Page 9 - Alueviesti_41_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko lokakuun 11. 2006

Hautauspalvelut

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

TEHDAS ja MYYNTINÄYTTELY

Kokemäellä puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee Kukkapuoti Rosalin,

Puistokatu 10, puh. 5142 211

Huittisissa, Punkalaitumella jaVampulassa

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

KUULUTUS

Tiehallinnon keskushallinto on 2.10.2006 hyväksynyt pää-

töksellään 810/2006/30/22 tiesuunnitelman valtatie 12, Hyrkin

eritasoliittymän parantaminen ramppien kohdalla, Vammala.

Päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat ovat jäljennöksinä

nähtävillä 30 päivää ajalla 13.10.-13.11.2006 Vammalan

kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa (2 kerros)

os. Aarnontie 2 A (laki yleisistä teistä 106 §)

Lisätietoja suunnitelmasta antaa Hämeen tiepiiristä projekti-

vastaava Timo Kannisto puh. 0204223999. Jäljennöksen

tiehallinnon keskushallinnon hyväksymispäätöksestä ja

suunnitelmapiirustuksista voi tilata puh. 0204223912/Kirsti

Hellsten tai osoitteella:

Tiehallinto Hämeen tiepiiri

PL 376 33101 Tampere.

Vammala 9.10.2006

KAUPUNGINHALLITUS

TONTTIJAON HYVÄKSYMINEN

Teknisen palvelukeskuksen johtaja on päätöksellään

9.10.2006 hyväksynyt Nuupalan kaupunginosan korttelin 32

tontin 1 tonttijaon.

Vammalassa 10.10.2006

TEKNINEN PALVELUKESKUS

KUULUTUS

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten

sekä talousjätevesiavustusten syksyn lisähaku päättyy

20.10.2006

Hakemuslomakkeita ja tarkempia ohjeita saa ap.raken-

nustarkastaja/korjausneuvojalta puh. 5198 261 tai 050-5212

120 ja rakennusvalvontatoimistosta puh. 51981.

Hakemukset tulee palauttaa Vammalan kaupungin raken-

nusvalvontatoimistoon, Aarnontie 2, Vammala tai

postiosoitteeseen PL 23, 38201 VAMMALA.

VAMMALAN RAKENNUSLAUTAKUNTA

Kauppias Toivo Satonen

menehtyi pitkälliseen sairau-

teenVammalassa 1. lokakuu-

ta. Hän oli syntynyt Koke-

mäellä Kiettareessa 10.6.

1935 kauppiasperheseen.

Hän työskenteli kauppa-apu-

laisena vanhempiensa liik-

keessä kunnes meni vähit-

täiskauppiasopistoonVihtiin,

missä hän myös tapasi sa-

massa oppilaitoksessa opis-

kelleen tulevan puolisonsa,

Toinin, joka on syntyisin Sul-

kavalta.

Nuoret vihittiin vuonna

1959, ja samana vuonna he

muuttivat Vammalaan, minne

Toivon isän liike oli muutta-

nut Haaranmäkeen Kokemäel-

tä. Liikkeessä tapahtui hyvin

pian sukupolvenvaihdos, ja

nuoripari muutti liikkeen Vam-

malan ensimmäiseksi valinta-

myymäläksi. Vuonna 1966

Satoset perustivat keskelle

Vammalaan Jokisen liiketaloon

Satosen Valinnan, jonne liike-

toiminta vähitellen siirtyi ko-

konaan.

Vuonna 1978 Satoset raken-

sivat Roismalaan nykyisen

Superin, jonka kauppiaina he

toimivat itse lyhyen ajan ja

vuokrasivat sitten kiinteistön

Keskolle. Sen jälkeen Toivo

Satonen piti Superilla vielä

vuosia polttoaineautomaattia ja

myi polttoöljyä.

