Page 18 - Alueviesti_22

18

Keskiviikko toukokuun 27. 2009

Pauliina Parto

Päiväkeskus Vammalan Uos-

solla on tarjonnut jo 10 vuo-

den ajan päihderiippuvaisil-

le mahdollisuuden viettää ai-

kaa selvin päin. Viime vuon-

na Päiväkeskuksessa oli noin

3 500 asiakaskäyntiä, parhai-

na päivinä kävijöitä on yli pa-

rikymmentä. -Päiväkeskus on

paikkansa löytänyt, tiivistää

Anja Kannisto, joka on kuu-

lunut Päiväkeskuksen henki-

lökuntaan kohta kuusi vuotta.

Myös toisella työntekijällä

Tia Saarisella on jo neljän vuo-

den kokemus takanaan.

Päiväkeskuksen lisäk-

si Kanniston ja Saarisen vas-

tuu ulottuu Päiväkeskuksen

kanssa samassa rakennukses-

sa sijaitseviin sekä ulkopuoli-

siin tukiasuntoihin. Päiväkes-

kuksen asumisyksikkö on vii-

sipaikkainen, ensisijaisesti sas-

tamalalaisille yli 25-vuotiaille

miespuolisille päihdekuntou-

tujille tarkoitettu asumispal-

veluyksikkö. Sen tavoitteena

on tukea asukasta itsenäiseen

elämään ja asumiseen.

Verkottuminen tärkeää

Sastamalan Päihdeklinikkatoi-

mi on A-klinikkasäätiön alai-

nen toimintayksikkö, joka on

perustettu 1982. Se on avo-

hoitoyksikkö, josta voi hakea

apua päihderiippuvuuksiin.

Päihdeklinikan tavoitteena on

pyrkiä ehkäisemään ja vähen-

tämään päihteiden ongelma-

käyttöä ja siihen liittyviä fyy-

sisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia

haittoja sekä edistämään päih-

deriippuvuuksista kärsivien ja

heidän läheistensä toiminta-

kykyä ja elämän hallintaa.

Päihdeklinikkatoimi tekee

yhteistyötä omaisten, sosiaa-

li- ja terveydenhuollon, op-

pilaitosten, työvoimahallin-

non, poliisin, vapaaehtoisjär-

jestöjen sekä tarpeen mukaan

muun toimijaverkon kanssa.

-Verkottuminen on tärkeää,

kaikki elämän osa-alueet tu-

lee ottaa huomioon toimitta-

essa päihderiippuvaisen ja ta-

kaisin normaalielämään pyr-

kivän kanssa, summaa alue-

johtaja Hannu Kuronen.

Päihdeklinikkatoimen pal-

velut perustuvat luottamuksel-

lisuuteen, vapaaehtoisuuteen,

ammatilliseen osaamiseen, ta-

sa-arvoon ja kokonaisvaltai-

suuteen. Palvelut ovat asiak-

kaalle maksuttomia.

Nollatoleranssi pitää

Päiväkeskuksessa vallitsee eh-

doton nollatoleranssi. Anja

Kanniston ja Tia Saarisen mu-

kaan sitä noudatetaan mai-

niosti. Jokainen tapaus mie-

titään kuitenkin erikseen. -Se

tarkoittaa, että jos asiakas on

esimerkiksi juonut paljon pit-

kiä aikoja, eivätkä promillet

ole ehtineet laskea täysin nol-

liin, voi täällä odotella että ne

laskevat. Sen jälkeen keskus-

tellaan erilaisista hoitovaihto-

ehdoista, kuten katkosta. Ke-

tään ei siis käännytetä ovelta

pois, naiset vakuuttavat.

