Page 12 - Alueviesti_45_2007

12 Keskiviikko marraskuun 7. 2007
Lakipalveluja pankista
Huittisten Säästöpankin pal-
veluista löytyy perinteisten
pankkipalveluiden lisäksi
myös lakimiehen apua.
Lainopillisissa asioissa asi-
akkaita on toukokuusta alka-
en neuvonut Toivo Alarauta-
lahti.
Ulvilasta lähtöisin oleva
Alarautalahti palasi töihin ko-
tikuntansa läheisyyteen Fors-
sasta, jossa hän työskenteli
vastaavanlaisia tehtävissä.
- Lakimiehen kannalta
pankki on oiva paikka työs-
kennellä, kun saa olla paljon
ihmisten kanssa tekemisissä
ja saa koko ajan välitöntä pa-
lautetta, pohtii Toivo Alarau-
talahti.
Mikä pankkilakimies?
Aivan kaikki pankit eivät laki-
miesten palveluja tarjoa, joten
pankkilakimies -käsite saattaa
olla outo. Pankkien lakimies-
ten työ eroaa hieman normaa-
lista asianajajan työstä. Riita-
ja rikosoikeudelliset asiat ovat
pankkilakimiesten toimialueen
ulkopuolella. Pankkilakimies
antaa lainopillista neuvontaa ja
auttaa niissä asioissa, jotka ovat
sovittelemalla hoidettavissa.
Pankista voi saada apua esimer-
kiksi sijoitusten verotuksellisis-
sa kysymyksissä, tai siellä voi
hoitaa kuntoon testamentti- ja
kauppakirja-asiat. Huittisten
säästöpankissa vietettiin viime
viikolla säästäväisyysviikkoa.
Kakkukahvien lisäksi tarjol-
la oli myös monenlaista infoa.
Konttoreissa järjestettiin muun
muassa sijoitusiltoja, jotka sai-
vat osakseen suuren suosion.
Yhtenä aiheena oli omaisuuden
siirtojen verotuskysymykset.
-Verosäännöksiäonmelkoi-
nen joukko, joten omaisuuden
siirtoja tehtäessä on syytä ottaa
asioista ajoissa selvää, muistut-
taa Toivo Alarautalahti.
Toivo Alarauhalahti neuvoo mielellään lainopillisissa ongelmissa.
”Kun yhteistä arkea, haaveita ja suunnitelmia ei enää ole, jäljelle jäävät vain muistot. Ja rakkaus”.
Esikoiskirjailijan teoksesta
vertaistukea puolisonsa menettäneille
Maija Latva
Vammalalaissyntyisen vies-
tinnän opettajan ja toimitta-
jan, Tiina Laanisen esikois-
teos ”Jäljellä muisto - elämää
puolison menettämisen jäl-
keen” ilmestyi kirjakauppojen
hyllyille viime keväänä. Kir-
jailijan saaman palautteen pe-
rusteella kirja tuli todelliseen
tarpeeseen.
-Paras kiitos on ollut se,
kun lukija on ottanut yhteyttä
ja kertonut saaneensa kirjasta
lohtua ja apua arkeensa, Tii-
na Laaninen sanoo. Häntä on
kirjan ilmestymisen jälkeen
myös pyydetty erilaisiin tilai-
suuksiin alustamaan aiheesta.
Omakohtaista kokemus-
ta leskeksi jäämisestä nuorel-
la naisella ei ole. Hän on ol-
lut kolmisen vuotta naimisissa
puolisonsa Jarin kanssa. Pa-
riskunta asuu Tampereella.
-Lähisuvussa olen kuiten-
kin nähnyt, mitä puolison
menettäminen on ja miten ar-
ki sen jälkeen muuttuu. Kir-
jan kirjoittaminen ja leskien
haastattelut opettivat kuiten-
kin arvostamaan omaa puoli-
soa aiempaa enemmän, Tiina
Laaninen miettii.
”Kun ystävät kertoivat
mieheni kuolemasta,
menin sokkiin”
Kirjan idea on hyvinkin yk-
sinkertainen: tarjota vertais-
tukea puolisonsa menettäneil-
le. Haastatteluihin perustuvat
 artikkelit kertovat arjesta puo-
lison menettämisen jälkeen.
Kirjaan on haastateltu kym-
mentä leskeä, miehiä ja naisia.
-He ovat mahdollisimman eri
ikäisiä ja erilaisissa elämänti-
lanteissa, Tiina selvittää. Nuo-
rin heistä me-
netti mie-
hensä 25-
vuotiaana,
i ä k k ä i n
sai kulkea
v a i mo n -
sa kans-
sa mon-
ta vuosi-
kymmen-
tä, lähes
kah-
deksankymppiseksi.
”Vaihdoimme suukot ja
aloin tehdä normaaleita lau-
antaiaskareita. Iltapäivällä,
kun tulin kaupasta ja pihassa
odotti tuttavapariskuntamme
totisena, arvasin, että jotain on
tapahtunut. Jälkikäteen selvisi,
että ystävämme olivat halun-
neet, etten kuule suru-uutista
poliisilta, vaan ystäviltä. Kun
ystävät kertoivat mieheni kuo-
lemasta, menin sokkiin.”
