Page 10 - Alueviesti_45

10

Keskiviikko marraskuun 7. 2007

Otto Eronen 60 vuotta

Kauppahallin asiapojasta

menestyneeksi kauppiaaksi

Maija Latva

Vammalan K-Supermarket

Superin kauppias Otto Ero-

nen on viime päivinä mietti-

nyt äitinsä sanoja vuosikym-

menten takaa.

-Minulla oli pikkupoikana

sellainen sekarotuinen pieni

koira, joka aina saatteli minua,

kun hiihtelin siellä Koverossa

kouluun. Kerran oli sitten ta-

pahtunut vahinko, ja koira oli

kuolleena tien poskessa. Tun-

gin sen koulureppuuni ja me-

nin itkien kotiin. Siellä äiti otti

syliinsä ja sanoi ”Kuule Otto,

tässä elämässä on tärkeätä op-

pia luopumaan”, Otto Eronen

muistelee. Hän toteaa, että äi-

din neuvoa on tullut ajateltua

usein vuosien varrella, erilai-

sissa elämäntilanteissa. Juu-

ri muutama päivä aikaisem-

min mies on saatellut Tuu-

la-vaimonsa kanssa perheen

14-vuotiaan Jasmina-koiran

eläinten taivaaseen. -Se oli

yllättävän kova paikka, hän

pohtii.

Ensi maanantaina 60-vuot-

ta täyttävä kauppias juhlii

merkkipäiväänsä #aimaan

Phuketissa perhepiirissä. -

Isommat juhlat pidän sitten,

kun täytän 70-vuotta, hän

naureskelee.

Elämänkoulua

Otto Eronen on kotoisin Poh-

jois-Karjalan Tuupovaarasta,

Koveron kylästä. Maanvilje-

lijäperheen yhdestoista lapsi

Otto oli perheen nuorin, osa

sisaruksista oli jo muuttanut

omilleen. Rajan läheisyydes-

sä sijaitsevalla kylällä on ko-

va historia. -Äiti ja isäkin oli-

vat joutuneet lähtemään evak-

koon kaksi kertaa. Ehkä johtui

juuri siitä rankasta historiasta,

että kyläläiset välittivät toinen

toisistaan ja siellä myös koros-

tettiin anteeksiantoa, Eronen

juttelee.

Hänen uransa alkoi 13-

vuotiaana koulupoikana Joen-



suun kauppahallin asiapoika-

na, ensin kesätöissä.

-Kaupungissa olin käynyt

äidin kanssa asioilla ja mark-

kinoilla. Kyllä alkuun vähän

jännitti, kun jouduinkin siel-

lä kulkemaan ihan yksin, hän

muistelee hymyillen. Onneksi

samassa paikassa työssä ole-

va velipoika opasti löytämään

tarvittavat osoitteet. Päivit-

täiset työmatkat Otto Eronen

kulki junalla.

Kauppahallissa kului kaik-

kiaan neljä vuotta. Armeijan

jälkeen hän työskenteli pari

vuotta Turussa, Pernon Va-

linnassa ja sen jälkeen veri ve-

ti taas hetkeksi takaisin syn-

nyinseudulle. Joensuussa ku-

lui pari vuotta myymälänhoi-

tajan pestiä hoidellessa.

Vuonna 1971 Eronen

muutti Tampereelle ja sai pai-

kan lihaosastonhoitajana ja

kävi myös lihamestarikurssin.

Tampereella hän myös kohtasi

tulevan puolisonsa Tuulan.

Vuotta myöhemmin alkoi

pitkä työura SOT:lla, johon

Otto Eronen meni ensin työn-

johtajaksi. -Siellä vierähti kaik-

kiaan 14 vuotta. Työskentelin

sekä tuotannossa että lähettä-

mössä ja myöhemmin myös

tuotekehittelyryhmässä, laa-

dunvalvonnassa, markkinois-

sa sekä kävin kouluttamassa

lihanleikkaajia, hän luettelee.

Perhekin oli tänä aikana kas-

vanut: vuonna -73 syntyi Pasi

ja vuonna -79 Kaisa.

Keskolta oltiin otettu yh-

teyttä Eroseen useampaankin

kertaan ja kyselty kauppiaaksi.

Vasta vuonna -86 hän kuiten-

kin tarttui tilaisuuteen, kun

sai innostumaan asiasta myös

vaimonsa. Tuula oli työsken-

nellyt toistakymmentä vuot-

ta hoitajana Ylisen Keskuslai-

toksella.

Pariskunnan kauppiasura

alkoi Hämeenkyröstä, jossa he

pitivät K-Ottopoika -nimistä

kauppaa muutaman vuoden,

kunnes tulivat Vammalaan

vuonna 1990.