Irtauduttuaan vähittäiskau-

pasta Toivo Satonen keskittyi

Kauppias Toivo Satonen

intensiivisesti kiinteistötoimin-

taan. Hänen ja perheen yhtei-

nen kiinteistöyhtiö uudisti ja

laajensi Superin liikekiinteis-

tön vuonna 1990, osti vanhan

Hankkijan entisen liiketilan

saman vuosikymmenen alus-

sa ja laajensi sen tilat kolmin-

kertaisiksi. Liikerakennukses-

sa toimii nykyinen Rautia

Vammala.

Satosille syntyi kaksi lasta,

Arto ja Erja. Arto on kansan-

edustaja. Artoa kuusi vuotta

vanhempi Erja on sairaanhoi-

taja koulutukseltaan, mutta on

toiminut perheyrityksen toimi-

tusjohtajana sen jälkeen kun

isä sairastui.

Toivo Satosen elämässä oli

hyvin tärkeällä sijalla kolme

asiaa. Ykkönen oli Vammalan

kehitysvammaisten tukijärjes-

tössä toimiminen. Hän toimi

Kuolleita

Teologian tohtori Gus-

tav Björkstrand on va-

littu Porvoon hiippakun-

nan uudeksi piispaksi.

Alustavien tietojen mu-

kaan Björkstrand sai 308

ääntä, eli 66,8 prosent-

tia äänistä keskiviikko-

na 4. lokakuuta toimi-

tetussa vaalissa. Toisella

kierroksella Björkstran-

din vastaehdokkaana oli

Henrik Perret, joka sai

146 ääntä eli 31,7 pro-

senttia äänistä.

Piispanvaalissa oli 471

äänioikeutettua, joista 461

eli 98,1 prosenttia käytti

äänioikeuttaan.

Kuusi äänesti tyhjää ja

yksi ääni hylättiin vaalis-

sa. Porvoon tuomiokapi-

tuli vahvistaa vaalin tulok-

sen perjantaina 13. loka-

kuuta.

Uusi piispa vihitään vir-

kaansa ensimmäisenä ad-

venttisunnuntaina 3. jou-

lukuuta Pernajan kirkos-

sa.

Vuodesta 1983 Porvoon

hiippakunnan piispana toi-

minut teologian tohtori

Erik Vikström jää eläk-

keelle 1.12. 2006.

Gustav Björkstrand, 64,

jäi syksyllä 2005 eläkkeel-

le Åbo Akademin rehto-

rin virasta, jota hän hoiti

vuodesta 1997 lähtien.

Gustav Björkstrand

Porvoon piispaksi

Sitä ennen hän työskente-

li Åbo Akademin käytän-

nöllisen teologian profes-

sorina vuosina 1991-1997.

Björkstrand toimi Åbo

Akademissa myös kirkko-

historian vs. professorina

1978-1983 sekä uskon-

nonpedagogiikan lehtori-

na vuosina 1975-1978.

Aiempina

vuosina

Björkstrand on työsken-

nellyt seurakunta- ja kou-

lulaispappina sekä Uuden-

kaarlepyyn ruotsinkielisen

kristillisen kansanopiston

rehtorina. Hänet vihittiin

papiksi vuonna 1964.

Björkstrand väitteli teolo-

gian tohtoriksi vuonna

1976 Åbo Akademista.

Björkstrand toimi 1983-

1987 kulttuuri- ja tiedemi-

nisterinä, jonka tehtäviin

kuuluivat myös pohjois-

maiset yhteistyökysymyk-

set.

Kansanedustajana hän

oli 1987-1991. Kirkollis-

kokousedustajana Björk-

strand toimi yhteensä pa-

rikymmentä vuotta 1970-

1990-luvuilla.

Gustav Björkstrand on

syntynyt 25.10.1941 Kok-

kolassa. Björkstrand on

naimisissa professori Eila

Helanderin kanssa.

Björkstrandilla on aikai-

semmasta avioliitosta kak-

si lasta.

Seurakuntien nuoret

luottamushenkilöt toimi-

vat luottamustehtävis-

sään ennen kaikkea sik-

si, että heillä on halu vai-

kuttaa. Erityisesti he ha-

luavat vaikuttaa seura-

kuntatyön kehityssuun-

tiin. Lisää päätösvaltaa

he kaipaavat erityisesti

seurakunnan työn paino-

pisteistä päätettäessä.