Kirjaan haastatellut henki-
löt ovat olleet leskinä jo jonkin
aikaa, vähintään vuoden.
- Oli tärkeää, että puolison-
sa menettäneiden akuutin su-
rutyön vaihe oli jo ohi ja he
pystyivät ja halusivat puhua
menetyksestään. Joidenkin
kanssa katseltiin valokuvia ja
toiset pysytivät jo myös nau-
ramaan mukaville, yhteisille
muistoille, Tiina kertoo. Hän
lisää, että haastateltavat pää-
sivät myös vaikuttamaan teks-
tin sisältöön.
-Esimerkiksi paikkakuntia
tai sairaaloiden nimiä ei kir-
jassa ole, jos haastateltavat
ovat niin halunneet.
Myös surevan läheisille
”Kävin autotallin siivouksen
välissä kahvilla keittiössä ja is-
tahdin matkalla keinutuoliin:
mietin, kuinka hyvin asiani
ovat, neljä aikuistuvaa tytärtä,
rakastava vaimo ja työ, jossa
viihdyn. Palattuani autotalliin
kuulin radiosta liikennetiedo-
tuksen, jossa kerrottiin Lem-
päälässä tapahtuneesta vaka-
vasta liikenneonnettomuudes-
ta. Tiesin heti, että vaimoni ja
tyttäreni matka on kulkenut
onnettomuuspaikan ohi”.
Tiina muistuttaa, että kir-
ja on suunnattu myös kaikil-
le niille, joiden lähipiirissä on
sureva. -Teoksessa valotetaan
surua luopumisen prosessina
ja ympäristön suhtautumista
kumppaninsa menettäneeseen,
hän kertoo. Kirjan ensimmäi-
nen osa koostuu puolisonsa
menettäneiden haastatteluista
ja toisessa osassa on surua eri
näkökulmista käsitteleviä ar-
tikkeleita sekä pieni hakemis-
to, johon on koottu yhteystie-
toja, joista sureva voi halutes-
saan hakea apua ja tukea.
Rakastava kumppani ei
ole itsestäänselvyys
”Monet surevat kaipaavat
kuitenkin juuri konkreettista
käyntiä, ja vierailua voi hel-
pottaa se, että mennessään
ojentaa jotakin konkreettista.
Sanoja ei välttämättä tarvi-
ta, vaan esimerkiksi halaus voi
kertoa yhtä paljon”.
Kirja on rakennettu siten,
että sen voi lukea alusta lop-
puun, mutta siitä voi myös
poimia vain ne haastattelut tai
artikkelit, jotka tuntuvat sopi-
vimmilta omaan elämäntilan-
teeseen.
-Toivon kirjani voivan
kulkea rinnalla puolisonsa
menettäneen surussa, mut-
ta auttavan myös surevan lä-
heisiä ymmärtämään puoli-
sonsa menettäneen tuntei-
ta ja elämäntilannetta, Tiina
toteaa.
Hänen mukaansa kirja voi
myös muistuttaa lukijaansa
siitä, että kuolema voi tulla yl-
lättäen, ennen kuin on ehtinyt
keinutuoli-ikään.
-Tämän oivaltamisen ei tar-
vitse silti ahdistaa, vaan se voi
rohkaista elämään tätä päivää
voimallisesti ja läsnä olevasti.
Arjessa voi usein unohtaa, et-
tä rakastava kumppani ei ole
itsestäänselvyys, Tiina muis-
tuttaa.
Toinen kirja keväällä
Esikoiskirjailijalla on jälleen
työn alla kirja, joka ilmestyy
keväällä. -Aihe liittyy rakkau-
teen, mutta en voi sen tarkem-
min vielä puhua kirjan aiheesta
tai kertoa teoksen nimeä, Tiina
sanoo. Sen verran hän suostuu
paljastamaan, että tulossa on
erityyppinen kirja kuin esikois-
teos. Freelance-toimittajana
mm. Annaan ja Kotilieteen kir-
joittava Tiina vetää kirjoittaja-
ja kielenhuoltokursseja Pirkan-
maalla, myös Vammalassa.
-Pidän Sastamalan opiston
sukutarinakurssia, naisten kir-
joittajapiiriä ja lasten teatteri-
piiriä, hän luettelee. -Kirjoitta-
misen opettajana en halua ol-
la tiukkapipoinen punakynän-
käyttäjä, vaan haluan innostaa
ja rohkaista kurssilaisia löytä-
mään kirjoittamisen ilon, hän
painottaa .
”Sitaateissa olevat lainauk-
set ovat Tiina Laanisen kir-
jasta”.
Vammalalaissyntyisen esikois-
kirjailijan, Tiina Laanisen teos
”Jäljellä muisto – elämää puo-
lison menettämisen jälkeen”
(Kirjapaja 2007) on tarkoi-
tettu paitsi puolisonsa me-
nettäneille, myös heille, joi-
den lähipiirissä
on sure-
va.
”
Jälkikäteen selvisi, että ystävämme olivat halunneet,
etten kuule suru-uutista poliisilta, vaan ystäviltä. Kun
ystävät kertoivat mieheni kuolemasta, menin sokkiin.”