Page 12 - Alueviesti_04

12

Keskiviikko tammikuun 27. 2010

Maatalous:

Ismo Yli-Sipilä 010-7684383, Anne Aaltonen 010-7684382

Rauta:

Vesa Viitaniemi 010-7684384, Reijo Kallonen 010-7684386

Myymälä/Multasormi:

Pia Dunder 010-7684385, Sanna Pietilä 010-7684381

Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

Sylvää on esimerk



Maija Latva

Koulujen turvallisuutta pohti-

nut työryhmä julkisti raport-

tinsa viime viikolla ja ehdotti

muun muassa, että kouluihin

tulisi tarvittaessa asentaa tal-

lentavia kameroita ja kulun-

valvontaa. Oppilaitosten krii-

sivalmiuden parantamiseen

Suomessa onkin viime aikoi-

na kiinnitetty huomiota ja esi-

merkiksi Sylvään koululla Sas-

tamalassa tallentavia kameroi-

ta on lisätty vähitellen. -Meil-

lä Sylväällä turvallisuuteen on

suhtauduttu aina hyvin vaka-

vasti. Ohjeiden mukaan meil-

lä ei ole juuri muutettavaa, sil-

lä työtä on tehty jo vuosia en-

nen ohjeita, toteaa rehtori Jari

Andersson.

Sylvään koululla harjoi-

tellaan vuosittain toimimista

vaaratilanteiden varalta. Esi-

merkiksi poistumisharjoituk-

sia järjestettiin viime vuonna

kolme kertaa. -Ja tänään me

käymme opettajien kanssa lä-

vitse erilaisia turvaelementte-

jä ja kertaamme poistumiseen

liittyvä asioita, Andersson ker-

toi maanantaina.

Sylvää hyvä esimerkki

syrjäytymisen

ehkäisyssä

Sisäministeri Anne Holmlund

totesi turvallisuustyöryhmän

raporttia vastaanottaessaan,

että sisäisen turvallisuutem-

me vakavin uhka on syrjäyty-

minen. -Sylvään koulu on yk-

si Suomen kärkikouluista syr-

jäytymisen ehkäisyn suhteen,

eli toisin sanoen osallisuuden

lisäämisen suhteen, Anders-

son painottaa. -Erinomaisesti

toimiva oppilaskunta- ja tuki-

oppilastoiminta sekä varmuu-

della Suomen tehokkaimmin

toimiva ja erittäin paljon tun-

nustusta saanut moniamma-

tillinen oppilashuoltotyö ja

erilaiset oppilashuoltoa tuke-

vat toimintamallit, kuten kiu-

saamiseen puuttumisen malli,

poissaolojen seuranta ja tupa-

kointiin puuttuminen ovat ta-

keita siitä, ettei syrjäytymis-

tä tapahdu siinä määrin, kuin

mihin ministeri Holmlund

viittaa, Andersson lisää.

Kiusaamisen nollalinja

Andersson tietää, että Syl-

vään koululla on tiukan kas-

”

Ohjeiden

mukaan meillä

ei ole juuri

muutettavaa.

Seiskaluokkalaiset Viljo Vuorinen (vasemmalla), Taneli Samm

koulunsa turvalliseksi. -Ja kiusaamiseen täällä puututaan heti,

Riitta rientää ladulle päivittäin



Marianna Langenoja

-Hei, sieltähän se tulee, huit-

tislainen Olli Aaltonen tihrus-

telee pihakuusten väliin, kun

vaimo Riitta laskee hiihtolenk-

kinsä viimeistä mäkeä. Mäki

vie vaimon vähän liian pitkäl-

le, mutta Riitta palaa latua pit-

kin suoraan kotipihaansa. -On

se kiva asua heti hiihtolatujen

varrella. Joskus latu meni mei-

dän ikkunan alta, kotipihan

poikki. Nyt se kulkee heti tuos-

sa pihan vierellä, Riitta puus-

kuttaa hiihtolenkkinsä jälkeen.

