14
Keskiviikko kesäkuun 10. 2009
Vävypoika tarttui appiukon heittämään haasteeseen
Erkki ja Seppo lähtevät
perjantaina Rovaniemelle
— polkupyörillä
Pauliina Parto
Kun Erkki Välimaa lupasi tar-
jota vävypojalleen Seppo Pih-
lajalle oluen Rovaniemellä si-
jaitsevassa Pohjanhovissa,
oli Pihlaja heti valmis. Sinne
mennään sitten polkupyöräl-
lä, lisäsi Erkki. Ilmekään ei vä-
rähtänyt vävypojan kasvoilla.
-Sanoin, että selvä peli, sitten
mennään, Pihlaja nauraa.
Miehet istuvat Välimaan
olohuoneessa Vammalan kes-
kustassa ja suunnittelevat tule-
vaa koitosta. Pihlaja on koon-
nut kansion, johon on printat-
tu reitti ja mahdolliset yöpy-
mispaikat jokaiselle päivälle.
Ensimmäisenä päivänä, tä-
män viikon perjantaina, edes-
sä on vajaan sadan kilometrin
tryki Kiikan uimahallilta Kar-
viaan. Karviasta matka jatkuu
Lapualle, Lapualta Kaustiselle,
Kaustiselta Oulaisiin, Oulai-
sista Kiiminkiin, Kiimingistä
Pudasjärvelle, Pudasjärveltä
Ranualle ja sieltä lopulta kah-
deksan päivän polkemisen jäl-
keen Rovaniemelle. -Kilomet-
rejä kertyy hiukan reilut 760.
Matka on suunniteltu niin, et-
tä joka päivä poljetaan vähän
alle tai vähän yli sata kilomet-
riä, Pihlaja laskeskelee.
Satulassa istuminen
käy työstä
Polkupyörä on miehille entuu-
destaan tuttu kapistus, mutta
himopyöräilijäksi ei kumpi-
kaan tunnustaudu. Alkuvuo-
desta syntyneen matka-aja-
tuksen jälkeen lajia on kui-
tenkin harjoiteltu ahkeras-
ti. -Muutama sata kilometriä
on tullut veivattua. Välillä on
menty yhdessä ja välillä erik-
seen. Eniten treeniä on vaati-
nut takapuoli. Satulassa pit-
kään istuminen käy työstä.
Miehet taittavat matkaa
varta vasten ostetuilla 27-vaih-
teisilla retkipyörillä. Pihla-
ja kertoo vauhdin kasvaneen
sitä mukaa kuin kuntokin on
kohonnut.
-Nyt matka taittuu noin 20
kilometrin tuntivauhtia. Vas-
tatuuli oli alkuun ihan myrk-
kyä. Ei se vieläkään kivaa ole,
mutta on siihen jo tottunut.
Jalkoihin on tullut sen verran
voimaa, ettei vauhti pysähdy
kuin seinään.
Pyöriin kiinnitettyihin lauk-
kuihin miehet pakkaavat mu-
kaan kaikkein välttämättömim-
mät tarvikkeet: vähän vaihto-
vaatetta, työkaluja pyörän kor-
jaamiseen, vararenkaat ja ketjut
sekä eritoten juomaa. Vettä pi-
täisi juoda litra tunnissa.
Takatuuli ja alamäki
Suomen kesä on tunnetusti
arvaamaton, eikä tässä vai-
heessa vielä tiedä, millaista
säätä juhannusviikoksi on lu-
vassa. Pihlaja ja Välimaa ot-
tavat päivän kerrallaan, ei-
vätkä murehdi asioita, joihin
eivät voi vaikuttaa. Motto
voisikin olla ”sateen sattu-
essa sateella”. -Paras keli oli-
si kun olisi takatuuli ja ala-
mäki, Pihlaja vitsailee. Poh-
janmaan aakeissa ja laakeis-
sa maisemissa alamäistä on
turha haaveilla, joten pilvi-
poutakin kelpaisi. Auringon-
paistetta pyöräilijät eivät hi-
moitse, mutta eivät he mat-
kanteosta raskasta tekevää
tuultakaan kaipaa.
Muutkin yllytyshullut
mukaan
Appiukko ja vävypoika ker-
tovat tulleensa aina hyvin jut-
tuun.