Tärkeimpinä seurakun-

nan luottamushenkilön

ominaisuuksina nuoret

seurakuntapäättäjät pitävät

halua palvella seurakuntaa

ja hyviä sosiaalisia taito-

ja. Nämä ovat tärkeäm-

piä kuin kokemus seura-

kunnasta, usko Jumalaan,

aktiivinen toiminta seura-

kunnassa tai se, että on

moraalisesti esimerkilli-

nen. Aktiivista toimintaa

politiikassa, tunnettuutta

tai korkeaa koulutusta seu-

rakuntien nuoret luotta-

mushenkilöt eivät pidä

lainkaan tärkeinä ominai-

suuksina.

Tiedot perustuvat Kir-

kon tutkimuskeskuksen

keväällä 2006 seurakun-

tien nuorille luottamus-

henkilöille tekemään ky-

selyyn. Kysely lähetettiin

651 edellisissä seurakun-

tavaaleissa valitulle alle

29-vuotiaalle luottamus-

henkilölle. Tutkimuksen

vastausprosentti on 49.

Enemmistö vastaajista eli

67 prosenttia oli naisia, ja

useimmat toimivat luotta-

mustehtävissä ensimmäis-

tä kauttaan.

Päättäjistä

kuusi prosenttia

alle 30-vuotiaita

Tutkimuksen tavoittee-

na on selvittää nuorten

Nuori haluaa myös

vaikuttaa seurakunnassa

luottamushenkilöiden koke-

muksia seurakuntavaikutta-

misesta.

Tutkimusraportissa selvite-

tään nuorten seurakunnan

luottamushenkilöiden hengel-

listä ja poliittista taustaa ja

heidän kokemuksiaan luotta-

mushenkilönä toimimisesta

sekä halustaan jatkaa seura-

kunnan luottamushenkilönä.

Tutkimuksen tuloksia verra-

taan vuoden 2002 kaikille

seurakunnan luottamushenki-

löille toteutettuun vastaavaan

kyselyyn.

- Vuoden 2002 seurakun-

tavaaleissa valituista luotta-

mushenkilöistä kuusi prosent-

tia oli alle 30-vuotiaita ja 13

prosenttia 30-39-vuotiaita.

Valtaosa valituista oli yli 50-

vuotiaita. Edellisistä, vuoden

1998 seurakuntavaaleista

nuorten luottamushenkilöiden

määrä kuitenkin kolminker-

taistui, toteaa tutkija, teolo-

gian tohtori Harri Palmu Kir-

kon tutkimuskeskuksesta.

Kirkon nuorten luottamus-

henkilöiden määrän kasvat-

tamiseksi aiemmissakin vaa-

leissa kampanjoineen Nuor-

ten aikuisten vaikuttamisryh-

män (NAVI) tavoitteena on

kaksinkertaistaa nuorten luot-

tamushenkilöiden osuus syk-

syn 2006 seurakuntavaaleis-

sa.

Yhä useammin

puolueen jäseniä

Useimmat seurakuntien

nuoret luottamushenkilöt ei-

vät kuulu uskonnollisiin liik-

keisiin eivätkä ole juuri saa-

neet niistä vaikutteita ajatte-

luunsakaan.

Poliittisten puolueiden jä-

seniä heistä ilmoittaa olevan-

sa 38 prosenttia, mutta poli-

tiikka ei ole kovinkaan tär-

sen hallituksessa ja tuki yhdis-

tystä myös taloudellisesti. Rak-

kaus tähän työhön juontui hä-

nen kaksoisveljestään Heikis-

tä, joka oli kehitysvammainen.

Toivo Satonen kantoi myös

vastuuta monesta läheisestä

kaverista tai entisestä yhteis-

toimintakumppanista, jotka

syystä tai toisesta olivat ajau-

tuneet taloudellisiin vaikeuk-

siin.