Kaksi hentoista naista

miesvaltaisen joukon keskel-

lä saattaa kuulostaa hurjalta,

mutta Kannisto ja Saarinen

vakuuttavat Päiväkeskuksen

arjen olevan rauhallista. -Ver-

baalisen hyökkäyksen voi saa-

da joskus osakseen, mutta kyl-

lähän meillä kaikilla lentää vä-

lillä ärräpäitä. Mikäli joku al-

kaa kiihtyä, hänet ohjataan

sivummalle ja keskustellaan

asia selväksi, Kannisto sanoo.

Asiakkaiden on muutenkin

mahdollista keskustella kah-

den työntekijöiden kanssa ja

saada näin apua omien hen-

kilökohtaisten asioidensa hoi-

dossa. Murheet voivat olla mi-

tä tahansa perhesuhteista eri-

laisten kaavakkeiden täyttä-

miseen.

Asumisyksikössä

opetellaan kaikki alusta

Päiväkeskuksen asumisyksik-

köön voi hakeutua esimer-

kiksi Päihdeklinikan, sosiaali-

toimen tai sairaaloiden suosi-

tuksesta. Asiakas voi myös itse

ottaa yhteyttä ohjaajiin ja ky-

syä vapaista paikoista. Ennen

asumisyksikköön tuloa asiak-

kaalla pitää olla takanaan vä-

hintään kahden viikon mit-

tainen päihteetön jakso ja to-

dellinen motivaatio elämänsä

ja päihteidenkäyttönsä muut-

tamiseen. -Monet asumisyk-

sikön asukkaista ovat ehkä

maanneet sairaalassa. Enää

he eivät ole sairaalakunnos-

sa, mutta eivät myöskään val-

miita muuttamaan omaan

asuntoonsa. He tulevat tän-

ne opettelemaan kaiken alus-

ta asti. Monella asukkaalla on

asumistaito nollissa. Opette-

lemme täällä kuinka tehdään

ruokaa, pestään pyykkiä, käy-

dään kaupassa ja virastossa,

Tia Saarinen kertoo. Asumis-

yksikön hoitomalli on kolmi-

portainen ja se kestää kaikki-

aan noin 12 kuukautta.

Uutta elämänjanoa

Aluejohtaja Hannu Kuronen

korostaa, ettei Päihdeklinik-

katoimen tehtävä ole tehdä

kenestäkään raitista noin vain.

-Kaikki lähtee ihmisestä itses-

tään. Me emme tee täällä asi-

oita kenenkään puolesta, vaan

olemme rinnalla kulkijoita,

kunnes asiakas ottaa itse vas-

tuun itsestään.

Asiakkaiden kanssa tiiviis-

ti toimivat Anja Kannisto ja

Tia Saarinen iloitsevat jokai-

sesta elämänilonsa takaisin

saavasta asiakkaasta. -Me nä-

emme läheltä fyysisen ja hen-

kisen muutoksen, sen kuinka

elämänhalu ja ilo alkavat jäl-

leen nousta pintaan. Se on ai-

na yhtä hienoa.

Sastamalan päihdeklinikkatoimen aluejohtaja Hannu Kuronen sekä Päiväkeskuksen

ja Tukiasuntojen ohjaajat Tia Saarinen ja Anja Kannisto kertovat Päiväkeskuksen va-

kiinnuttaneen paikkansa Sastamalassa.

Päihteettömiä päiviä

Vammalassa jo 10 vuotta

”

Ketään ei

käännytetä

ovelta pois.

Omaishoitajien toimintapäivä

toi vaihtelua arkeen

Marianna Langenoja

Kuva: Jetta Sirola

Karkun kotitalous- ja sosiaa-

lialan oppilaitos järjesti yh-

teistyössä SPR:n Ystävätoi-

minnan kanssa omaishoitaji-

en toimintapäivän viime vii-

kon tiistaina. Toimintapäivä

oli osa SPR:n OMAVA-han-

ketta, jonka tarkoituksena on

järjestää omaishoitajien tuki-

toimintaa. Karkun kotitalo-

us- ja sosiaalialan oppilaitok-

sessa järjestetty tapahtuma piti

sisällään muun muassa rinki-

hierontaa, sauvakävelyä, ka-

raokea, bingoa, ruokailun se-

kä erilaisia mittauksia, kuten

verenpaineen mittausta, PEF-

puhallustestausta ja puristus-

voimatestin. Tapahtuman tar-

koitus oli antaa omaishoitajil-

le yksi vapaa ja erilainen päivä

arjen keskellä.

