Page 10 - Alueviesti_41

Keskiviikko lokakuun 11. 2006

10

Huittisten kaupunki pu-

huu edelleen selkeästi maa-

kuntarajat ylittävän koulu-

tusyhteistyön puolesta. Sas-

tamalan alue Pirkanmaalla

sai erityishuomion, kun

Huittinen määritteli reuna-

ehtonsa Satakunnassa vireil-

lä olevan ammattiopiston

muodostamishankkeessa.

Rauman kaupungin hallin-

noiman hankkeen tavoitteena

on koota opetusministeriön lin-

jaamien periaatteiden mukai-

sesti mahdollisimman laaja-

pohjainen ammattiopisto Sata-

kuntaan ja maakunnan amma-

tillisten koulutuksen järjestä-

jien kanssa yhteistyötä teke-

ville alueille siten, että ammat-

tiopiston toiminta voisi käyn-

nistyä vuonna 2009. Myös tästä

vaiheesta pois jääville koulu-

tuksen järjestäjille varataan

mahdollisuus liittyä ammatti-

opiston toimintaan myöhem-

min.

Toteutuksessa tavoitellaan

mahdollisimman laajaa proses-

sia. Lisäksi otetaan huomioon

kunta- ja palvelurakenneuudis-

tuksen puitelaissa esitetyt toi-

sen asteen koulutusta koske-

vat linjaukset. Ammatillisen

koulutuksen nykyisiltä järjes-

täjiltä on pyydetty kannanot-

toja reunaehdoista, jotka ovat

ehtona hankkeeseen osallistu-

miselle.

Alueellinen tasapuoli-

suus säilytettävä

Huittisten kaupunki sanoo

reunaehdoissaan, että muodos-

tettavalle koulutusorganisaati-

olle on luotava hallintomalli,

jonka avulla ammatillisen kou-

lutuksen alueellinen tasapuo-

lisuus voidaan turvata ja säi-

lyttää. Ratkaisuna on oltava

aidosti maakunnallinen malli,

jossa yhdelläkään nykyisistä

koulutuksenjärjestäjistä ei ole

yksinään ehdotonta päätösval-

taa.

Hallintomallissa on erityi-

sesti huomioitava yhteistyö

vaikutusalueen elinkeinoelä-

män kanssa. Huittisten kannal-

ta katsoen elinkeinoelämän

vaikutusalueena on Huittinen

ja Sastamalan alue Pirkanmaal-

ta, jotka yhdessä muodostavat

luontaisen työssäkäynti- ja asi-

ointiliikennealueen.

Päätöksentekoon on luota-

va mekanismi, jolla elinkeino-

elämällä on mahdollisuus vai-

kuttaa tehtäviin koulutusrat-

kaisuihin. Varsinkin osakeyh-

tiömalli luo mahdollisuuden

tähän. Huittinen ei tässä vai-

heessa rajaa pois mitään esite-

tyistä hallintomalleista, vaan

ratkaisu tehdään hankkeen sel-

vitysten tulosten perusteella.

Huittisten ammatti- ja yrit-

täjäopiston luonnonvarayksi-

Huittinen asetti reunaehtonsa

Satakunnan ammattiopistolle

kön hakeutumisalueena on

koko Satakunnan maakunta.

Tämän lisäksi opiskelijoita tu-

lee myös maakunnan ulkopuo-

lelta. Kaupan ja hallinnon yk-

sikön opiskelijat tulevat selke-

ästi Kaakkoiselta hakeutumis-

alueelta. Tämä lähtökohta on

Huittisten mukaan erityisesti

huomioitava, mikäli tässä vai-

heessa laaditaan periaatteita,

jotka määrittävät aloituspaik-

kojen jaon ja mahdolliset leik-

kaukset jatkossa.

Lähtökohtana on oltava, että

toisen asteen ammatillista kou-

lutusta toteutetaan jatkossakin

Huittisissa ja Kokemäellä.

Aloituspaikkoja kohdennetta-

essa on huomioitava, että koko

perusopetuksen päättävälle ikä-

luokalle on tarjottava jatkokou-

lutuspaikka.Ammatillisen kou-

lutuksen osalta tämä merkit-

see sitä, että halukkaille opis-

kelijoille on järjestyttävä opis-

kelupaikka omalta hakeutumis-

alueelta.

