Page 13 - Alueviesti_24

13

Keskiviikko kesäkuun 10. 2009

Mummuenergiaa Suomen Putajasta

Sirpa johtaa

yli 2 500 kanan

orkesteria

Pauliina Parto

Sastamalan Putajassa asuva

Sirpa Jokisalo seisoo haalarit

päällä ja ämpäri kainalossaan

kanalan ovella. Toimittaja on

saanut audienssin kotkotta-

jien sekaan, mutta sitä en-

nen on vaihdettava asianmu-

kaisempi varustus ylle. Siis-

pä kertakäyttöhaalari omien

vaatteiden päälle ja saappaat

jalkaan. -Laita muovipussit

ensin ja saapas niiden päälle,

Sirpa ohjeistaa vieressä. Teen

työtä käskettyä. Kun sotiso-

pa on yllä, Sirpa avaa kana-

laan johtavan oven. Sanonnan

”kuin päätön kana” merkitys

alkaa valjeta. Nämä kanat eivät

suinkaan ole päättömiä, mut-

ta kohkaavat joka tapaukses-

sa aika päättömästi ympäriin-

sä. Ennen kuin ehdin kissaa

sanoa, on Sirpa avannut hä-

kin oven ja vetänyt minut pe-

rässään kanojen sekaan. -Ihan

rohkeasti vaan, eivät ne mi-

tään tee, hän huikkaa ja pus-

kee eteenpäin. Kohta ilmassa

lentää ämpärillinen rehua ja

kotkotus vain kiihtyy.

Pirkanmaan

suurin luomukanala

Sirpa Jokisalolla on kahdes-

sa kanalassaan noin 2 600 ka-

naa. ProAgrian mukaan ky-

seessä on Pirkanmaan suurin

luomukanala. Ensimmäiset

kanat tulivat Putajaan kevääl-

lä 2001. -Päätin lopettaa taksin

ajon. Kotitilani oli luomulla, ja

jossain luomutilaisuudessa ka-

veri ehdotti ihan leikillään, et-

tä mikset ottaisi kanoja. Ei sii-

nä sitten kauaa mennyt, kun

ensimmäiset tulivat. Alkuun

meillä oli Myönteellä vuokra-

tilat, sitten kanoja tuli kotiin

ja myöhemmin vuokrasin vie-

lä serkulta vanhan navetan ka-

nojen käyttöön, Sirpa kertoo.

Direktiiviä

toisensa perään

2 600 kanaa kuulostaa paljol-

ta, mutta Sirpan mukaan se ei

ole vielä mitään. 80 prosenttia

suomalaisista kanaloista on

häkkikanaloita, niissä kano-

ja voi olla kymmeniä tuhan-

sia. Luomusäännöksiä nou-

dattavia kanaloita Suomes-

sa on viitisenkymmentä. Luo-

mukanaloissa eläintiheys on

pienempi kuin tavallisissa lat-

tiakanaloissa - enintään kuu-

si kanaa per neliö. Kanoilla on

myös enemmän munintapesä-

ja orsitilaa ja ne saavat kesäisin

ulkoilla laitumessa ja tarhassa.

Keskeinen ero tavanomai-

seen tuotantoon on myös se,

että suurin osa luomukanojen

rehusta pitää olla luonnonmu-

kaisesti, eli ympäristöä säästä-

vällä tuotantotavalla tuotet-

tua. -Jokaiseen asiaan on oma

direktiivinsä. Luomun kanssa

ollaan tarkkana, Sirpa sanoo.

Muninta osoittaa

hoidon laadun

Kana on vaativa eläin. Jos sen

on opettanut tarkkaan aikatau-

luun, se myös vaatii siinä pysy-

mistä.

-Omat kanani olen opetta-

nut säännöllisen epäsäännölli-

seen rytmiin. Ne eivät pienistä

hätkähdä, Sirpa nauraa.

