me-

talliastiaan.

Joulukuuset kerätään bio-

jätekeräykseen kuuluvista ta-

loyhtiöistä viikolla 3 kaikis-

sa Loimi-Hämeen Jätehuol-

lon osakaskunnissa. Kuuset

kannattaa kerätä biojäteasti-

an läheisyyteen jo edellise-

nä viikonloppuna ennen ke-

räyksen alkua. Biojätekeräyk-

sen yhteydessä kerätyt kuuset

hyödynnetään joko kompos-

tin tukiaineena tai voimalai-

tosten polttoaineena. Omako-

titaloissa kuusen voi pilkkoa

polttopuiksi tai sen voi tuoda

jäteasemalle.

Page 12 - Alueviesti_02_2009