-En tiedä mitä tapahtuu tä-
män reissun jälkeen, Pihlaja
naurahtaa.
-Juu, puhutaanko enää ol-
lenkaan toisillemme, Välimaa
jatkaa.
-Jos hermostutaan, toinen
sotkee joko pakoon tai jää pai-
kalleen ja antaa toisen jatkaa
yksin matkaa, kaksikko suun-
nittelee pilke silmäkulmassa.
Välillä pohditaan sitäkin,
selviävätkö miehet lainkaan
Rovaniemelle saakka.
-Mistä sen tietää vaikka it-
sensä löytäisi juhannuspäivä-
nä ravintolasta Karviasta, Vä-
limaa heittää. Ja taas naure-
taan.
Pihlaja ja Välimaa tietä-
vät, että moni pitää heidän
pyöräretkeään täysin päät-
tömänä ideana. Siksi siitä ei
olekaan pahemmin hiiskut-
tu julkisesti. -Perhe on suh-
tautunut kannustavasti, mut-
ta ulkopuoliset, ne kenelle on
uskaltanut kertoa, ovat pitä-
neet enempi kahelina, sum-
maa Pihlaja.
Kumpaakaan ei silti ka-
duta. -Ei hiukkaakaan. Kyllä
tässä sen verran yllytyshullu-
ja ollaan. Eihän sitä enää keh-
taa edes kylillä polkea, jos en-
sin puhuu, eikä sitten toteu-
takaan suunnitelmiaan. Ja jos
joku muu on yhtä yllytyshul-
lu, tervetuloa mukaan. Kyllä
joukkoon sopii, Pihlaja ja Vä-
limaa heittävät.
Alueviesti toivottaa miehil-
le turvallisia kilometrejä. Sep-
po Pihlaja ja Erkki Välimaa
ovat luvanneet palattuaan ker-
toa miten matka meni.
Luottava katse kohti tulevaa. Vävypoika ja appiukko, huittislainen Seppo Pihlaja ja
sastamalalainen Erkki Välimaa lähtevät perjantaina polkupyörillä kohti Rovaniemeä.
Markus Lehtipuu ja Erkki Liikanen
Räisälä-juhliin Kokemäelle
Kullervo Huppunen
Vuoden 2009 Räisälä-juhlat
pidetään Kokemäen Koulu-
keskuksessa 27.–28. kesäkuu-
ta. Vetonauloina ovat tällä ker-
taa kirjakustantaja ja matkai-
lutoimittaja Markus Lehtipuu
ja taiteilija, seremoniamestari
Erkki Liikanen.
Juhlapuhujaksi saapuvalla,
matkaopaskirjoistaan tutul-
la Markus Lehtipuu teki Kar-
jala-oppaita varten kymmeniä
matkoja Karjalaan vuosina
2001–2004. Lehtipuun mat-
kaopas ”Karjala” on ollut suo-
sittu varsinkin luovutettuun
Karjalaan suuntaavien koti-
seutumatkaajien keskuudessa.
Markus Lehtipuu osallistuu
aktiivisesti Karjala-keskuste-
luun. Hän on esiintynyt tässä
ominaisuudessa myös radiossa
ja televisiossa. Hän vaatii Suo-
men Neuvostoliitolle luovut-
tamien alueiden liittämistä ta-
kaisin Suomeen ja katsoo, että
se pelastaisi Karjalan rappiolta.
Räisäläisten Säätiön halli-
tuksen puheenjohtaja Juhani
Huppunen kertoo 64. Räisä-
län pitäjäjuhlien noudattavan
totuttua kaavaa niin ohjelma-
rakenteeltaan kuin käytännön
järjestelyiltäänkin.
– Muistojen ilta alkaa kel-
lo 16 ja Karjalaseuran ilta-
mat kello 19. Sunnuntai aloi-
tetaan juhlamessulla parin
sadan metrin päässä kou-
lukeskuksesta olevassa kir-
kossa. Pääjuhlan aloitamme
kello 13.30, luettelee Juhani
Huppunen, ja muistuttaa et-
tä majoitusta voi saada Räi-
sälän Opistolta rehtorin vä-
lityksellä.
Liikanen iltamiin
Kokemäen Karjalaseuran il-
tamissa esiintyy yksi Suomen
suosituimmista laulajista ja
esiintyjistä. Evakkoreestä eh-
kä tunnetuimmaksi tullut
Erkki Liikanen saapuu lau-
antai-illan tilaisuuteen viih-
dyttämään ja hauskuttamaan.
