Page 17 - Alueviesti_24

17

Keskiviikko kesäkuun 10. 2009

Nyt maistellaan

varhaisperunoita ja

kesän ensikasviksia

Tänä keväänä säät ovat suo-

sineet varhaisperunoita. Var-

haisperunat istutettiin huhti-

kuun aikana, minkä jälkeen

kasvu on saanut jatkua ilman

keskeytyksiä hyvissä kasvu-

oloissa. Rankkasateilta!on väl-

tytty, eikä hallaakaan ole tosi-

toimin tarvinnut torjua. Odo-

tukset laadun suhteen ovatkin

korkealla. Aurinkoinen sää ja

sopivat sadejaksot ovat!toimi-

neet hyvinä haltiakummei-

na!varhaisperunoiden makua

ajatellen.

Tuttuun tapaan ensimmäi-

set varhaisperunat tulevat Tu-

runmaan saaristosta. Varhais-

perunoista viljellään 70 pro-

senttia Varsinais-Suomessa ja

loput pääosin eteläisen Suo-

men ja ruotsinkielisen Poh-

janmaan alueilla.!Katteen alla

kasvaneet varhaisperunat ovat

80-prosenttisesti Timoa ja 10

prosenttia on!Siikliä.

Varhaisvihanneksissa sato-

kausi etenee samaan tapaan

kuin perunoillakin. Kiinan-

kaalia, jäävuorisalaattia, tilliä,

porkkanaa, naurista! ja sipu-

lia!saadaan kesäkuun edetessä

enenevästi. Huhtikuun lopulla

istutetut kukkakaalit ja parsa-

kaalit alkavat valmistua nekin.

Kasvisesikoiset vaativat ai-

na!erityistä huolenpitoa viljeli-

jältä. Tänä keväänä olosuhteet

ovat suosineet kasviksia niin,

että hyvän sadon edellytykset

laadun ja maun suhteen ovat

olemassa. Keskikesällä eletään

kasvukautta, jolloin satoa! on

hyvin saatavilla. Heinäkuussa

kasviksia kannattaa jo suosia

sydämensä kyllyydestä, vaik-

ka huippusesonki ajoittuu-

kin!elokuulle.

Hellästi valmistaen ja

hartaasti nauttien

Varhaisperunoiden herkku-

hetki kannattaa pitää yksin-

kertaisena. Varhaisperunan

maku on raikas, makeahko,

aavistuksen kirpeähkökin.

Huolellisesti keitetyt perunat

nautitaan voinokareen ja til-

lin saattelemina. Saaristolai-

seen tapaan kuuluu nauttia

perunoiden kanssa voisulaa,

johon on pilkottu uutta sipu-

lia. Silli sopii perunan kylkeen

erottamattomasti. Graavatut

siika, lohi ja lahna, lämmin-

savustetut ahvenet ja muikut

Varhaisperunoiden keittäminen

1 kg varhaisperunoita

vettä

karkeaa merisuolaa

tuoreita tillinvarsia

Lisäksi:

tuoretta, hienonnettua tilliä

•

Pese vastanostetut varhaisperunat juoksevassa vedessä juuresharjalla harjaten puhtaiksi ja

kuorettomiksi. Nykyään on saatavana karheapintaisia käsineitä, joiden avulla kuoret irtoavat

vesipesussa helposti. Paljain käsin hangatenkin tai pöytäveitsen avulla hennot kuoret kyllä

poistuvat. Puhtaus kuuluu uusiin perunoihin - niiden tulee hohtaa kesäpöydän kruununa.

Siirrä perunat odottamaan kylmään, raikkaaseen veteen.

•

Kuumenna keitinvesi kiehuvaksi. Mausta karkealla suolalla niin, että litralle vettä tulee 1

tl suolaa.

•

Lisää perunat kokojärjestyksessä, isot ensin, hetken kuluttua keskikokoiset ja lopuksi pie-

nimmät mukulat. Tarkista, että vettä on vain juuri ja juuri peitoksi asti. Kaada ylimääräi-

nen vesi tarvittaessa pois.

•

Anna perunoiden kiehua kevyesti poreillen. Keittoaika vaihtelee koon mukaan: 8 - 12 mi-

nuuttia voi riittää, mutta joskus menee 15 - 20 minuuttiakin. Kokeile kypsyyttä välillä cock-

tailtikulla ja terävän veitsen kärjellä. Vältä ylikypsentämistä, koska varhaisperunat jälkikyp-

syvät jonkin verran.

