Page 7 - Alueviesti_41

Keskiviikko lokakuun 11. 2006

7

Ensirekisteröityjen diesel-

käyttöisten henkilöautojen

keskimääräiset hiilidioksidi-

päästöt ovat kasvussa selvi-

ää AKEn tilastoista. Uusien

dieselhenkilöautojen CO2-

päästöt ovat nousseet 2000-

luvulla ajokilometreittäin

mitattuna 158,5 grammasta

176,1 grammaan.

Bensiinikäyttöisten ensire-

kisteröityjen henkilöautojen

hiilidioksidipäästöt ovat sen

sijaan laskeneet samalla aika-

välillä 183,0 grammasta 179,4

grammaan kilometriltä. Tam-

mi-heinäkuussa ensirekiste-

röidyistä henkilöautoista die-

selkäyttöisiä oli 19,4 prosent-

tia.

Dieselkäyttöisten henkilö-

autojen keskimääräinen moot-

toritilavuus on kasvanut 2000-

luvulla. Vuonna 2000 ensire-

kisteröidyistä dieselhenkilöau-

toista 73 prosentin moottoriti-

lavuus oli 1601-2 000 cm3 ja

yli 2 000 cm3 ylittävien osuus

oli 27 prosenttia. Alkuvuonna

rekisteröidyistä dieselkäyttöi-

sistä henkilöautoista 43 pro-

sentin moottoritilavuus oli 1

601-2 000 cm3, kun taas yli 2

000 cm3 osuus oli kasvanut jo

48 prosenttiin.

EU:n tavoitteena on, että

uusien autojen keskimääräinen

CO2-päästöarvo olisi 120 g/

km viimeistään vuonna 2012.

Alkuvuonna Suomessa myy-

dyistä henkilöautoista vain 1,2

prosenttia täytti tämän tavoit-

teen. Dieselmoottori tuottaa vä-

hemmän hiilidioksidipäästöjä

kuin bensiinikäyttöinen, mut-

ta tilastojen valossa tämä ym-

päristöetu näytetään menetet-

tävän, koska ostetut dieselhen-

kilöautot ovat entistä isompia.

Lisäksi dieselhenkilöautoilla

Dieselkäyttöisten

henkilöautojen

päästöt kasvussa

ajetaan usein enemmän kuin

bensiinikäyttöisillä.

Dieselautojen suosiminen ei

välttämättä ole niin ympäris-

töystävällistä kuin yleisesti on

luultu. Mahdolliset verohelpo-

tukset saattaisivat kannustaa

ihmisiä ostamaan entistä isom-

pia autoja, jolloin hiilidioksi-

dipäästöt eivät ainakaan vä-

henisi nykytasosta.

Dieselkäyttöisten autojen

polttoaineen kulutus on kas-

vanut tasaisesti koko 2000-lu-

vun. Kaupunkiajossa keski-

määräinen kulutus on noussut

sadalla kilometrillä 7,9 litras-

ta 8,6 litraan, maantieajossa 4,8

litrasta 5,5 litraan.

Ensirekisteröityjen bensiini-

käyttöisten henkilöautojen kes-

kimääräinen polttoaineenkulu-

tus ajokilometriä kohti on py-

synyt varsin tasaisena koko

2000-luvun. Kaupunkiajossa

kulutus on ollut hieman yli10

l/100 km, taajaman ulkopuo-

lella keskimäärin 6 l/100 km.

Hiilidioksidipäästöt muo-

dostavat selvästi suurimman

osan polttoaineen palamistuot-

teina muodostuvista haitallisis-

ta kaasuista. Pakokaasut sisäl-

tävät kuitenkin myös muita

ympäristön kannalta haitallisia

yhdisteitä, joiden määrä tarkas-

teltuna ajanjaksona on laske-

nut. Ensirekisteröityjen henki-

löautojen hiilimonoksidi-pääs-

töt (CO) ovat vähentyneet vuo-

sien 2000 ja 2006 välillä 0,54

grammasta 0,38 grammaan ki-

lometriltä ja hiilivety-päästöt

(HC) 0,09 grammasta lähes

puoleen eli 0,05 grammaan.

