Page 15 - Alueviesti_24

15

Keskiviikko kesäkuun 10. 2009

Marianna Langenoja

Sunnuntaiaamu alkoi aurin-

koisena Kokemäen Raviradal-

la, kun suuren Hevostapahtu-

man toinen päivä lähti käyn-

tiin. Mustat ja komeat friisiläi-

set kuljettivat katsojia valjakoilla

ja ratsastuskoulut kisailivat tai-

doistaan. Varsanäyttely käyn-

nistyi kello 8 aamulla kun en-

simmäisenä vuorossa oli yk-

sivuotiaiden suomenhevosten

sarja. Vampulalainen Iiriksen

Lempi -tamma sai yhdeksikön

ratsutyypistä. Muuten numerot

olivat tasaisesti kahdeksikkoa.

Hevosen omistaja SannaMatin-

talo sanoi, että yhdeksikkö on jo

todella hyvä, sai sen mistä näyt-

telyn osiosta tahansa. Iiriksen

Lempi voittikin oman sarjan-

sa ja sai sen kunniaksi sinisen

ruusukkeen. Myös toinen Ma-

tintalon yksivuotias varsa osal-

listui näyttelyyn ja pääsi toisel-

le sijalle. Matintalo iloitsi hevos-

tensa puolesta. -Meni parem-

min kuin osasin odottaa. On

hyväksi käyttää varsat jossakin

näyttelyssä, sillä virallinen nä-

kemys varsan laadusta on aina

tervetullut.

Matintalo on ihastunut he-

vosiin niiden rehellisyyden

vuoksi. Hänen mukaansa hevo-

set eivät ikinä tahallaan kieroile.

Hevostapahtuma keräsi

monenlaiset harrastajat yhteen

Ratsastaja saa niiltä välittömän

palautteen ja ne ovatMatintalon

mukaan rentoa seuraa.

Maatalousnäyttelystä

Hevostapahtumaksi

Saman ajatuksen pohjalta lähti

liikkeelle myös Kokemäen Ra-

viradalla ensimmäistä kertaa

järjestettyHevostapahtuma. Ta-

pahtuma esittelee suurelle ylei-

sölle hevosta itseään, kuinka se

voi auttaa muun muassa syr-

jäytynyttä lasta tai nuorta. Ta-

pahtuman järjestäjän, Sataravin

hallituksen puheenjohtaja Eeva

Viinikkalan mukaan itseluotta-

mus kasvaa, kun oppii hallitse-

maan jotakin niin isoa eläintä

kuin hevosta. Useinmyös hevo-

nen tuntuu ymmärtävän ihmis-

tä ja talleilla on hyvä tunnelma.

Hevostapahtuman ideana

oli kasata yhteen monenlaisia

hevosharrastajia. Lauantaina

kävijöitä oli yli 1200, vaikka il-

ma oli kylmä ja sateinen. Paikal-

le houkutti työhevosten SM-ki-

sat sekä Jazz-Tandem-lähtö, jos-

sa Pori Jazzin taiteellinen johtaja

Jyrki Kangas otti mittaa paikal-

lisista yrittäjistä raviohjastaja-

na. Ohjelmassa oli myös muun

muassa kenttäratsastusnäytök-

siä, Irlannin Cob -näyttely, sekä

lapsille keppihevoseste-kisa. Il-

lan kruunasi tietysti ravit.

Aiemmin Raviradalla järjes-

tettymaatalousnäyttely sai kak-

si vuotta sitten väriä, kun siitä

tehtiin hevospainotteinenmes-

sutapahtuma. Sinä vuonna oli

suomenhevosen juhlavuosi, jo-

ten messuille tuotiin pari suo-

menhevosta näytille. Silloin il-

maan nousi ehdotus, että jospa

työhevosten jokavuotiset SM-

kisat järjestettäisiin Kokemä-

ellä parin vuoden päästä. Tuu-

masta toimeen, ja tapahtuma

lähti paisumaan. -Jatkosta em-

me osaa vielä sanoa. Maatalo-

usnäyttelyksi tapahtuma tuskin

enää muuttuu, Eeva Viinikka-

la kertoo. Ravit ja hevoset ovat

Viinikkalan mukaan tärkeä

osa Kokemäen historiaa. Tun-

netaanhan Kokemäki ensisijai-

sesti raveistaan ja joestaan.