•

Valuta keitinvesi tarkkaan pois kattilasta. Poista tillinvarretkin. Käytä kattilaa hetken aikaa

kuumalla levyllä, jotta enin kosteus haihtuu. Ravista kevyesti.

•

Aseta perunoiden päälle muutama arkki talouspaperia tai puhdas astiapyyhe imemään kos-

teutta ja sulje kattila kannella. Kun perunat ovat täysin kuivahtaneet, lisää niille tuoretta,

hienonnettua tilliä.

•

Nosta perunat höyryävän kuumina pöytään. Mausta kannattaa keskittyä nauttimaan.

Vinkki: Jos perunoita jää tähteeksi, muista, että kylmät varhaisperunat maistuvat ruisleivän

päällä, salaatissa tai grillattuina.

Lisäkkeet: Silli liittoutuu uusiin perunoihin ja tilliin loistavasti, mutta kokeile myös graa-

vattua siikaa, lahnaa tai lohta, erilaisia marinoituja silakoita ja lämminsavustettuja kaloja.

Kesäkeitto

1 nippu porkkanoita

8 – 12 varhaisperunaa

6 dl vettä

1 pieni kukkakaali

2 pientä nippusipulia

varsineen

1 – 2 dl tuoreita pinaa-

tinlehtiä

2 dl tuoreita herneitä tai

sokeriherneen palkoja

suolaa

pippuria

ripaus sokeria

5 dl maitoa

50 – 100 g sulatejuustoa

persiljaa ja/tai tilliä

•

Raaputa porkkanat ja

pestyt perunat. Viipa-

loi porkkanat ja lohko

perunat ja lisää kiehu-

vaan, suolalla maustet-

tuun veteen.

•

Lohko joukkoon kuk-

kakaali. Vettä tarvitsee

olla vain peitoksi asti.

Keitä, kunnes perunat

ja kasvikset ovat napa-

kan kypsiä.

•

Viipaloi sipulit varsi-

neen. Huuhtele ja sui-

kaloi pinaatinlehdet.

•

Lisää kattilaan sipulit,

pinaatinlehdet ja her-

neet. Kaada joukkoon

maito ja kuumenna kie-

humispisteeseen.

•

Murusta liemeen su-

latejuusto nokareina.

Mausta kevyesti pippu-

rilla ja sokerilla.

•

Kuumenna keitto sekoi-

tellen, jotta juusto sulaa

liemeen tasaisesti.

•

Ripota keiton pinnalle

yrttejä. Tarkista maku ja

tarjoa lisäksi ruisleipää.

Perunasuupalat

varhaisperunoista

16 keitettyä varhaispe-

runaa

1 - 2 tlk (á 200 g) savu-

muikkuja öljyssä tai vas-

tasavustettuja pikku-

muikkuja

Täytteeseen:

2 herkkukurkkua

1 kesäsipuli

1 keitetty kananmuna

1 dl kevytranskankermaa

suolaa

pippuria

tilliä tai ruohosipulia

Pinnalle:

tilliä tai ruohosipulia ja

retiisejä

•

Halkaise!perunat pitkit-

täin ja asettele laakealle

tarjoiluvadille vieri vie-

reen.

•

Valuta tölkitetyistä

muikuista öljy ja siir-

rä muikut talouspape-

rin päälle.

•

Leikkaa kurkut pienik-

si kuutioiksi, hienon-

na sipuli ja kananmuna.

Hienonna tilli tai ruo-

hosipuli. Sekoita täyt-

teen ainekset keske-

nään.

•

Nostele täyte tasaises-

ti perunoiden päälle.

Puolita tarvittaessa sa-

vumuikut pituussuun-

nassa, jotta niitä riit-

tää jokaiselle perunalle.

Korista hienonnetulla

yrtillä ja retiisiviipaleil-

la.

Vinkki: Voit asetella ai-

nekset tarjolle myös sa-

laatin tapaan. Viipaloi

perunat laakealle tarjoi-

luvadille. Levitä päälle

täytettä sekä savumuik-

kuja. Korista yrttisilpulla

ja retiisiviipaleilla. Mais-

tuu hyvältä leivän kans-

sa tai leivälle levitettynä.

Ohjeet: Kotimaiset kas-

vikset.

sekä grillatut kalavartaat tuo-

vat vaihtelua. Viimesilauksena

tillin kanssa vuorottelee ruo-

hosipuli.! Kannattaa kokeil-

la myös marinoituja sieniä ja

sienimuhennosta.