Typpimonoksidien ja -oksidi-

en muodostamat NOX-päästöt

ovat pysyneet tarkasteltavana

olevan jakson ajan tasaisesti

lähellä 0,1 grammaa kilomet-

riä kohti.

Nyt, kun ensi vuoden

budjettia ollaan rakenta-

massa, tärkeään asemaan

nousee vanhusten asema

kaupungissamme. Paljon

hyvää on luvassa, jos ei pu-

nakynä vaan koske suun-

nitelmiin. Hopun palvelu-

keskus on saamassa uusia

työntekijöitä, joita todella

tarvitaan. Ongelmaksi on

kuitenkin nousemassa kak-

si tärkeää asiaa.

Dementiaa sairastavien

määrä on nousussa. Heitä

hoidetaan

kotona.

Omaishoitajat tekevät kor-

vaamattoman arvokasta

työtä ja toimivat usein voi-

miensa äärirajoilla. Työ si-

too vuorokaudet ympäriin-

sä. Sairauden loppuvai-

heissa ei sairas omainen

pysty kommunikoimaan

hoitajansa kanssa ja hoi-

taja on työssään kovin yk-

sinäinen. Jossain sairauden

vaiheessa ei kotihoito enää

onnistu ja olisi löydettävä

sopiva hoitopaikka levotto-

malle ja joskus myös ag-

gressiiviselle hoidettavalle.

Nyt ollaan kuitenkin tilan-

teessa, että yhtään demen-

tiaa sairastaville tarkoitet-

tua tarkoituksenmukaista

hoitopaikkaa ei ole kaupun-

gissamme vapaana. Van-

hainkoti ei ole sopiva paik-

ka, ei myöskään terveys-

keskuksen vuodeosasto eikä

myöskään psykiatrinen

sairaala. Olisi kiireesti ru-

vettava suunnittelemaan

ja kartoittamaan, löytyisi-

kö kaupungistamme sopi-

Vammalan vanhustenhuollosta

via tiloja dementiaa sairasta-

vien hoitopaikaksi ja mistä sin-

ne saataisiin hoitajia ja millä

rahalla.

Tampereen dementiayhdis-

tyksen toimesta on paikkakun-

nalla alkamassa dementiaa sai-

rastavien omaisille tarkoitettu

ryhmä. Tällainen ryhmä on

hyvin tarpeellinen. Yksinäinen

omaishoitaja tarvitsee vertais-

tukea. Kukapa voisi paremmin

ymmärtää kuin ihminen, joka

tekee samanlaista työtä.

Toinen tärkeä kysymys on

kotihoidon henkilökunnan

niukkuus. Seutukunnallamme

on luotu "Kotona kaiken ikää

projekti". Tässä projektissa ta-

voitteeksi asetettiin, että 90%

yli 75- vuotiaista voisi asua

omassa kodissaan. Tämä on-

nistuu vain, jos kotihoitoon

saadaan lisää henkilökuntaa.

Tänä päivänä ehtii kotihoidon

henkilökunta olla yhdessä ko-

dissa ehkä vai puoli tuntia teh-

den vain kaikkein tärkeimmät

työt. Vanhuksen kuunte-

lemiselle ei jää aikaa . Jos

apua saataisiin enemmän,

lisääntyisi vanhuksen tur-

vallisuuden tunne ja ko-

tona oleminen mahdollis-

tuisi pitempään.

Vanhustenhuolto tar-

vitsee myös ammatti-ih-

misten rinnalle ystävä-

apua. Hyvä naapuri on

korvaamaton turva. Vä-

hän virallisempaa lähim-

mäistukityötä tekevät seu-

rakunnan lähimmäiset.