SannaMatintalo iloitsee Iiriksen Lempi -tammastaan, joka voitti varsanäyttelyt 1-vuo-

tiaiden suomenhevosten sarjassa.

Hanna Korjanen (vasemmalla), Jaana Harjunmaa sylissään Miina Harjunmaa, sekä

Esteri Seuri tulivat tapahtumaan, sillä harrastavat hevosia. He kävivät myös valjakko-

ajelulla, joka oli naisten mielestä jännää. Kuvassa myös koiranpennut Mimi ja Hetta.

Hevostapahtumassa Kokemäellä nähtiin viime viikonloppuna monenlaista toimintaa ja kirjava joukko hevosihmisiä. Katsojille tarjottiin muun

muassa valjakkoajelua friisiläisten vetämänä.

”

Meni

paremmin

kuin osasin

odottaa. On

hyväksi käyttää

varsat jossakin

näyttelyssä,

sillä virallinen

näkemys varsan

laadusta on

aina tervetullut.

Koulut alkavat

yleisimmin

elokuun 11.-13. päivä

Länsi-Suomen lääninhalli-

tus on kerännyt kunnilta ja

muilta koulun ylläpitäjiltä lu-

kuvuotta 2009-2010 koskevia

perustietoja. Entiseen tapaan

koottiin tulevan lukuvuoden

työ- ja loma-ajat, peruskou-

lun 1. luokalle tulevien op-

pilaiden määrät sekä esiope-

tuksen oppilasmäärät. Kou-

lut alkavat yleisimmin elo-

kuun 11.- 13. päivien välisenä

aikana tai vaihtoehtoisesti 17.

tai 18. päivä. Kaikissa kouluis-

sa pidetään syysloma. Syys-

lomien ajankohdat vaihtele-

vat lokakuun 12. päivästä lo-

kakuun 23. päivään. Pituudel-

taan syyslomat ovat kahdesta

päivästä viikkoon. Joululo-

man alku sijoittuu joulukuun

19. päivään ja loppu tammi-

kuun 3.-8. päiviin. Talvilomat

pidetään Varsinais-Suomes-

sa ja Satakunnassa pääsään-

töisesti 22.-26.2. (kahdeksan

kuntaa 1.-5.3.), Pirkanmaan,

(yksi kunta poikkeaa) Keski-

Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-

maan (yksi kunta poikkeaa)

maakunnissa talvilomat pide-

tään 1.-5.3.

Kuusivuotiaiden ikäluokas-

ta siirtyy esiopetukseen noin

99 prosenttia.

Lakkautettavia peruskoulu-

ja on ennakolta ilmoitettu 47

kappaletta. Näistä 36 lakkaute-

taan 1.8.2009 ja 11 yhdistetään

toiseen kouluun. Joukossa on

kaksi erityiskoulua. Joidenkin

kohdalla lakkauttamiskäsit-

tely on kesken. Perustettavia

uusia kouluja ilmoitettiin kak-

si. Vuosi sitten lakkautettavia

kouluja ilmoitettiin 35, yhdis-

tettäviä 21 ja toissa vuonna

lakkautettavia ilmoitettiin 29

ja yhdistettäviä 6 kappaletta.

Kesän

ensiapuohjeilla

selviät suven

vaaratilanteista

Punainen Risti on koonnut

muistilistan kesän tärkeim-

mistä ensiapuohjeista. Listan

voi tulostaa verkosta: www.

punainenristi.# ja kiinnittää

vaikka lääkekaapin viereen.