Tulevan koulutuksen järjes-

täjän on pystyttävä toteutta-

maan koulutus yksikköhinta-

rahoituksella sekä muulla tu-

lorahoituksella. Huittisten kau-

pungin tarkoituksena on, että

kaupunki ei jatkossa sijoita

omaa resurssia ammatilliseen

toisen asteen koulutukseen.

Huittinen-Sastamala -

alueen yhteistyö

Huittinen ja Sastamalan

alue Pirkanmaalta muodosta-

vat luontaisen työssäkäynti-

ja asiointiliikennealueen.

Tämä näkyy myös opiskeli-

jaliikenteessä yli maakunta-

rajan. Huittisten kaupungin ja

Vammalan seudun koulutus-

kuntayhtymän ammatillisen

koulutuksen koulutustarjon-

nat täydentävät toisiaan.

Koulutuksen järjestäjien

yhteistyö on tiivistynyt Sata-

kuntaliiton rahoittaman Op-

pia yli maakuntaraja –hank-

keen ansiosta. Huittisen kau-

punki edellyttää, että muo-

dostettava uusi koulutusorga-

nisaatio mahdollistaa jatkos-

sakin yhteydet yli maakun-

tarajan.

Ammatti- ja yrittäjäopiston

luonnonvara-alan yksikön

kiinteä omaisuus on siirtynyt

opetusministeriön lahjakirjal-

la vastikkeetta Huittisten kau-

pungin omistukseen vuoden

1997 alusta. Lahjoituksen eh-

tona on, että omaisuusmas-

saa hyödynnetään opetukses-

sa. Luonnonvara-alan yksi-

kön omaisuuden siirtämises-

tä uuden koulutusorganisaa-

tion hallintaan on neuvotel-

tava Huittisten kaupungin

kanssa.

Huittisten kaupunki on os-

tanut Karimaan puutarhan

vuonna 2000 ja se on liitetty

osaksi Ammatti- ja yrittäjä-

opistoa. Karimaan puutarhan

liittäminen perustettavaan

koulutusorganisaatioon on

oppilaitoksen toiminnan kan-

nalta tarkoituksenmukaista.

Liittäminen edellyttää kuiten-

kin erillisiä neuvotteluja

Huittisten kaupungin kanssa.

Huittisissa sijaitsevassa

Kuninkaisten koulutus- ja

kulttuurikeskuksessa toimii

Huittisen ammatti- ja yrittä-

jäopiston lisäksi useita mui-

ta toimijoita. Ammatti- ja

yrittäjäopiston käytössä ole-

vien tilojen siirtämisestä uu-

den koulutusorganisaation

hallintaan on neuvoteltava

Huittisten kaupungin kanssa.

Ammatillinen aikuiskoulu-

tus nivoutuu olennaisesti pe-

rusopetukseen Huittisten am-

matti- ja yrittäjäopistossa,

jossa on yhteinen henkilös-

tö, tilat ja välineet. Myös jat-

kossa ammatillista aikuiskou-

lutusta on Huittisten reuna-

ehtojen mukaan toteutettava

kaakkoisella hakeutumisalu-

eella hyödyntäen ammatillista

perusopetusta. Koulutuksen

järjestämisessä on mahdollis-

ta myös käyttää hyväksi alu-

een aikuiskoulutuksen toimi-

joiden yhteistyön syner-

giaetuja.

Toinen aste muodostaa sel-

keän kokonaisuuden, johon

kuuluvat ammatillinen ja lu-

kiokoulutus. Jatkossakin op-

pilaitosmuodot säilyvät eril-

lään, mutta ammatillisen ja

lukiokoulutuksen yhteistyön

on tiivistyttävä ja syvennyt-

tävä. Tämä on mahdollista to-

teuttaa alueellisen, hakeutu-

misalueisiin perustuvan op-

pilaitosverkoston avulla.

Ammatti- ja yrittäjäopiston

henkilöstön osalta Huittisten

kaupunki edellyttää, että ny-

kyisen henkilöstön työsuhde-

turva pyritään turvaamaan.

Lisäksi muutosvaiheessa to-

teutettaville henkilöstöjärjes-

telyille on varattava riittävästi

aikaa.

Koulutusjohtaja Pekka Ka-

reksen mukaan Huittinen

korostaa myös Sastamalan

suuntaa satakuntalaisen kou-

lutusyhteistyön tiivistyessä.