Tärkeintä kanojen hoidossa

on hänen mukaansa hyvä ruo-

ka. Muninta osoittaa sen, mi-

ten hyvin kanoja on hoidettu.

Sirpan kanalan asukkaat

vaihtuvat kerran vuodessa.

Luomutuotetut poikaset saa-

puvat Putajaan noin 15 viikon

ikäisinä.

-Kanat ryhtyvät munimaan

18-viikkoisina ja siitä parin

viikon päästä muninnan pi-

täisi olla täydessä vauhdissa.

Putajan kanaloissa asuu

ruskeita kanoja, joiden Sirpa

Jokisalo kertoo olevan rauhal-

lista sorttia. -Kanarodut ovat

nykyään hyviä. Kuolleisuus on

pieni, eikä kannibalismia juu-

rikaan esiinny.

”Ei tää mummu

oikein naisen työtä ole”

Sirpa piipahtaa kanaloissaan

kahdesti päivässä, aamulla ja

illalla. Molemmilla kerroil-

la kerätään munat, ruokitaan

kanat ja siistitään paikkoja.

-Poika ajaa viljan, muuten

teen kaiken itse, Sirpa kertoo.

Vaikka kanat sitovat, ehtii

hän myös lomailla.

-Kuulun lomarenkaaseen

ja minulla on todella hyvä lo-

mittaja. Kun olen lomalla, mi-

nulla ei ole huolta huomisesta.

Silloin en ajattelekaan kanoja,

Sirpa nauraa.

Moni ei ymmärrä kanojen

teettämää työmäärää. Lapsen-

lapset ovat kuitenkin panneet

merkille työn raskauden.

-Yksi heistä totesi kerran,

että ei tää mummu oikein nai-

sen työtä ole.

Sirpaa työnteko ei kuiten-

kaan rassaa.

-En ole koskaan ollut mi-

kään konttorissa istuja. Me-

nen mieluummin vaikka jo-

nain aamuna viideksi kana-

laan, kuin joka aamu kahdek-

saksi konttoriin.

Sirpa valmistui neljäkym-

mentä vuotta sitten kodinhoi-

tajaksi. Alan töitä hän ehti teh-

dä parin vuoden verran.

-Sen jälkeen työskentelin

perheyrityksessämme.

Ennen kanalan perustamis-

ta Sirpa ajoi 11 vuotta taksia.

-Tämä on silti se homma,

mistä tykkään eniten. On

mukavaa olla isäntä, emäntä,

piika ja renki. Tällä työmaal-

la ei takuulla ole työpaikka-

kiusaamista, eikä muuten

ole edes seksuaalista häirin-

tää, kun ei ole kukkoa, Sirpa

räväyttää.

”

On mukavaa olla

isäntä, emäntä, piika ja renki.

Putajassa Pirkanmaan suurinta luomukanalaa ylläpitävä

Sirpa Jokisalo viihtyy työssään. -Olen sanonut jatkava-

ni hommia 68-vuotiaaksi, nyt 60-vuotias nainen sanoo. Jokisalon kahdessa kanalassa kotkottaa yhteensä yli 2 600 kanaa.

Toisessa kanalassa on pesälinja, joka kuljettaa yön aika-

na munitut munat aamulla Sirpan kerättäväksi.

Hurjan hauska

autopäivä

Herra Hakkaraisen talossa

vietetään Hurjan hauskaa au-

topäivää tulevana lauantaina

kello 10–16. Talon takapihalla

on esillä autoja, joihin ei joka

päivä pääse tutustumaan.

Hengitysliitto Heli järjes-

tää hengästyttävän hauskan

polkuautopisteen yhteistyössä

Tampereen kaupungin Lasten

liikennepuiston kanssa.

Tarjolla on myös kasvo-

maalausta, askartelua sekä il-

mapalloja.

