Page 17 - Alueviesti_31_2009

17 Keskiviikko heinäkuun 29. 2009
Sven-Olof Westerlund
matkailee monipuolisesti
taiteen kentällä!Marianna Langenoja!
Oli kesä! 1950-luvun loppu-
puolella. Helsinkiläinen pari-
kymppinen Sven-Olof Wes-
terlund istui kuumassa bus-
sissa ja katseli ikkunasta ulos.
Maisemat vilisivät silmissä, ja
samassa se vain tapahtui, rat-
kaiseva hetki, joka vaikutti
miehen koko loppuelämään.
Hän keksi miten luonto kuu-
luu piirtää. !
Niihin aikoihin Sven-Olof
oli jo löytänyt piirtäjän lah-
jansa. Hän oli käynyt muun
muassa vapaassa taidekou-
lussa, ja armeijan lennostossa
hän oli huomannut, että vaik-
ka kuinka hauskaa lentämi-
nen koneella olikin, hänen pi-
ti päästä lentämään henkisesti.
Nyt yli seitsemänkymppisenä
mies nauraakin, ettei kenen-
kään koskaan pidä hakeutua
taidealalle, ellei ole aivan vält-
tämätön pakko. Westerlundil-
la oli. Hän ei voinut kuvitella-
kaan itselleen ”normaalin ih-
misen” ammattia. !
Jo lapsena vanhemmat po-
vasivat hänestä!laulajaa. Sven
laitettiin laulamaan aina suku-
juhlissa ja tapahtumissa. Poika
uskoi itsekin, että!hänestä!tu-
lisi musiikkialan mies, mutta
sota sotki suunnitelmat. Tal-
visota alkoi pojan ollessa hie-
man yli 4-vuotias, ja maail-
mansota päättyi vasta viisi
vuotta sen jälkeen.
–Jouduin juoksemaan
pommeja pakoon silloin, kun
minun olisi pitänyt aloittaa
soittoharrastus. Toisaalta so-
dan jälkeiset 50- ja 60-luvut
olivat positiivista aikaa, todel-
la otollisia tuoreelle taiteelle. !
Elämän rankin kesä!
ja pelastava syksy!
Koulutukseltaan Westerlund
on kuvaamataidonopettaja.
Kouluun hän meni vain sii-
tä syystä, että äiti halusi hä-
nen valmistuvan joksikin.
Kun opinnot päättyivät ke-
väällä -61, alkoi miehen elä-
mässä ehkä kaikista kesistä
uran puolesta rankin. Hän lö-
höili vanhempiensa vintillä ja
piirsi ja maalasi. Sisarukset ja
vanhemmat ihmettelivät, että
mikä tuosta pojasta on oikein
tullut. Siihen aikaan taiteili-
jan ammatti nähtiin eri silmin
kuin tänä päivänä. Edelfelt ja
Kallen Gallela saattoivat ol-
la jumalia, mutta aloittelevien
taiteilijoiden ideat tyrmättiin
alkuunsa, ei siitä kuitenkaan
mitään tulisi. Myös Sven-Olof
joutui elämään ennakkoluu-
lojen ympäröimänä, kunnes
rankan kesän päätteeksi hän
löysi taidegrafiikan työhuo-
neen, jonne pääsi taiteilijoi-
den valmennukseen. Toiveik-
kaana hän otti pankista lainaa
ja ryhtyi vapaaksi taiteilijaksi.
–Silloin vasta löysin paik-
kani niin elämässä kuin tai-
teenpiirissä. Taidegrafiikan
työhuoneessa ihmisillä oli sa-
moja ongelmia kuin minulla,
ja he ymmärsivät miksi teen
sitä mitä teen. !
Kesäkoti Kauvatsalla!
Westerlund on pystyttänyt tai-
denäyttelyn Kauvatsalle kesä-
kotinsa Vaakunatalon kesä-
ateljeehen, johon voi tutustua
sopimuksesta. Kauvatsa ja Ja-
lonojanmäki ovat vaikutta-
neet taiteilijaan syvästi, ja hän
on tehnyt monia piirustuksia
ja maalauksia Kauvatsan luon-
nosta.
Toisinaan hän piirtää ulko-
na löydettyään upean maise-
man, toisinaan hän toteuttaa
abstrakteja töitä ateljeessaan,
katselleen ikkunasta vihreää
maisemaa. !
Vaikka Westerlund sanoo-
kin olevansa kaupunki-ihmi-
nen ja hänen uransa alkutai-
paleen työt kuvaavat lähinnä
urbaania maailmaa, on luonto
hänen töissään kaiken lähtö-
kohta. Hän käyttää monia eri
tekniikoita ja avaa uusia ovia
taiteen kentällä.
Näyttelyssä on esillä muun
muassa viivatöitä, jotka van-
gitsevat merkittävätkin het-
ket vain muutamilla kynän-
vedoilla. Kuviin on jätetty
vain oleellinen, silti ne ker-
tovat paljon. Muotoja, viivo-
ja, värejä ja rytmejä, niistähän
kaikesta on kysymys.!
Kuvataide pääsee
sinne, minne sanat
eivät yllä!
-Työ alkaa siitä, että teen pa-
perille ensimmäisen ele-
mentin. Tämä muoto tarvit-
see rinnalleen uusia muoto-
ja. Se toimii kuin luonto, joka
täyttää tyhjää tilaa. Kun yk-
si muoto on tehty, seuraavan
täytyy soida yhteen edelli-
sen kanssa.! Jossakin vaihees-
sa huomaa, että tämä työ on
nyt valmis. Siihen voi mennä
muutama minuutti tai muu-
tama kuukausi.!
Vaikka Westerlund kuin-
ka yrittää selostaa abstraktien
töidensä!syntyä!ja tarkoitusta,
hän ei kykene siihen. Taiteili-
ja sanookin, että kuvataiteen
tehtävä on päästä sinne, min-
ne sanat eivät yllä.
Kuvat puhuvatkin tekijän-
sä puolesta. Näyttelystä löytyy
muun muassa Keltainen vii-
va –sarja, jonka jokainen työ
on lähtenyt liikkeelle yhdestä
keltaisesta viivasta.
Kauvatsa-sarjassa taas nä-
kyy taiteilija itse, lyijykynän
muotoina, harmaana, musta-
na ja keltaisena valon sätee-
nä. Jalonoja-sarjassa hersyvät
herkät värit, jotka muistutta-
vat alkukesän luontoa.
Monipuolisen taiteilijan
ateljeesta löytyy ei-esittävi-
en kuvien lisäksi muun mu-
assa muotokuvia. Tärkein-
tä Westerlundille on se,
että hän voi töidensä
avulla käydä maise-
missa, missä kukaan
ei ole koskaan käynyt.
Eräänlaista matkailua
kai sekin on, ainakin tai-
teen kentällä.
Tämä Kauvatsa-sarjaan kuuluva abstraktinen taideteos on nähtävänä Westerlundin
Pienessä taidenäyttelyssä. Näyttely on avoinna sopimuksesta.
Sven-Olof Westerlund on
monipuolinen taiteili-
ja, jonka töiden lähtö-
kohta on usein luonto.
Luontokuvat Wester-
lund toteuttaa toi-
sinaan ulkosalla,
piirrettävän koh-
teen äärellä.