Tällä kertaa hän teki vain kuu-

den kilometrin iltapäivälenkin,

sillä illan teatteriin pitää ehtiä

vielä valmistautua.

Ensiviikolla tuhat

kilometriä rikki

Aaltosen pariskunta on täydel-

linen kaikissa eroavaisuuksis-

saan. Vaimo hiihtää jokainen

aamu ja ilta, usein päivän sal-

doksi tulee 30 kilometriä. Sillä

aikaamies tekee kotitöitä, voite-

lee vaimonsa suksia, ruokkii lin-

tuja ja lukee hyvää kirjallisuutta.

Aaltoset viettivät 40-vuotishää-

päiväänsä joulukuun lopulla.

Isäntä vitsailee, että olisivat he

muuten voineet juhliakin, mut-

ta Riitta oli hiihtämässä.

-Ilman Ollia minulla ei

olisi mitään mahdollisuuksia

lähteä joka aamu ja ilta hiih-

tämään. Jos tähän päälle pitäi-

si vielä tehdä kotityöt, harras-

tuksista olisi pakko luopua. It-

se en myöskään osaa voidella

suksia, Riittaa kertoo.

Ollin tehtäväksi on jäänyt

huolehtia niin vaimon varus-

teista kuin vaimostakin. Ko-

tona odottaa usein kupillinen

lämmintä mehua, kun Riitta

saapuu lenkiltään. Olli myös

merkkaa Riitan hiihtokilomet-

rit ylös. Usein päivän molem-

mat lenkit venähtävät 15 kilo-

metrin mittaisiksi.

-Ensi viikolla taitaa men-

nä tuhat kilometriä rikki tällä

kaudella, Olli mietiskelee kä-

dessään vihko, johon on mer-

kattu kaikki Riitan hiihtopäi-

vät aina vuodesta 1980 saakka.

-Viimeksi näin hyvä talvi oli

vuonna 2005, kun hiihtopäiviä

kertyi 128. Se on aika iso mää-

rä. Vuosi 1995 näyttää kuiten-

kin olleen paras. Silloin Riital-

le kertyi kilometrejä yhteensä

3139. Tänä vuonna Riitta pää-

si suksille ensimmäistä kertaa

21. päivä joulukuuta.

Hiihtämään 41 asteen

pakkasessakin

Riitta on hiihtänyt koko elä-

mänsä, onhan hän aina asu-

nut hiihtoladun varrella. Sel-

laista talvea ei ole ollut, ettei-

kö Riitta olisi päässyt suksil-

le. Ei edes edellisvuonna, joka

oli todella vähäluminen. Sil-

loin hiihtopäiviä koko talvena

oli vain 39. -Viime vuosikin

oli aika huono. Kun lähdimme

Leville 17. tammikuuta 2009,

tuo pihanurmi oli ihan vihreä,

Olli muistelee. Myös tällä vii-

kolla kaksikko suuntaa Leviä

kohti, se on jokavuotinen pe-

rinne. -Levin matkat menevät

niin, että Riitta hiihtää kaik-

ki päivät ja käy välillä syömäs-

sä. Eräänä vuonna Levillä oli

41 astetta pakkasta, mutta tuo

Huittislainen Riitta Aaltonen kutsuu itseään himohiihtäjäksi. Yli 60-vuotiaanakin hän hiihtää perinteistä päivit-

täin noin 30 kilometriä.

Riitan aviomies Olli Aaltonen on pitänyt kirjaa Riitan

hiihtokilometreistä jo vuodesta 1980 saakka. Yhteensä

kilometrejä vaimolle on kertynyt 30 vuoden aikana yli

41 000.

”

Viimeksi näin

hyvä talvi

oli vuonna

2005, kun

hiihtopäiviä

kertyi 128.

”

Käyn hiihtämässä, jotta

jaksaisin paremmin töissä.

Page 12 - Alueviesti_04_2010