Tapahtumassa julkistetaan

keväällä käynnissä olleen pii-

rustuskilpailun voittajatyöt ja

laitetaan esille.

Uusi Huittisten ja

Sastamalan Puhelinluettelo

2009 on ilmestynyt

Fonectan julkaisema vuoden

2009 Huittisten ja Sastama-

lan Puhelinluettelo on ilmes-

tynyt. Puhelinluettelo jaetaan

suoraan kaikkiin alueen ko-

teihin ja yrityksiin kesäkuun

puoleenväliin mennessä. Lu-

ettelon painos on 21 700 kap-

paletta.

Uusi Huittisten ja Sastama-

lan Puhelinluettelo on käte-

västi taskukokoinen, ja se si-

sältää runsaasti päivitettyä tie-

toa. Luettelon karttasivut on

uudistettu entistä kattavam-

miksi. Lisäksi kaikista kartta-

sivuista on nyt katuhakemis-

to, josta löytyvät myös posti-

numerot.

Puhelinluettelo on edelleen

Suomen käytetyin hakemisto-

palvelu.

Vuoden aikana painetuil-

la puhelinluetteloilla on Suo-

messa noin 3,1 miljoonaa

erillistä käyttäjää, mikä on

noin 70 prosenttia suomalai-

sista.

Kesän leväseuranta alkoi

Pirkanmaalla ja

Lounais-Suomessa

ei merkittäviä

levähavaintoja

Valtakunnallinen leväseuran-

ta alkoi viime viikolla. En-

simmäisellä valvontaviikol-

la Pirkanmaan alueella ei ha-

vaittu merkittävästi sinilevää.

Yleisesti Pirkanmaan järvien

rantavesissä on paikoin run-

saasti havupuiden, erityisesti

männyn, kellertävää siitepö-

lyä. Havupuiden siitepöly on

vaaratonta ja aiheuttaa har-

voin allergisia oireita. Pirkan-

maan vesistöissä pintavedet

ovat ajankohtaan nähden läm-

pimiä (15- 19 ˚C) johtuen vii-

konvaihteen helteisestä säästä.

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskuksen alueella sinile-

vää havaittiin Isokarin ulko-

puolisella merialueella Selkä-

meren eteläosassa. Kyseessä

on aikainen sinilevähavain-

to, sillä yleensä sinilevämäärät

ovat tähän aikaan vielä pieniä.

Muualla Lounais-Suomen alu-

eella ei toistaiseksi ole tehty le-

vähavaintoja.

Levätilanteeseen

vaikuttaa eniten sää

Levähavainnoitsijat käyvät al-

kuviikolla havaintopaikoilla,

arvioivat silmämääräisesti si-

nilevien runsauden asteikolla

0-3 ja ilmoittavat havainton-

sa ympäristökeskukseen. Kun

levää on runsaasti tai erittäin

runsaasti, siitä otetaan näy-

te tarkempaa määritystä var-

ten. Näyte voidaan ottaa myös

silloin, jos vesi haisee voimak-

kaasti tai näyttää epätavalli-

selta.

Sinilevätilanteen kehitty-

misen ja sinileväkukintojen

runsauteen vaikuttaa viime

kädessä kesän vallitseva sää-

tila. Kesän ollessa epävakai-

nen ja tuulinen ei ole odotet-

tavissa laajoja ja pitkäkestoi-

sia leväesiintymiä, vaan levät

pysyvät sekoittuneena suu-

riin vesimassoihin, jolloin pit-

käaikaisten massaesiintymien

todennäköisyys on melko pie-

ni. Pitkän tyynen hellejakson

aikana havaittavat ja laajat si-

nileväesiintymät ovat mahdol-

lisia jopa järvissä, joissa ei ylei-

sesti sinilevää havaita. Paikal-

lisesti säätilalla ei välttämättä

ole suurta vaikutusta yleisesti

leväongelmista kärsivien jär-

vien sinilevätilanteen kehitty-

miseen.