Huittislaisessa demen-

tiakoti Iltatuulessa jär-

jestettiin valtakunnalli-

sella vanhusten viikolla

monenlaista iloa asuk-

kaiden arkipäivään.

Tiistaina lähihoitaja

Katri Kekki loihti hauskan

tasapainoradan Iltatuulen

käytävälle. Siinä asukkaat

saivat harjoittaa tasapaino-

aistia, oman kehon hah-

mottamista ja hallintaa

sekä kokea onnistumisen

kokemuksia.

Välineet eivät suurta in-

vestointia vaatineet: oli

mm. tason päällä kävelyä,

"maastokävelyä" tyynyjen

päällä, rimojen yli käve-

lyä, keilapujottelua ja

pyykkipoikien asettelua

narulle.

Ehkä kaikkein hauskin-

ta oli jumppapallon pääl-

lä istuminen ja hyppimi-

nen. Hoitaja oli koko ajan

asukkaan tukena ja kan-

Iloa arkeen Iltatuulessa

nustajana. Ilmapiiri oli innos-

tunut, turvallisuuden ja yh-

teenkuuluvaisuuden tunne li-

sääntyivät ja kaikilla oli mu-

kavaa.

Keskiviikkona oli yhdistet-

ty maailman eläintenpäivä ja

vanhusteema.

Huittisten Ratsastuskes-

kuksesta lainattiin poni ja

kaksi silkkikanaa - joista toi-

nen päivän lopuksi ilmoitti

kiekumalla olevansa sittenkin

kukko. Aitauksessa loikki ja

venyttelivät myös kanit Mort-

ti ja Vertti.

Päivän tavoitteena oli tur-

vallinen yhdessä tekemisen

tunne, luottamuksen rakenta-

minen, keskittymiskyvyn pa-

rantaminen, kontaktin luomi-

nen ihmisen ja eläimen välil-

le.

Vanhuksilla oli tilaisuus

kokea eläimen lämpö ja peh-

meys sekä muistella omia

eläinkokemuksiaan.

Aamulla hämmästys oli

suuri, kun asukkaat huoma-

sivat takapihalla oikean po-

nin. Kaikki asukkaat pääsi-

vät silittämään pientä valko-

mustaa Allu-ponia ja syöttä-

mään sille näkkileipää. He-

vosen haju, kanojen kotko-

tus ja pupujen pitkät loikat

herättivät monia muistoja.

Pörröterapeutit järjestivät

rentouttavan ja iloisen syys-

aamun dementiakodin asuk-

kaille ja hoitajille.

Loppuviikosta

hemmoteltiin

ja muisteltiin

Torstaipäivä oli varattu

hemmotteluun. Saunan peh-

moisessa lämmössä hoitaja

antoi halukkaille vesihieron-

taa kipeisiin hartioihin. Löy-

lyvedessä tuoksui koivu ja

pesujen jälkeen laitettiin

hiukset kauniille kiharoille,

kuten aina saunapäivinä.

Kynnet hoidettiin kauniiksi ja

lakattiin asukkaan lempivä-

rillä.

Illalla asukkaat osallis-

tuivat levollisina hartaisiin

lauluihin, joita Huittisten

Vapaakirkon laulajat tors-

taisin käyvät laulattamas-

sa.

Perjantai oli vauvapäi-

vä.

Vuoden ikäinen Adelii-

na ja isosisko Helmiina

herättivät ihastusta ja sai-

vat monen isomummun

silmät säteilemään pelkäl-

lä ilmestymisellään Ilta-

tuulen olohuoneeseen. Su-

kupolvien väliset kuilut

hävisivät yhteisissä pallo-

leikeissä, ja taisi siinä joku

hakea namipussinsakin

lapsille jaettavaksi. Pien-

ten prinsessojen miehisek-

si vastapainoksi kyläile-

mään saapui myös vuoden

ikäinen Leevi.

Asukkaat muistelivat

omia pieniä poikiaan ja

tyttöjään, miten lapsia en-

nen hoidettiin ja mitä heil-

tä vaadittiin.

Meistä tulikin ihan oikeat ystävät! tuumi Helmi syöttäessään Allu-ponia.

Tuntematon sotilas -romaanissa on tunnettu koh-

taus, jossa rintamamiehet purnaavat nälkäänsä.