-Usein omaishoitajat eris-

täytyvät kotiin. He eivät voi

lähteä edes kaupassa käy-

mään, elleivät saa toista hoi-

tajaa omaiselleen. Olen itse-

kin ollut omaishoitaja, ja tie-

dän mitä se työ on. Välillä

pitää yölläkin herätä avusta-

maan toista, Punaisen Ristin

vapaaehtoinen avustaja Sir-

pa Mäkinen kertoo. Hänel-

le työ hankkeen parissa on

mahtavaa. Sirpa sanoo naut-

tivansa eniten siitä, kun hän

näkee omaishoitajien hyvän

mielen erilaisissa tapahtu-

missa. OMAVA-hanke järjes-

tää vuosittaisten toimintapäi-

vien lisäksi joulujuhlia sekä

matkoja teattereihin. -Tär-

keintä on saada omaishoi-

taja kotoa toisten joukkoon.

Myös vertaistukitoiminta on

yksi tärkeimmistä hankkeen

saavutuksista. Sitä järjestäm-

me kaksi kertaa kuukaudessa,

hän kertoo.

Sirpa on tyytyväinen, että

viimein omaishoitajienkin hy-

vinvointi otetaan huomioon.

-Omaishoitajat ovat olleet pit-

kään pimennossa. Nyt yhteis-

kunnassa on vasta huomattu

omaishoitajien työn tärkeys.

”Parasta yhdessäolo”

Tänä vuonna Karkun kotita-

lous- ja sosiaalialan oppilai-

toksen lähihoitajalinjan toi-

sen vuoden opiskelijat olivat

suunnitelleet päivän tapah-

tumat ja aikataulut yhdessä

opettaja Anne Lehtolan kans-

sa. Luokan tytöt kertovat, et-

tä työtä päivän eteen on teh-

ty paljon. Opiskelutunneis-

ta tapahtuman järjestelyihin

on kulunut vain seitsemän,

mutta opiskelijat ovat uh-

ranneet tapahtumalle myös

osan vapaa-aikaansa. -Aloi-

timme suunnittelun helmi-

kuun lopulla, tytöt muiste-

levat. Lopputulos oli se, et-

tä tapahtumaan osallistuneet

19 omaishoitajaa ja 8 omaista

kiersivät toimintarastilta toi-

selle noin seitsemän hengen

ryhmissä.

Kyseinen lähihoitajaluok-

ka on aiemminkin järjestä-

nyt tekemistä monenikäisille.

Tuorein on Liikenneturvapäi-

vän suunnittelu Sylvään kou-

lulaisille. Myös vanhainkodis-

sa sekä päiväkodissa opiske-

lijat ovat järjestäneet erilaista

ohjelmaa. -Tällaisten tapahtu-

mien järjestäminen on todella

hauskaa ja normaalista koulu-

päivästä poikkeavaa. Meidän

luokalla on hyvä ryhmähen-

ki, joka tietysti auttaa asiaan.

Parasta kai onkin tämä yhdes-

säolo, tytöt tuumasivat. Myös

opettaja Anne Lehtola ja apu-

laisrehtori Helena Särkänlahti

ovat iloisia, kun koulussa tulee

käymään vieraita. Helena Sär-

känlahden mukaan SPR otti

kouluun yhteyttä, ja opiskeli-

jat lähtivät reippaina mukaan

projektiin. Käytännön työssä

oppilaatkin oppivat parhaiten.

Tapahtumaan osallistunut

omaishoitaja Raija Sillanpää

sanoi, että oman ajan viettä-

minen on vallan ihmeellistä.