Pirkanmaan

ensimmäinen

K-Supermarket

Superi on Erosten aikana ko-

kenut kaksikin suurempaa

remonttia ja laajennusta ja

kauppa oli myös Pirkanmaan

ensimmäinen K-Supermar-

ket. Tämä tapahtui vuonna -

95. -Kaiken kaikkiaan kaupan

alalla on tapahtunut valtavas-

ti, erityisesti viimeiset seitse-

män vuotta ovat olleet suuren

muutoksen aikaa ketju-uudis-

tusten vuoksi, Otto Eronen

miettii.

Hän on uransa aikana näh-

nyt elintarvikealan valtavan

muutoksen. Kaiken kaikkiaan

kuluttajien tapa hankkia elin-

tarvikkeita on vallan toinen,

kunmiehen aloitellessa uraan-

sa Joensuun kauppahallissa.

-Silloin ei ollut pakasteita tai

puolivalmisteita, puhumatta-

kaan lemmikkieläintenruuis-

ta, hän luettelee. Tuoreem-

man esimerkin hän ottaa vuo-

delta -82, jolloin siipikarjanli-

han kulutus henkilöä kohden

vuodessa oli 0,8 kg. Nyt se on

noin 15 kg. Paljon on tieten-

kin tapahtunut myös hedel-

mä- ja vihannes-, kala- ja lei-

pomokaupassa.

-Puhumattakaan funktio-

naalista elintarvikkeista, niitä

on tullut ainakin 600 kappa-

letta, kauppias lisää. Toisaal-

ta taas peruselintarvikkeiden,

kuten jauhojen myynti on hy-

vinkin pysähtyneessä tilassa.

Keittiöhommatkin

sujuu

Otto Eronen kertoo, että vii-

meisen viiden vuoden aikana

hän on oppinut myös pitämään

lomaa. -Onneksi on hyvä hen-

kilökunta, jokainen osaa työnsä

ja kantaa vastuunsa, hän kiitte-

lee. Parhaiten kauppias rentou-

tuu gol$entällä tai metsällä. -

Istuskellessani muutama viik-

ko sitten tukkikämpällä Savu-

koskella ajattelin, että on täysin

poikani ja hänen kavereidensa

ansiota että kiinnostuin poika-

vuosien jälkeen metsästykses-

tä uudelleen, Eronen pohtii.

Lisäksi hän hiihtää ja mootto-

ripyöräilee. Jostakin kumman

syystä mies myös passitetaan

kotona usein keittiöön, aina-

kin jos ruokalistalla on lihaa.

Ukin herkuista pitävät kovasti

myös rakkaat lapsenlapset, El-

la ja Siiri.

Otto ja Tuula Eronen asuvat

Vammalassa, lisäksi heillä on

vapaa-ajan asunnot Vammalan

Kutalassa, Ylöjärven Mutalas-

sa, Oton syntymäkylässä Ko-

verossa Pohjois-Karjalassa ja

Kuusamon Rukalla. -Isä opasti

aikanaan, että jos et muuta ta-

lonpidosta ymmärrä, niin pidä

ainakin katto ehjänä. Se olikin

hyvä neuvo, muuten nimittäin

olisin melkoisessa liemessä,

hän toteaa hymyillen.

Ensi maanantaina 60-vuotta täyttävä kauppias Otto Eronen on pitkän uransa aikana

nähnyt elintarvikealan valtavan muutoksen.

H

allituksen tällä viikolla julkistama auto-ja ajo-

neuvoverouudistus laskee vähäpäästöisten au-

tojen verotusta huomattavasti. Veronalennuk-

sen tuloksena esimerkiksi pienikulutusten dieselauto-

jen hinnat laskevat yli 10 prosenttia nykytasosta, eu-

roissa puhutaan 3000-5000 eurosta.

Verouudistuksen tavoitteena on suosia ympäristöystä-

vällisempiä vähäpäästöisiä autoja. Veronalennus kan-

nustaa voimakkaasti siirtymään bensa-autosta diese-

lautoon. Dieselautojen hinnat laskevat uudistukses-

sa kautta linjan aina citymaastureita myöden. Isoilla

bensamoottoreilla käyvien autojen hinnat puolestaan

nousevat,koska ne aiheuttavat suurimmat päästöt.

Verouudistuksella pyritään uusimaan Suomen

autokantaa,joka on koko läntisen Euroopan vanhin.

Veroalennus on suurimmillaan juuri pienikulutuksis-

sa dieselautoissa,joka alentaa olennaisesti niiden hin-

toja. Uuteen autoon pääsee siis nyt kiinni aikaisempaa

edullisemmin. Toki uudistus alentaa myös vaihtoauto-

jen hintoja.