Näin näkyvillä ovat myös hä-

tänumeron soitto-ohjeet. Lis-

tasta löytyvät ohjeet niin käär-

meenpureman, haavojen, pa-

lovammojen kuin nyrjähdys-

tenkin ensiapuun. Ohjeisiin

on hyvä tutustua etukäteen –

tiedät miten toimia tositilan-

teessa.

Kesän ensiapuohjeisiin on

koottu myös lista matka-ap-

teekin tarvikkeista. Listan

avulla on helppo tarkistaa, et-

tä mökin lääkekaapissa tai en-

siapulaukussa on kaikki tar-

peellinen. -Tärkein ohje ke-

sän mökkeilyn ja lomareissu-

jen varalle on ennakointi. On

hyvä käydä mielessä läpi, mi-

tä voi sattua, ohjeistaa Punai-

sen Ristin ensiavun koulutus-

suunnittelija Jouni Pousi.

Jos jotain tapahtuu, pitää

hätäkeskukselle osata selittää

missä on. Sen vuoksi tarkan

osoitteen ja kunnan tulisi ol-

la tiedossa.

Kesän tavallisimpia vaarati-

lanteita ovat lasiin astuminen,

nyrjähdykset, remontoidessa

ja halkojen hakkuussa sattu-

neet onnettomuudet sekä hu-

malatilassa hukuksiin joutu-

minen.

Interrailin suosio

kasvaa tasaisesti

Yhä useampi suomalainen

lähtee tänä kesänä kiertä-

mään Eurooppaa junalla lä-

kähdyttävän lentomatkailun

sijaan.

VR:n mukaan interrail-

korttien myynti on kasvanut

jo kolmen vuoden ajan tasai-

sesti. Junamatkailun ympä-

ristöystävällisyyden uskotaan

olevan ainakin yksi syy siihen,

että kiskoilun suosio on taas

kasvussa.

Yleensä reilaamaan lähte-

vät juuri täysi-ikäistyneet nuo-

ret, mutta myös yhä useampi

yli 26-vuotias valitsee kisko-

kiertueen Euroopassa.

•

Ensimmäiset interrailaajat pääsivät reissuun vuonna

1972, jolloin interrail-kortit tulivat myyntiin.

•

Interrailin kulta-aikaa elettiin 1980-luvulla, mutta rei-

lauksen suosio putosi pohjalukemiin 1990-luvun lama-

vuosina.

•

Vuodesta 2007 lähtien tarjolla on ollut sekä yhden Eu-

roopan maan kattavia One Country Pass -kortteja että

Global Pass -kortteja, joilla pääsee kiertämään lähes ko-

ko Euroopassa Venäjää ja Baltiaa lukuunottamatta.

•

Interrail-korttien pituudet vaihtelevat viidestä päivästä

kuukauteen. Niiden hinnat vaihtelevat pituuden ja mat-

kantekijän iän mukaan.

•

Kortin voi ostaa VR:n suurilta asemilta tai matkatoimis-

toista.

Rukiin viljelyala

väheni kolmanneksella

Syysvehnän kylvöala on vä-

hentynyt neljänneksellä ja ru-

kiin kolmanneksella. Sen si-

jaan rypsiä ja rapsia viljellään

enemmän kuin viime vuonna.

Myös herneen ja sokerijuurik-

kaan viljely on lisääntynyt, il-

menee maa- ja metsätalous-

ministeriön luvuista.

Viljakasvit vievät yhä yli

puolet viljelyalasta, ja suosi-

tuin vilja on edelleen ohra.

Ministeriön mukaan muutok-

sia selittää vuosittainen vaih-

telu. Kuluttajalle saakka muu-

tokset tuskin näkyvät.

Myös tukipolitiikka vaikut-

taa viljelyaloihin. Viljelemät-

tömien peltojen ja kesantojen

määrät kääntyivät kasvuun,

koska luonnonhoitopellolle

voi nykyään saada tukea.

Page 15 - Alueviesti_24_2009