-Onhan se elämä tavallisesti

hieman yksitoikkoista, kun ei

pääse lähtemään mihinkään.

Nyt olen saanut hoidettaval-

leni toisen avustajan tapahtu-

man ajaksi. Tämä on todel-

la hyvä kokonaisuus. Seuraa-

vaksi meidän ryhmämme me-

nee laulamaan karaokea, Raija

iloitsi.

Myös Anne Vuorinen oli

innoissaan tapahtumasta,

vaikka hänellä oli myös omai-

nen mukanaan. Anne sa-

noi käyneensä aiemminkin

omaishoitajien tapahtuma-

päivässä muualla, mutta Kar-

kussa oli nyt paljon enemmän

toimintaa. Annen mielestä ta-

pahtumissa on hauska käydä,

siellä tapaa tuttuja ja saa uu-

sia ystäviä.

Lähihoitajaopiskelijoiden opettaja Anne Lehtola sanoi,

että tapahtumasta omaishoitajat voivat ammentaa ideoi-

ta myös arkeen. Yksi hyvä idea on tapahtumassakin to-

teutettu hierontapiiri. Kuva: Jetta Sirola

Toisen vuoden lähihoitajaopiskelija Annika Laihonen mittasi tapahtumaan osallistu-

neen Lasse Vuorisen puristusvoimaa. Lasselta löytyykin Annikan mukaan papua, sil-

lä puristusvoima oli erinoimainen.

Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppi-

laitoksessa järjestetyn omaishoitajien toi-

minapäivän aikana muun muassa sauva-

käveltiin. Omaishoitajille kävelylenkki-

kin voi olla vaikea järjestää normaalina

arkipäivänä.

Opettajat ja rehtorit haluavat

Nuoret mukaan

päätöksentekoon

Oppilaat tulee opettajien ja

rehtorien mielestä ottaa pa-

remmin mukaan päätöksen-

tekoon koulujen ja oppilaitos-

ten arjessa, selviää Nuorten

Akatemian, Suomen Lukio-

laisten Liiton ja Suomen Am-

mattiin Opiskelevien Liitto –

SAKKIn tekemästä kyselys-

tä. Kyselyyn vastanneet piti-

vät myös nuorten omaehtoista

toimintaa kuten omia projek-

teja ja kerhotoimintaa tärkeä-

nä. Kyselyssä nuorilla tarkoi-

tettiin 13–19-vuotiaita.

Kyselyn mukaan nuorten

osallisuus kaikessa päätöksen-

teossa on tärkeää, sillä se lisää

yhteisöllisyyttä ja myönteis-

tä asennetta koulua ja oppilai-

tosta kohtaan. Tällä hetkellä

nuoret eivät saa riittävästi vai-

kuttaa koulun ja oppilaitoksen

arkeen.

Nuorilla, erityisesti oppi-

laskunnan hallitusten jäse-

nillä, on useita eri projekteja

käynnissä kouluissa ja oppilai-

toksissa. Nuorten oma toimin-

ta opettaa myönteisenä pidet-

tyjä aktiivisen kansalaisen tai-

toja kuten vastuuntuntoa, so-

siaalisia taitoja ja vahvistaa

halua vaikuttaa. Koulut ja op-

pilaitokset toimivat kasvualus-

toina yhteiskunnalliseen aktii-

visuuteen.

Kysely oli osa Nuorten

Akatemian, Suomen Lukio-

laisten Liiton ja SAKKIn yh-

teistä HOPI – Harrastukset

opintojen tukena -hanket-

ta. Kysely lähetettiin kaikil-

le Itä-Uudenmaan ja Uuden-

maan oppilaskunnan ohjaa-

ville opettajille ja rehtoreille.

Hanketta tukee Euroopan so-

siaalirahasto.

Nuorten Akatemia ry tu-

kee 13–19-vuotiaiden omaa

toimintaa ja siinä oppimista.

Page 18 - Alueviesti_22_2009