Autokauppa on ollut pitkään odottavassa tilassa. Nyt

tehty uudistus määrittelee selkeät linjat tulevaisuuteen

ja antaa siten pohjan kuluttajille tehdä omia ostopää-

töksiä. Autokauppaan onkin odotettavissa buumi lähi-

kuukausina.

Autoveron uudistamisessa ajoitus on aina hankala ky-

symys. Veron alennuksessa häviävät ne,jotka juuri eh-

tivät ostaa auton,jonka vero alenee. Tämä ajoitusongel-

ma on ikuinen. Toteutti uudistuksen koska tahansa,niin

aina se tulee joidenkin kuluttajien kohdalle väärään ai-

kaan.

Autoverouudistuksen yhteydessä myös ajoneuvoveroa

uudistetaan samoilla periaatteilla,tosin vero on suun-

niteltu tulevan voimaan vasta 2010. Siirtymäaika on

hyvä,jotta moni autonkäyttäjä voi tällä välin vaihtaa

kulkupelinsä vähemmän ympäristöä kuormittavaan au-

toon ja siten myös alemman ajoneuvoveron piiriin.

Arto Satonen

Autovero-

uudistus

uudistaa

autokantaa

Esiintymis- ja kädentaidot tapetilla

Karjalaseurojen syyskokouksessa

Kullervo Huppunen

Karjalaseurojen Satakunnan

piiri ry:n syyskokous pidet-

tiin Tupalan Hovissa Säky-

lässä viime viikon keskiviik-

kona. Merkittävin muutos oli

varapuheenjohtajan vakans-

sin siirtyminen Huittisista

Vammalaan. Sääntömääräis-

ten asioiden lisäksi ohjelmas-

sa oli esimerkkejä henkisistä

taidoista.

Piirin puheenjohtaja Jou-

ko Hämäläinen (Noormark-

ku) muistutti kevätkokouksen

ponsilauselmasta hallitukselle,

jossa edellytettiin henkisten

kilpailujen suunnittelua. Nyt

tulevaa tapahtumaa pohjus-

tettiin pienellä esiintymis- ja

kädentaitojen katselmuksella.

Esillä oli neulakinnasteknii-

kalla tehtyjä käsitöitä, haita-

rinsoittoa, lausuntaa ja mur-

repakina.

Myös menestyksellisestä

nuorisotyöstä saatiin kuulla,

kun Porin Karjala-Seurassa

hyvin alkuun lähtenyttä Keh-

veli-kerhotoimintaa esiteltiin

kokousväelle. Samalla Hämä-

läinen totesi jokasyksyisten

nuorisotyön hyväksi myytävi-

en porsaan painon arvausten

olevan jälleen ajankohtaisia.

Sääntömääräisen syyskoko-

uksen puheenjohtajana toimi-



nut Juhani Kaatonen Köyliön

Karjalaseurasta kopautti vuo-

sikymmenten kokemuksel-

la asian toisensa jälkeen pää-

tökseen.

Hän esitteli samalla noin

vuosi sitten toimintansa aloit-

taneen Tupalan Hovin omista-

jat. Tarmo Tupala on vastan-

nut vanhan koulurakennuk-

sen muuttamisesta ruokailu-

ja juhlatiloiksi sekä perheen

asunnoksi. Hän on alkanut ve-

tää myös Alastaron moottori-

radan toimintaa. Kirsti Tupala

on jo vuosia pitänyt Köyliön

pitopalvelua, minkä rinnal-

le tuli nyt täydennystä Hovin

myötä.

Puheenjohtajuus

Huittisista Vammalaan

Syyskokouksen päätöksistä

merkittävimmät muutokset

koskevat hallituksen kokoon-

panoa vuonna 2008. Pitkään

varapuheenjohtajana toiminut

Reino Äikiä Huittisten Karja-

laseurasta luovuttaa tehtävän

Vammalan Karjalaseuran pu-

heenjohtajalle Pekka Saloselle.

Tämän paikalle hallitukseen

valittiin Huittisten Karjalaseu-

ran pj. Markku Evala. Uusina

hallituksessa aloittavat myös

Seppo Varjus Ulvilasta ja Ris-

to Luukkanen Eurajoelta.

Karjalaseurojen Satakunnan

piiri ry:n jäsenseurojen välises-

sä vuoden 2006 toimintakilpai-

lussa kiertopalkinnon pokkasi

vuodeksi Hiitolan pitäjäseura

(Pori), joka voitti Karjalan Lii-

ton valtakunnallisessa toimin-

takilpailussa B-sarjan. Valta-

kunnallisessa kilpailussa me-

nestyivät alueen muutkin seu-

rat. Huittisten Karjalaseura oli

C-sarjassa viides (58 seuraa).

D-sarjassa (70 seuraa) Säkylän

Karjalaseura oli 4. ja Kokemä-

en Karjalaseura 10.