4H-nuoret

menestyivät

Kihniössä

Satakunnan 4H-piirin nuoret

kisasivat metsä- ja luontopol-

kukilpailussa Kihniössä 3. ke-

säkuuta.

Sastamalan ja Huittisten

nuorten menestys oli erin-

omaista.

Kunkin sarjan kaksi parasta

edustaa Satakunnan 4H-piiriä

17. kesäkuuta pidettävissä la-

jin valtakunnallisissa kisoissa

Suolahdella.

Tulokset

Luontopolku 6-9-vuotiaat

1. Paula Linnainmaa Sasta-

malan yhdistys 159p., 2. Valt-

te Viljanen Sastamalan yh-

distys 144p., 3. Ella Uusita-

lo Punkalaitumen yhdistys

139p.

Luontopolku 10-12-vuotiaat

1. Teijo Lahdenperä Noor-

markun yhdistys 179p., 2.

Elina Äyväri Huittisten yh-

distys 162p., 3. Annina Ala-

Viikari Punkalaitumen yh-

distys 159p.

Metsätaito 13-14-vuotiaat

1. Emmi Jokela Sastamalan

yhdistys 156p., 2. Aleksi Yli-

Mattila Sastamalan yhdis-

tys 107p., 3. Riina Haapasalo

Ikaalisten yhdistys 94p.

Metsätaito 15-17-vuotiaat

1. Salla Lesonen Sastamalan

yhdistys 199p., 2. Aleksi Ran-

tanen Rauman seudun yhdis-

tys 153p., 3. Ville Jokela Sasta-

malan yhdistys 151p.

Metsätaito 18-28-vuotiaat

1. Eveliina Äyväri Huittis-

ten yhdistys 163p., 2. Han-

ne-Maarit Rantanen Rau-

man yhdistys 156p., 3. Juha

Koivisto Ikaalisten yhdistys

146p.

Sastamalan seudun nuoret tapasivat Puuhalassa

Anna-Maija Haavisto /

Puuhala Sta!

Sastamalan seudun vaikutta-

jaryhmät tapasivat Sastama-

lan läntisenalueen nuorisotila

Puuhalassa 2.6.2009. Kysees-

sä oli Te-keskuksen rahoit-

taman nuorisokoordinaatto-

rihankkeen järjestämä tutus-

tumistilaisuus, jossa nuoret

saivat tutustua toisiinsa ruo-

an, kilpailujen ja muun oh-

jelman merkeissä. Tapahtu-

ma alkoi monitoimitalo Puu-

halan esittelykierroksella, jota

esitteli tilatoimikunta Puuhala

Sta!. Nuoret saivat tutustua ti-

laan ja samalla toisiinsa. Oh-

jelmassa oli muun muassa piz-

zaa, karaokea ja mukavaa yh-

dessäoloa. Kiinnostus tapah-

tumaan nousi nuorilta, koska

he halusivat tietää minkälaista

toimintaa, ja minkälaisia nuo-

risotiloja Sastamalan seudul-

la on. Tapahtumassa oli läsnä

noin 40 vaikuttajanuorta La-

viasta ja Sastamalan eri kau-

punginosista. Matkan muka-

vaksi teki bussikuljetus, joka

hankittiin, jotta kaikki haluk-

kaat pääsivät mukaan. Tilai-

suus takasi sen, että nyt nuor-

ten on helppo lähestyä Sasta-

malan seudun muita nuoria,

nuorisotiloja ja eri tapahtu-

mia. Yhdessäolo loi uskallus-

ta ja rohkeutta hypätä mukaan

uusille alueille.

Markus Ranki Vammalas-

ta, Jere Lehtinen Laviasta,

Tytti Peurala Äetsästä ja

Jussi Timonen Mouhijär-

veltä osallistuivat tutustu-

mistilaisuuteen.

Page 13 - Alueviesti_24_2009