Hän on kunnostautunut lau-
lajana, lauluntekijänä ja rum-
palina, ja hauskuttaa juhla-
kansaa esityksellään ja tari-
noillaan.
Laulujen ja juttujen ohel-
la kannattaa kuunnella niihin
liittyviä vakavampiakin aja-
tuksia.
Kokemäen Karjalaseuran
puheenjohtaja Matti Lun-
dén kertoo, että iloisissa ilta-
missa voidaan kuulla viime-
vuotisen Kultainen Harmo-
nikka-finalistin Henriikka
Santamaan taidokasta soit-
toa. Ulvilalainen teknisek-
si ja tulkinnallisesti osaavak-
si ylistetty nuori harmonikan
taitaja sai viime vuoden kil-
pailussa jokaiselta tuomaris-
ton jäseneltä täyden 10. Sa-
maan ei yltänyt kukaan muu
soittaja.
Erään kuulijan mukaan sy-
västi osaavan ja hienoja ny-
ansseja rikkaasti tulkitsevan
muusikon tyyli oli liian tuore
perinteiselle harmonikkakan-
salle, joka äänesti hänet kisas-
sa toiseksi.
Lauantain iltamissa Koke-
mäen koulukeskuksessa voim-
me vetää omat johtopäätök-
semme.
Siinä ohessa on tilaisuus
viettää kaksi päivää Räisälä-
juhlien ilmapiiristä nauttien.
Kokemäen kirkkoherra Lars Pajuniemi sekä Räisäläisten Säätiön valtuuskunnan pu-
heenjohtaja Robert J. Rainio, hallituksen puheenjohtaja Juhani Huppunen ja varapu-
heenjohtaja Pentti Laukkanen kävivät tarkasti läpi kaikki seremoniat.
Kesätapahtuma
kaksipyöräisistä
kiinnostuneille
Vammalan Harjukadulla kir-
japainon vieressä sijaitsevassa
Polkupyörähuolto T:mi Mika
Marttilassa tapahtuu lauan-
taina. Luvassa on kesätapah-
tuma, joka tarjoaa jokaisel-
le kaksipyöräisistä kiinnostu-
neille jotakin.
Esillä on erilaisia moottori-
pyöriä ja paikalle saapuu Ap-
rilian edustaja Hannu Kimiläi-
nen. Myös Ajokoulutus Matti
Jokinen on paikalla puhumas-
sa ajokorttiasioista. Tapah-
tumassa nähdään myös MC
Wauhtipyärän ja Wauhtiko-
neen edustajia.
300:lle ensimmäiselle on
luvassa makkaraa ja lapsille
karkkia jakaa pupu. Kesäta-
pahtuma alkaa kello 10 ja kes-
tää iltapäivä kolmeen saakka.
Vanhan kirjan päivillä
kirja-aiheinen erikoisleima
Vanhan kirjallisuuden päivil-
tä voi tänäkin vuonna lähet-
tää erikoisleimattua postia.
Leimassa on kuvattuna tapah-
tuman tunnus, silta ja avat-
tu kirja.
Leiman on suunnitellut Ta-
pani Talari Vammalan vaaku-
na lähtökohtanaan. Vanhan
kirjallisuuden päivät järjeste-
tään Sastamalassa 26.-27.ke-
säkuuta.
Erikoisleiman saa tapahtu-
masta jättämällä lähetyksensä
Sylvään koululle sijoitettavaan
kirjelaatikkoon."
Sulje täyttöhana
pesuohjelman päätyttyä
Vuotovahingot
voivat aiheuttaa
kosteusvaurion
Pesukoneiden kuluneista let-
kuista ja niiden kiinnityskoh-
dista pikkuhiljaa tihkuva ve-
si voi aiheuttaa huomattavia
kosteusvaurioita. Vuoto voi
olla myös niin vähäistä, että
vasta tunkkainen tai homei-
nen haju herättää mielenkiin-
non tutkia kaapistoa tarkem-
min. Kosteusvaurioita voi ai-
heuttaa myös kylmäsäilytys-
laite, jos sen höyrystimestä
tuleva sulamisvesi ohjautuu
ohi kompressorin päällä ole-
van sulamisvesiastian. Erilai-
set pesukoneiden omatekoi-
set asennusviritelmät altista-
vat vuotovahingoille.