SPR:n ystävät ja Tukita-

lon tukihenkilöt. Näitä ar-

jenauttajia löytyy, mutta

enemmän tarvittaisiin.

Maaria Leinonen sanoo

osuvasti runossaan:

"On niitä nähty

ihan maajalassa

pilvistä odottaessasi

et vain huomannut.

Tarpoivat ohitsesi

arkivaatteissa,

reppu selässä,

kassia kantaen

huulilla hyvä sana

silmissä siuaus."

Paljon hyvää on saatu

aikaan vanhusten elämää

helpottamaan, mutta ikä-

ihmisten määrän lisään-

tyessä, tarpeet kasvavat.

Meidän kunnia-asiamme

on luoda turvallinen van-

huus jokaiselle kaupunki-

laiselle. Se olemme velkaa

ikäihmisten sukupolvelle.

Pirkko Lahtinen

Suomen luonnonsuoje-

luliitto ja Suomen Latu ar-

vostelevat maakuntien

liittoja hiljaisten alueiden

suojelun laiminlyönnistä

maakuntakaavoissa. Hil-

jaisten alueiden kartoi-

tukset eivät ole johtaneet

suojelupäätöksiin.

Luonnonsuojeluliitto ja

Suomen Latu tekivät aloit-

teita luonnonhiljaisten alu-

eiden kartoittamiseksi kaa-

voitusta varten vuosina

2000 ja 2001. Aloitteet ovat

johtaneet hiljaisten alueiden

kartoituksiin muun muassa

Satakunnassa, Kainuussa ja

Uudellamaalla. Kartoitus-

ten tuloksia ei kuitenkaan

ole hyödynnetty riittävästi

päätöksenteossa, osin väärin-

käsitysten takia.

Satakunnassa hiljaiset alu-

eet merkittiin maakuntakaa-

vaan lähinnä vain suojelualu-

eilla. Kainuussa hiljaiset alu-

eet poistettiin kaavasta, kun

päättäjät luulivat, ettei hiljai-

silla alueilla saisi edes kaataa

moottorisahalla puita tai am-

pua hirviä. Uudellamaalla, mis-

sä hiljaisuuden suojelutarve on

suurin, hiljaiset alueet ovat vaa-

rassa pudota pois vaihekaavas-

ta, vaikka uusia meluisia toi-

mintoja lisätään kaavaan koko

ajan.

Hiljaisia alueita turvaavat

kaavamerkinnät ja –määräyk-

set sekä niiden soveltamisoh-

jeet tulee laatia pikaisesti ja

hiljaiset alueet merkitä maa-

kuntakaavoihin, jotta ne voi-

daan suojata meluisilta toimin-

noilta (esimerkiksi kivilouhi-

mot, moottoriradat, ampuma-

radat ja uudet tiet).

Tämä edellyttää hiljaisia alu-

eita kuvaavien kriteereiden,

indikaattoreiden ja ohjearvo-

jen laatimista.

- Normaali maaseudun elä-

mä kuten maa- ja metsätalous

voi jatkua hiljaisella alueella,

Tarja Ketola korostaa.sanoo

Luonnonsuojeluliiton järjestö-

päällikkö Tarja Ketola.

Merkitsemällä hiljaiset alu-

eet kaavaan ne huomioidaan

samoin kuin muutkin suojel-

tavat arvot, kuten kulttuurimai-

semat, arvokkaat lintupaikat ja

muinaismuistoalueet. Mutta

ellei hiljaisia alueita ole kar-

talla, niiden arvoa ei tiedos-

teta, ja ne menetetään yksi

kerrallaan.

- Jos halutaan ylläpitää

ihmisten hyvinvointia ul-

koilun avulla, niin tarvit-

semme ehdottomasti sellai-

sia virkistysalueita, missä

voimme kokea luonnonhil-

jaisuutta, sanoo ulkoilupääl-

likkö Matti Hirvonen Suo-

men Ladusta.