Alkukesän nippusipu-

lit, varhaiskaali, kiinankaa-

li ja jäävuorisalaatti, kukka-

kaali, nippuporkkanat, retiisit

ja nauriit maistuvat raikkail-

ta ja puhtailta. Niitä kannat-

taa käsitellä arvostaen ja hel-

lästi. Kaikkia varhaisvihan-

neksia voi syödä raakoina.

Ne ovat rakenteeltaan rapeita.

Kypsentäminen on tehtävä va-

roen ylikypsentämistä niin, et-

tä kasviksiin jää puruvaraa ja

hyvä suutuntuma. Keitinvettä

ja suolaa käytetään vain niu-

kasti.!Höyrykypsentäminen!ja

pikapaisto vokkipannulla ovat

suositeltavia tapoja.!Tuoreyr-

tit, joskus hunaja, tilkka sit-

ruunanmehua tai viinietikkaa

ovat paikallaan, mutta vienoa

makua ei kannata peittää.

Ensi viikolla vietetään vie-

tetään varhaisperunoiden ja

varhaisvihannesten teema-

viikkoa.

Ensimmäiset varhaisperunat tulevat Turunmaan saaristosta.

Lasten käsissä

syntyy taidetta

Lasten kevätkauden tekemistä

töistä koottiin näyttely Harju-

kadun ryhmäpäiväkodissa.

Ryhmässä on 12 lasta ja he

ovat iältään 2-6-vuotiaita. Jo-

kainen lapsi osallistui näytte-

lytöiden tekemiseen.

Lasten mielestä askartelu

on hoidossa kivointa. Kysyttä-

essä lapsilta mielenkiintoisinta

työtä, vastausta ei kauan mie-

titty.

-Oman tyynyliinan pai-

naminen, niin ja keppihevo-

set ja formula-autot, tuli las-

ten suusta.

Esillä oli myös käsinukke-

ja, keijuja, akvaario kaloineen,

maalauksia ynnä muita. Töi-

hin käytettiin mahdollisuuksi-

en mukaan kierrätys- ja luon-

nonmateriaaleja.

Hoitopäivää jatkettiin yh-

dessä lasten vanhempien

kanssa grillauksen merkeis-

sä, näin heilläkin oli mahdol-

lisuus rauhassa ihailla lastensa

kätten tuloksia.

Lapset esittivät myös oman

ohjelmanumeronsa, minkä

jälkeen tuleville eskareille ja

hoidosta pois jääville lapsil-

le jaettiin diplomit reippaasta

osallistumisesta hoitopaikan

toimintaan.

Harjukadun ryhmäpäiväkodin lapset pitivät eniten oman tyynyliinan tekemisestä. Ke-

vätkaudella tehdyistä töistä laitettiin pystyyn näyttely kolmatta kertaa päiväkodin his-

toriassa.

Gallup

Kuinka

jussina

juhlitaan?

Teksti: Pauliina Parto

Kuvat: Matti Heikkonen

Juhannusta, vuoden valoisimman ajan juhlaa, vietetään ensi vii-

kon lopulla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta

Johannes Kastajan muistopäivänä, mihin juhlan suomenkielinen

nimikin viittaa. Vanhoja juhannusperinteitä ovat olleet muun

muassa juhannustanssit, juhannussalot ja erilaiset lemmentaiat.

Miten juhannusta juhlitaan 2000-luvulla? Ovatko vanhat perin-

teet voimissaan, kyselimme Vammalan torilla.

Pirita Järvensivu, Seinäjoki

-Juhannus menee melkein kokonaan töiden parissa, kuten aiem-

pinakin vuosina. Juhannuksena kuuluu ottaa rauhallisesti ja läh-

teä vaikka mökille. Mikään festareilla örveltäminen ei kiinnosta.

Esko Huusko,

Sastamalan Vammala

-Lähden Pohjois-Savoon sisareni syntymäpäiville. Sauna se on

tietenkin, mikä juhannukseen kuuluu. Keleistä ei vielä tiedä,

mutta kaikki otetaan vastaan.

Toivo Virki, Punkalaidun

-Kotona ollaan juhannuksena. Grillataan ja käydään saunassa.

Sen pahemmin ei ole perinteitä syntynyt.

Page 17 - Alueviesti_24_2009