Letkut voivat
hankautua rikki
Astianpesukoneen poistolet-
ku liikkuu jonkin verran pe-
suveden poispumppauksen
yhteydessä, jolloin letku voi
hankautua aikaa myöten rikki
kaapiston läpivientiaukoissa.
Hankautumista voidaan eh-
käistä laittamalla kaapiston lä-
pivientiaukkoihin kaulukset ja
kiinnittämällä poistoletku työ-
tason alle kalusteisiin. Myös
täyttötuloletku ja hanan ku-
pariputki on syytä kiinnittää
kannakkeella seinään. Liik-
kumaan pääsevä kupariput-
ki saattaa murtua, jolloin vesi-
vuoto on huomattava." Astian-
pesukoneen letkujen paikoil-
laan pysymistä varmistetaan
kiinnittämällä astianpesuko-
ne etureunoistaan kaapistoon.
Letkujen kunto ja kiinnitykset
tulee tarkistaa ajoittain.
Jyrsijät nakertavat
reikiä letkuihin
Omakotitaloissa ja vapaa-ajan
asunnoissa kaapiston suojissa
liikkuvat jyrsijät voivat purra
astianpesukoneen letkuja rik-
ki. Pieni valuma imeytyy hel-
posti lattian rakenteisiin, el-
lei lattiaa ja lattian ja seinän
vierustaa ole tehty vesitiiviik-
si. Kosteus voi imeytyä myös
kaapiston rakenteisiin.
Omatekoiset
letkut altistavat
vuotovahingoille
Pyykinpesukoneen puutteelli-
set vesi- ja viemäriliitäntäedel-
lytykset voivat johtaa helpos-
ti siihen, että asukkaat tekevät
erilaisia asennusviritelmiä.
Täyttö- ja poistoletkun oma-
tekoinen jatko-osa saattaa ir-
rota liitoksistaan, tai ammeen
tai pesualtaan reunalle jätetty
poistoletku voi lipsahtaa pois
paikoiltaan, myös poistolet-
ku voi unohtua lattialle pesun
ajaksi. Ne lisäävät asukkaiden
kompastumisriskejä.
Kylmäsäilytyslaite
salakavala syyllinen
Kylmäsäilytyslaitetta ei yleen-
sä mielletä laitteeksi, joka voi-
si aiheuttaa kosteusvaurioita.
Kylmäsäilytyslaitteen höyrys-
timestä tuleva sulamisveden
poistoputken pää saattaa oh-
jautua ohi kompressorin pääl-
lä olevan sulamisvesiastian.
Myös sulamisvesiastiassa ole-
vasta pienestä halkeamasta ve-
si pääsee tippumaan pikkuhil-
jaa lattialle. Kylmäsäilytyslait-
teiden vuotoriski on kasvanut
laitteissa, joissa on vesiliitän-
tä muun muassa kylmän juo-
maveden ja jääpalojen tuotta-
miseen.
Kylmäsäilytyslaitteen vuo-
tovahinkojen estämiseksi su-
lamisvesiastian kunto kan-
nattaa tarkistaa samalla ker-
taa, kun puhdistaa laitteen
taustan.
Kaukalo auttaa
havaitsemaan vuotoja
Astianpesukoneen ja kylmä-
säilytyslaitteen alle sijoitetta-
va muovikaukalo auttaa ha-
vaitsemaan vesivuotoja, kun
vesi valuu sitä kautta lait-
teen eteen. Pienet vesimää-
rät haihtuvat myös ilmaan
kaukalosta. Kaukalo ei kui-
tenkaan estä niitä astianpe-
sukoneen vesivaurioita, jot-
ka aiheutuvat rikki hankau-
tuneesta letkusta tai letkujen
kiinnityksen löystymisestä
vesikalusteeseen.
Hana kannattaa
sulkea pesun päätyttyä
Astian- ja pyykinpesukoneen
vuotoriskejä voidaan vähen-
tää, kun opettelee sulkemaan
koneen täyttöhanan aina pe-
suohjelman päätyttyä. Silloin
se tulee todennäköisesti myös
tehtyä, kun asunnosta pois-
tutaan pidemmäksi aikaa esi-
merkiksi lomalle lähtiessä."
1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...32