Valtakunnallista Hiljai-

suuden päivää vietettiin

seitsemännen kerran Hiljan

päivänä 8.lokakuuta. Tänä

vuonna teemoina olivat hil-

jaisten alueiden turvaami-

nen ja ääniympäristön mer-

kitys ihmiselle.

Junamatkustus kasvoi

syyskuussa yli 7 prosent-

tia viime vuoteen verrat-

tuna. Liikenteen kasvu

tammi-elokuussa oli 4

prosenttia. Eniten lisään-

tyivät matkat Itä-Suo-

meen.

Syyskuun alussa otettiin

käyttöön Keravan ja Lah-

den välinen oikorata, jon-

ka myötä VR uudisti lähes

kaikkien junien aikataulut.

Junavuorojen määrä lisään-

tyi, ja matkat erityisesti Itä-

Suomeen nopeutuivat.

Itä-Suomen junamatkat

lisääntyivät odotusten mu-

kaisesti. Esimerkiksi Lah-

den matkojen määrä yli

kaksinkertaistui viime vuo-

teen verrattuna. Mikkelin,

Lappeenrannan ja Kouvo-

lan junamatkojen määrät

kasvoivat enimmillään yli

30 prosenttia.

Matkustajamäärät oiko-

radan lähiliikenteessä ylit-

tivät tavoitteen. Ensimmäi-

sen kuukauden aikana Z-

junilla tehtiin lähes 85 000

matkaa. Matkustusta vauh-

ditti työmatkaliikenteeseen

suunnattu tarjouskampanja,

jossa Z-junan 30 päivän li-

pun voi ostaa puoleen hin-

taan. Uudet Z-junat palve-

levat ensisijaisesti Lahden,

Mäntsälän ja Haarajoen

työmatkaliikennettä. Juniin

Junamatkojen suosio kasvaa

noustiin eniten Lahdesta ja

Mäntsälästä.

Junamatkustus kasvoi viime

vuotta hieman vilkkaammin

myös muualla Etelä-Suomes-

sa. Esimerkiksi Helsinki - Tur-

ku- ja Helsinki - Jyväskylä-rei-

teillä matkojen määrä lisään-

tyi.

Suomen ja Venäjän välinen

junaliikenne on ollut kasvussa

koko alkuvuoden. Syyskuus-

sa kansainvälinen liikenne vil-

kastui edelleen, sillä matkojen

määrä kasvoi yli 35 prosenttia

viime vuoden syyskuuhun ver-

rattuna. Tammi-syyskuussa

matkojen kokonaismäärä li-

sääntyi yli 20 prosenttia viime

vuoteen verrattuna.

Pendolino-liikenne Hämeen-

linnaan päättyi syyskuun alus-

sa. Matkustajamäärät Hämeen-

linnassa ovat viime vuoden

syyskuun tasolla.

Yöjunaliikenne Helsingistä

Pieksämäen ja Kajaanin kaut-

ta Ouluun sekä Turusta Joen-

suuhun loppui syyskuussa. Lii-

kenteen päättyminen vähensi

matkoja yöjunareiteillä jonkin

verran.

Sähköistyksen valmistumi-

nen Iisalmi - Oulu-radalla tam-

mikuussa 2007 tuo Kajaaniin

uusia Pendolino- ja InterCity-

vuoroja. Helsingin ja Kajaa-

nin välisten junayhteyksien

määrä kasvaa neljällä, ja mat-

ka nopeutuu puoli tuntia. Suo-

Mopo vietiin,

ikkuna rikottiin

Tyrväänkyläntieltä Vam-

malasta anastettiin Suzuki

Solifer -merkkinen mopo

lauantain vastaisena yönä.

Sunnuntain vastaisena

yönä hakattiin kioskin ik-

kuna poreille Aarnonteillä

Vammalassa.