Kolmas oli sitten lentopal-

lo. Toivo Satonen oli VaLePas-

sa hallituksen jäsenenä, aina

mukana taustaryhmässä ja

myös taloudellinen tukija. Ko-

tipeli ilman katsomossa istu-

vaa Topia oli harvinainen ta-

paus. Toivo Satonen toimi ak-

tiivisesti myös VammalanYrit-

täjisssä ja vaikutti ja suoraan

ja välillisesti monen hyvän pai-

kallisen yritysidean syntyyn.

Toivo Satonen saatetaan

haudan lepoon lauantaina 28.

lokakuuta. Toivo Satosen toi-

vomuksen mukaan omaiset

ovat avanneet hänen muistok-

seen muistotilin, jonne kukka-

tervehdysten sijasta voi osoit-

taa muistamisensa. Varat oh-

jataan puoliksi Vammalan ter-

veyskeskuksen osasto 2:n saat-

tohoitopotilaiden hyväksi ja

Vammalan seudun kehitys-

vammaisten säätiölle. Tilin

numero on SP 445615-268205.

Erkki Petman

keää 66 prosentille vastan-

neista.

Valtaosa (84 %) vastan-

neista pitää Jumalan mer-

kitystä elämässään tärkeä-

nä, mutta yksityisessä us-

konnon harjoittamisessaan

tai jumalanpalveluksiin

osallistujina nuoret eivät

ole yhtä aktiivisia kuin

kaikki seurakuntien luot-

tamushenkilöt yhteensä.

Yli puolet ilmoittaa toimi-

vansa säännöllisesti tai sa-

tunnaisesti avustajana ju-

malanpalveluksessa ja

runsas kolmannes yhteis-

vastuukerääjänä tai nuor-

ten ryhmän ohjaajana.

Enemmistö vastaajista

on kokenut myönteisinä ne

luottamustehtäväänsä liit-

tyvät asiat, joita kyselys-

sä on mitattu.

Vastaajista 84 prosent-

tia katsoo, että sukupuol-

ten välinen tasa-arvo to-

teutuu seurakunnan luot-

tamushenkilötoiminnassa

hyvin, ja 53 prosentin mie-

lestä tasa-arvo toteutuu

myös eri ikäryhmien vä-

lillä.

Joka viidennen vastaa-

jan mielestä ikäryhmien

välinen tasa-arvo kuiten-

kin toteutuu huonosti.

Yhteistyö seurakunnan

kaikkien eri työntekijä-

ryhmien kanssa toimii sel-

vän enemmistön kokemus-

ten mukaan hyvin. Run-

saalla viidenneksellä on

huonoja kokemuksia yh-

teistyöstä poliittisten taus-

taryhmien kanssa.

Lähes puolet kyselyyn

vastanneista seurakunnan

nuorista luottamushenki-

löistä on kokenut luotta-

mustehtävänsä mielekkää-

nä ja yhtä suuri joukko vä-

lillä mielekkäänä ja välil-

lä turhauttavana.

Valtaosa ilmoittaa osal-

listuvansa lähes joka ko-

koukseen ja käyttävänsä

puheenvuoron lähes jokai-

sessa.

Useimmat (60 %) pitä-

vät mahdollisuuttaan saa-

da mielipiteensä kuuluviin

hyvänä.

Valtaosa papeista ja kant-

toreista jaksaa työssään hy-

vin, vaikka sitä olisi paljon.

Näin vastaa kolme neljästä

tuoreessa kyselyssä. Neljän-

nes papeista ja kanttoreista

kokee, että työtä on sopi-

vasti. Työssä jaksaminen on

kohentunut, koska vuosina

1998 ja 2002 tehdyissä ky-

selyissä vain 15 prosenttia

papeista arvioi työmäärän-

sä sopivaksi.

Edelleen 21 prosenttia pa-

peista ja kanttoreista kokee

töitä olevan ainakin välillä

niin paljon, ettei jaksa. Kaksi

prosenttia vastaajista tuntee

uupuvansa työmäärän alla.