Puheenjohtajat Jouko Hä-

mäläinen ja Reino Äikiä luo-

vuttivat lahjoittamansa kol-

matta vuotta kiertävän ”tais-

telumaljan” merkittävästä

työstä karjalaisen kulttuurin

edistämiseksi Vammalan Kar-

jalaseuralle. Yhtenä perustee-

na oli seuran kotisivujen laa-

dukkuus. Valitettavasti sivuis-

ta vastannut ja seuran sihtee-

rinä toiminut Helvi Laakso

ei ollut näkemässä palkintoa,

koska vakava sairaus vei hänet

keskuudestamme.

Vammalan Karjalaseuran puheenjohtaja ja piirin hallituksen ensi vuoden varapu-

heenjohtaja Pekka Salonen otti vastaan Jouko Hämäläisen ja Reino Äikiän luovutta-

man kiertopalkinnon.

Uusia kohteita

Säkylän-Yläneen

Pyhäjärviseudun

ympäristönhoitoon

Pyhäjärviseudun maatalous-

alueiden monivaikutteisten

kosteikkojen ja luonnon mo-

nimuotoisuuden (lumo) yleis-

suunnitelma on valmistumas-

sa. Vaikka Pyhäjärviseutu on

tehokkaan maataloustuotan-

non aluetta, löytyy sieltä mo-

nia mielenkiintoisia lumokoh-

teita ja myös hyviä paikkoja

kosteikoille. Kohteita on eri-

tyisesti Pyhäjoen ja Köyliöjo-

en varsilla, Köyliöjärven ym-

päristössä sekä Hinnerjoen,

Honkilahden, Vaaljoen ja Tu-

rajärven kyläalueilla.

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskus aloitti kesällä Pyhä-

järviseudulla, Euran, Säkylän ja

Köyliön alueilla luonnonmoni-

muotoisuuden ja monivaikut-

teisten kosteikkojen yleissuun-

nittelun. Yleissuunnittelussa

selvitettiin alueella sijaitsevat

luonnon monimuotoisuuden

kannalta tärkeät kohteet, joi-

den arvoja hoidolla voisi pa-

rantaa. Maastossa kartoitettiin

luontaisesti kosteikoille ja muil-

le vesiensuojelutoimille sopivia

paikkoja sekä kunnostuskohtei-

ta. Monivaikutteisten kosteik-

kojen päätarkoitus on vesien-

suojelu, mutta ne parantavat

usein myös maisemaa ja mm.

linnuston elinolosuhteita sekä

lieventävät tulvahaittoja.

Maastossa tehdyt havainnot

koottiin luonnoskartoille, joi-

ta esiteltiin alueen viljelijöille

Säkylän kunnantalolla tiistai-

na 30.10. pidetyssä avoimien

ovien tilaisuudessa. Kartta-

luonnosten ja niihin tulleiden

kommenttien pohjalta laa-

ditaan yleissuunnitelmajul-

kaisu, jota voi käyttää tukena

haettaessa erityisympäristötu-

kea tai laadittaessa kohdekoh-

taisia suunnitelmia. Julkaisu

valmistuu ensi vuoden alku-

puolella ja se jaetaan kaikille

kohteiden maanomistajille ja

muille kiinnostuneille.

Useimpia suunnitelman

kohteita voidaan toteuttaa

maatalouden erityisympäris-

tötuella, mutta myös laajem-

pia toimenpiteitä vaativia koh-

teita on esitetty. Kosteikkojen

perustamiseen ja perinnne-

biotooppien peruskunnostuk-

seen on mahdollista saada

myös ei-tuotannollisten inves-

tointien tukea. Näitä tukia se-

kä hoitotukia voivat viljelijöi-

den lisäksi myös rekisteröidyt

yhdistykset hakea. Yleissuun-

nitelman ehdotusten toteutus

on aina vapaaehtoista

Yleissuunnitelman tulok-

sia voidaan hyödyntää ja ke-

hittää eteenpäin vuonna 2008

alkavassa laajassa Tehoa maa-

talouden ympäristönsuojeluun

-hankkeessa, jossa Eurajoen va-

luma-alue on toinen kohdealue.

Yleissuunnitelmassa esitettyjä

ehdotuksia voidaan myös käyt-

tää suunniteltaessa toimenpitei-

tä muissa alueellisissa ja paikal-

lisissa hankkeissa.

Maatalousalueiden luonnon

monimuotoisuuden yleissuun-

nittelua on tehty maa- ja metsä-

talousministeriön rahoituksella

vuodesta 2001 lähtien ja tänä

vuonna aloitettiin monivaikut-

teisten kosteikkojen yleissuun-

nittelu. Sitä tehtiin Lounais-

Suomessa Pyhäjärviseudun li-

säksi Paimion Vähäjoella.

Page 10 - Alueviesti_45_2007