Kuorma-auto

katkaisi pylvään

Poliisi kaipaa havaintoja

Suodenniemen keskustasta

lauantain vastaiselta yöltä,

jolloin siellä kaadettu usei-

ta liikennemerkkejä.

Liikenne-

merkkejä

kaadettiin

Suoden-

niemellä

Kokemäen ja Vamma-

lan poliisissa on tutkin-

nassa laaja petosrikossar-

ja, jossa seudulla vaikut-

tavan maalaus- ja raken-

nuspalveluyrityksen ni-

miin on hankittu velaksi

tavaraa seudun liikkeistä

ja myyty tavaraa eteen-

päin.

Yrityksen nimiin on han-

kittu mm. rakennustarvik-

keita ja -työkaluja, viihde-

elektroniikkaa, huonekalu-

ja ym. tavaraa. Tällä het-

kellä petostarkoituksessa

hankitun tavaran yhteisar-

vo on noin 12 000 euroa,

mutta tutkinnassa saatujen

tietojen perusteella on syy-

tä epäillä, että tavaraa on

hankittu enemmänkin.

Poliisi pyytää Kokemä-

en, Huittisten ja Vammalan

seudun yrityksiltä yhtey-

denottoa, mikäli ne epäile-

vät joutuneensa vastaavan-

laisen toiminnan kohteek-

si. Tiedot voi ilmoittaa

Vammalan poliisilaitoksen

päivystykseen numeroon

03-5190 211.

Kuorma-auto

suistui

ojaan valtatie 12:n ja Kar-

kunkyläntien risteyksessä

perjantaina kello 10. Tieltä

ajauduttuaan auto katkaisi

sähköpylvään.

Lauantaina aamupäiväl-

lä mopoilija törmäsi henki-

löauton perään Puistokadul-

la. Auton puskuriin tuli hal-

keama.

Poliisi tavoitti 1,7 promil-

lea puhaltaneen epäillyn rat-

tijuopon Turuntieltä Vam-

malasta lauantaina keski-

päivällä.

Rattijuopon

meno katkesi

Laaja petossarja

Vammalassa

ja Kokemäellä

Velaksi ostettu tavara myytiin

ria junayhteyksiä Kajaanin

ja Helsingin välille tulee

kuusi.

Lähiliikenteen täsmälli-

syys oli syyskuussa 97,8

prosenttia. Tavoiteprosent-

ti on 97,5 ja myöhästymis-

raja kolme minuuttia.

Lähiliikenteen junavuo-

rojen täsmällisyyttä pyri-

tään parantamaan edelleen

erityisesti pääradalla ruuh-

ka-aikoina.

Kaukoliikenteen täsmäl-

lisyys oli 86,8 prosenttia,

kun tavoiteprosentti on 90.

Myöhästymisraja kaukolii-

kenteessä on viisi minuut-

tia.

Etelä-Suomessa täsmäl-

lisyys oli tavoitteen mukai-

nen. Pohjois-Suomessa täs-

mällisyyttä heikensivät run-

saat ratatyöt Kokkolan ja

Oulun sekä Oulun ja Iisal-

men välillä. Ratatyöt vai-

kuttivat junaliikenteeseen

myös Tampere - Jyväsky-

lä-radalla. Osan ratatöistä

on määrä valmistua loka-

kuussa. Kaukoliikenteen

täsmällisyyden arvioidaan

sen jälkeen kohenevan.

Aikataulu-uudistusta seu-

rataan jatkuvasti. Vuoden-

vaihteessa tehdään ensim-

mäisten kokemusten perus-

teella muutoksia junien ai-

katauluihin ja palveluihin.

Laajemmin aikataulu-uu-

distuksen vaikutuksia voi

arvioida vasta 1-2 vuoden

aikavälillä.

www.alueviesti.fi

Hiljaiset alueet

on turvattava

maakuntakunnissa

Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu:

Page 7 - Alueviesti_41_2006