Tiedot selviävät Akavan kir-

kollisten

ammattiliittojen

(AKI r.y.) jäsenkyselyn tulok-

sista. Kyselyyn vastasi yli tu-

hat pappia ja kanttoria.

Kyselyyn osallistuneista

papeista ja kanttoreista lähes

yhdeksän kymmenestä (87 %)

on tyytyväisiä työhönsä. Työn

koettiin tuottavan tyydytystä

ja olevan Jumalan antama kut-

sumustehtävä. Lisäksi vastaa-

jat pitivät tärkeänä lähimmäis-

ten auttamista ja palvelemis-

ta sekä mahdollisuutta itsen-

sä toteuttamiseen.

Papeista 45 prosenttia ja

kanttoreista 31 prosenttia pi-

tää seurakuntien yhdistymis-

tä myönteisenä mahdollisuu-

tena omassa seurakunnassaan.

Vain 14 prosenttia papeista

kokee seurakuntien yhdisty-

miseen liittyvät asiat uhkana.

Yli puolet kyselyyn osallistu-

neista papeista (52 %) ja 31

% kanttoreista on sitä mieltä,

että yhä useampien seurakun-

tien tulisi yhdistyä.

Pienissä, alle neljäntuhan-

nen jäsenen seurakunnissa

työntekijät suhtautuvat seura-

kuntien yhdistymiseen kieltei-

semmin. Suuremmissa seura-

kunnissa asenteet ovat myön-

teisempiä. Vastausten perus-

teella näyttää siltä, että suh-

tautuminen on sitä myöntei-

sempää, mitä vähemmän seu-

Papit ja kanttorit

jaksavat työssä

aiempaa paremmin

rakuntaliitokset

koskevat

omaa aluetta ja seurakuntaa.

Sukupuolten välisen tasa-

arvon koetaan toteutuvan kir-

kon työssä varsin hyvin. Ky-

selyyn vastanneista naisista 78

prosenttia ja miehistä 93 pro-

senttia on tyytyväisiä tasa-ar-

voon. Naispappeuteen varauk-

sellisesti tai kielteisesti suh-

tautuu yhteensä 13 prosenttia

kyselyyn osallistuneista Pap-

pisliiton jäsenistä. Vuonna

1999 vastaava osuus oli 20

prosenttia. Kaikista vastaajista

87 prosenttia on sitä mieltä,

ettei sopivuus papin tai kant-

torin virkaan riipu sukupuo-

lesta.

Yli kolmannes jäsenkyse-

lyyn vastanneista papeista (38

%) ja reilu viidennes kantto-

reista (22 %) suhtautuu myön-

teisesti rekisteröidyn parisuh-

teen kirkolliseen siunaami-

seen. Lähes kaikki näin vas-

tanneet odottavat kirkolta vi-

rallista ja yhteistä kaavaa täl-

laiseen toimitukseen. Samaa

sukupuolta olevien parien ko-

din siunaamisen hyväksyy 56

prosenttia kyselyyn vastan-

neista papeista ja 37 prosent-

tia kanttoreista. Suurempi osa

papeista kuin kanttoreista hy-

väksyisi, tehtävästä riippuen,

homoseksuaalin kirkon työn-

tekijäksi.

Jäsenkysely toteutettiin

tammi-helmikuussa 2006 ja

Kirkon tutkimuskeskus on laa-

tinut raportin sen tuloksista.

Kyselyyn vastasi 1076 hen-

kilöä eli 34% Akavan kirkol-

listen ammattiliittojen työelä-

mässä mukana olevista jäse-

nistä. Vastaajista 44% oli nai-

sia.

Akavan kirkollisia ammat-

tiliittoja ovat Suomen kirkon

pappisliitto, johon kuuluu 2

442 työelämässä mukana ole-

vaa jäsentä, ja Suomen Kant-

tori-urkuriliitto, johon kuuluu

743 työelämässä mukana ole-

vaa jäsentä. Akavan kirkollis-

ten ammattiliittojen kokonais-

jäsenmäärä on noin 5 400.

(KT)

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32