Kun vahvalla ironiatajulla varustettu sotamies

Vanhala kysyy: "Kuinkas kauan herrat luulee kor-

pisoturin keikkuvan näillä annoksilla?" tulee sota-

mies Lahtiselta perusteellinen vastaus.

Lahtisen mukaan herrat eivät luule mitään. "Ne

tietävät. Ne on laskeneet kalorit, taikka mitä per-

keleitä ne on, jota siinä syömisessä pitäisi olla.

Menes valittaan nälkääsi niin lyödään semmoinen

rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi

olla nälkä", sanoo Lahtinen.

Ruuasta puhutaan taas ja nyt aiheen on tuonut ajan-

kohtaiseksi eduskuntavaalit. Tosiasia on, että Suomessa

syödään eurooppalaisesti kallista ruokaa ja siihen vaikut-

taa se, että ruuan arvonlisävero on Suomessa korkea.

Esimerkiksi Ruotsissa vero on 12 prosenttia, kun se Suo-

messa on 17 prosenttia. Ruuan arvonlisäveron alentami-

nen on täysin omissa käsissämme. Alemman verokannan

mahdollisuus sovittiin jo Suomen EU-jäsenyysneuvotte-

luissa. Lupa on olemassa, jos tahtoa löytyy.

Valtio taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) joh-

dolla julkaistiin parisen viikkoa sitten katsaus, jossa arvi-

oitiin, mihin kaikkeen ruuan arvonlisäveron alentami-

nen seitsemästätoista prosentista kahteentoista vaikut-

taisi.

Johtopäätökset olivat selkeitä. Kun ruoka halpenee, sitä

kulutetaan enemmän. Myös ihmisten ostovoima kasvaa

ja samalla aletaan ostaa enemmän muitakin hyödykkeitä

kuin ruokaa. Ostovoiman kasvu taasen lisää kotimaista

tuotantoa ja työllisyyttä.

Veronalennus ei olisi valtiolle ilmainen. Veron tuotto

alenisi noin 450 miljoonaa euroa. Mutta kun työllisyys

paranisi samalla noin 6200 henkilötyövuotta, niin lisään-

tynyt kulutus ja työllisyys rahoittaisivat noin kolman-

neksen kustannuksista.

Ruuan veronalennus osoittautui tutkimuksen perus-

teella myös varsin tehokkaaksi veropoliittiseksi keinoksi.

Sen työllisyysvaikutus olisi hieman suurempi kuin tulo-

veron alentaminen ja sillä olisi myös suurempi tulonja-

koa tasoittava vaikutus kuin tuloveron alentamisella.

Ruuan veroalen yksi positiivisin ulottuvuus olisikin

juuri, että vaikka se koskettaisi kaikkia, se hyödyttäisi

erityisesti pienituloisia kotitalouksia kuten lapsiperheitä,

työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Usein esitetty kritiikki on, että ruuan verotuksen alen-

taminen ei siirry kuluttajahintoihin. Tutkijat onneksi olivat

verranneet monia maita, jossa tällainen alennus on teh-

ty. Heidän mukaansa muissa maissa yleisesti noin 2/3

veronalennuksesta on siirtynyt kuluttajahintoihin. Nor-

jassa, jossa vero laski 24 prosentista 12 prosenttiin vuon-

na 2001, veronalennuksista siirtyi hintoihin 76 prosent-

tia. Tätä samaa tasoa tutkijat uskovat veroalennuksen

vaikutuksen hintoihin olevan Suomessakin.

Ruuan veronalennukseen on suhtauduttu ikävä kyllä

valtiovarainministeriössä ministeri Heinäluoma johdolla

tähän asti penseästi. Mieleen tulee vähän muunneltu so-

tamies Lahtisen sitaatti: "Menes valittaan ruuan korkea-

ta verotusta, niin valtiovarainministeriöstä lyödään sem-

moinen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei ruuan vero-

tus ole Suomessa korkea".

Kaikkiin veroalennuksiin ei ensi vaalikaudellakaan ole

varaa, mutta ruuan arvonlisäveron alentamisen puolesta

puhuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus, työllisyysnäkö-

kohdat ja tuotannon kasvu. Vastaavaa ei samalla rahalla

muilla keinoin helposti saada.

Sotamies Lahtisen rätinki

Kauppaneuvos Eero

Lehti valittiinSuomen

Yrittäjien puheenjohta-

jaksi keskusjärjestön liit-

tokokouksessa Hämeen-

linnassa viime viikon-

vaihteessa. Kyseessä on

Lehden kolmas kaksi-

vuotinen puheenjohtaja-

kausi. Varapuheenjohta-

jina jatkavat myös Erkki

K. Mäkinen, Kirsi-Marja

Salonen, Jarkko Wuori-

nen ja Simo Räihä.

Kokonaisäänimäärä va-

rapuheenjohtajien vaalis-

sa oli 1645, joista hyväk-

syttyjä ääniä oli 1641. Erk-

ki K. Mäkinen sai 1 267

ääntä, Kirsi-Marja Salo-

nen 940 ääntä, Jarkko

Wuorinen 1 336 ääntä ja

Simo Räihä 1240 ääntä.

Toimitusjohtaja Erkki

K. Mäkinen, 59, Vamma-

lasta on toiminut yrittäjä-

nä yli 30 vuotta ja harjoit-

taa nykyisin yritystoimin-

taa auktorisoituna tilintar-

kastajana ja tilitoimisto-

yrittäjänä. Hän on toimi-

nut Satakunnan Yrittäjien

puheenjohtajana vuosina

1992–2004. Suomen Yrit-

täjien hallitukseen hän on

kuulunut vuodesta 1993 ja

työvaliokuntaan vuodesta

1996 lähtien. Suomen

Yrittäjien varapuheenjoh-

tajana Erkki K. Mäkinen

on ollut vuodesta 2002 al-

kaen seuranta- ja vastuu-

alueena verotus ja työelä-

mä.

Lisäksi hän toimii yrit-

täjien edustajana lukuisis-

sa muissa luottamustehtä-

vissä, mm. Tilitoimistojen

Työnantajayhdistyksen

hallituksen varapuheen-

johtajana.

Kirsi-Marja Salonen,

44, Turusta on matkatoi-

mistoalan yrittäjä, ja hä-

Erkki K. Mäkinen

varapuheenjohtajana

kolmannelle kaudelle

nellä on pitkäaikainen ko-

kemus yrittäjäjärjestön

luottamustehtävissä pai-

kallisella ja valtakunnal-

lisella tasolla.

Salonen on toiminut

Varsinais-Suomen Yrittä-

jien

puheenjohtajana

2003–2005, ja vuonna

2002 hänet valittiin Suo-

men Yrittäjien varapu-

heenjohtajaksi.

Varapuheenjohtaja Jark-

ko Wuorinen, 55, Savon-

linnasta on kokenut ja vah-

va vaikuttaja niin yrittä-

jäjärjestö- kuin muussakin

harrastustoiminnassa.

Hän on Etelä-Savon

Yrittäjien puheenjohtaja ja

Suomen Yrittäjien työva-

liokunnan jäsen sekä Suo-

men Yrittäjien aluekehi-

tystyöryhmän puheenjoh-

taja ja viestintävaliokun-

nan varapuheenjohtaja.

Wuorisella on kokemusta

myös toimialajärjestötyös-

tä. Hän on muun muassa

TerveSuu Asemien halli-

tuksen jäsen.

Simo Räihä, 48, Lah-

desta on toiminut vuodes-

ta 1978 sukupolvenvaih-

doksen jälkeen tavaratila-

usliikenneyrittäjänä. Simo

Räihä toimii lukuisissa toi-

mialansa, yrittäjäjärjestön

sekä kunnallisissa luotta-

mustehtävissä. Hän on

Suomen Yrittäjien varapu-

heenjohtajana hallituksen

ja työvaliokunnan jäsen

sekä SKAL:n hallituksen

jäsen

Kokonaisäänimäärä va-

rapuheenjohtajien vaalis-

sa oli 1645, joista hyväk-

syttyjä ääniä oli 1641.

Erkki K. Mäkinen sai

1267 ääntä, Kirsi-Marja

Salonen 940 ääntä, Jark-

ko Wuorinen 1336 ääntä

ja Simo Räihä 1240 ään-

tä.

Puheenjohtajisto Hämeenlinnassa valintojen jälkeen:

Vaemmalta Jarkko Wuorinen, Kirsi-Marja Salonen,

Erkki K. Mäkinen, Eero Lehti ja Simo Räihä

Page 10 - Alueviesti_41_2006