17
Keskiviikko toukokuun 27. 2009
Marianna Langenoja
MouhijärvenWPK perustettiin
22.5.1899. AlkuvuosinaWPK:n
kiinnostus suuntautui palotoi-
men ulkopuolelle. Kansalaisjär-
jestö halusi panostaa erityisesti
jäsenistönsä henkiseen kehittä-
miseen. Vaikka WPK koulutti-
kin jäsenistöään lähes viikoit-
tain palosammutuksiin, järjes-
tössä enimmäkseen harjoitet-
tiin kulttuuritoimintaa, kuten
näytelmäiltoja, harrastettiin
lausuntaa ja järjestettiin luku-
piirejä. Mouhijärven WPK oli
myös kunnan ensimmäinen
urheiluseura. Jo tuolloin WPK
koettiin kaikkien yhteiseksi jär-
jestöksi. Sekä rengit että isännät
istuivat saman pöydän äärellä
tasa-arvoisina päättämässä yh-
teisistä asioista.
Mouhijärven WPK:ssa jak-
settiin ahertaa kymmenisen
vuotta, mutta sen jälkeen toi-
minta alkoi hiipua. Oikeas-
taan vasta vuonna 1936 VPK
elpyi ja aloitti virallisesti pa-
lotoimen hoidon, kun se lais-
sa siirrettiin kunnan vastuulle.
Vuotta myöhemmin vakuu-
tusyhdistys lahjoitti kunnal-
le omistamansa paloruiskut,
ja ne siirrettiin heti uudistu-
neen VPK:n käyttöön. Vuon-
na 1947 VPK sai ensimmäi-
sen moottoriruiskun ja siitä
yhdeksän vuoden jälkeen au-
ton, jolla ruisku kyettiin kul-
jettamaan palopaikalle.
Nimenomaan auton han-
kinta piristi VPK:n toimin-
taa huomattavasti. Sen myö-
tä palokunta nimesi ensim-
mäistä kertaa kalustonhoita-
jia, ja 1980-luvun alkupuolella
Mouhijärven VPK:n kalustoa
kehuttiin jo maamme pikku-
palokuntien parhaimmaksi.
Paikalla ambulanssia
nopeammin
Viime perjantaina Mouhijär-
vellä vietettiinVPK:n 110-vuo-
tisjuhlaa. Hälytysosaston pääl-
likkö Pasi Vuorisen mukaan
palokunnan toiminta on vii-
meisten 20-30 vuoden aika-
nakin muuttunut merkittäväs-
ti. Vielä 70-luvulla palokunta
hoiti lähinnä palonsammutus-
tehtäviä, kun nykypäivänä pa-
lokunnalle kuuluu pelastusteh-
tävät, öljyntorjunta, ensivaste-
tehtävät sekä liikenneonnet-
tomuudet. Palokunta on aina
paikalla siellä, missä sattuu. –
Jos Mouhijärven alueella tar-
vitaan pikaista apua, pääsem-
me paikalle noin 5-10 minuut-
tia ambulanssia nopeammin,
Vuorinen kertoo.
Hälytysosastoon kuulu-
va Maija Tuori nauraakin, et-
tä joskus lähtö tulee niin no-
peasti, ettei ehdi edes yöllä ve-
tää sukkia jalkaan. Palokunta-
laisten kun on vuorokauden
ajasta huolimatta päästävä
asemalle viidessä minuutissa.
Joskus on öitä, kun rakennus-
paloa sammutetaan illasta aa-
muun ja joskus yhdessä yös-
sä tulee useita hälytyksiä. So-
pimuspalokuntalaisille yötyöt
ovat rankkoja, sillä aamulla on
mentävä taas muihin töihin. –
Olen onnekas, sillä ainakin
vielä toistaiseksi työnantaja-
ni on ymmärtänyt, jos minul-
le on tullut lähtö kesken työ-
päivän tai jos olen ollut VPK:n
hommissa läpi yön. Kaikki jä-
senet eivät voi lähteä palokun-
nan hommiin aina kun häly-
tys tulee.
Auttamisenhalu
tärkeintä
Maija Tuori muistaa vieläkin
ensimmäiset hälytykset, jois-
sa oli itse mukana. Ne olivat
kaikki ensivastetehtäviä, eli
kyseessä oli muun muassa
sairaskohtauksia. Huonosti-
han niissä kaikissa kävi, mut-
ta se ei saanut naista hätkäh-
tämään. –On totta, että hen-
kinen rasitus on fyysistä ra-
situsta rasittavampaa. Mutta
jos johonkin ei pysty, se pi-
tää sanoa suoraan. Joka ti-
lanteessa yritetään parhaan-
sa ja ylitetään itsensä, mut-
ta hulluttelemaan ei kanna-
ta ruveta.
Tuori innostui VPK:n
toiminnasta vasta aikuisiäl-
lä, mutta se on vienyt naisen
täysin mukanaan. Neljässä
vuodessa hän on ehtinyt pe-
ruskurssien lisäksi käydä sa-
vusukelluskurssin sopimus-
palokuntalaisen koulutus-
ohjelman, joka on Pasi Vuo-
risen mukaan hyvin arvokas
suoritus. Suomessa on vain
muutamia naispuoleisia sa-
vusukeltajia, mikä ei ole ih-
me, sillä savusukeltajalla on
varustusta päällään noin
20 kilon verran. –Onhan
se haastavaa, kun mennään
keskelle savua ja kuumuut-
ta ja täytyy silti pitää hom-
ma hanskassa, Tuori poh-
tii. Vaikka hän on joutunut
sukeltamaan savun keskel-
le käytännössä vain kerran,
on taitoa ja kuntoa ylläpi-
dettävä jatkuvasti. Myös se
tuo hänen mukaansa haas-
tetta elämään. Mouhijär-
ven VPK:ssa on tällä het-
kellä seitsemän hyväksyttyä
savusukeltajaa ja ensivas-
teryhmässä neljä ammatti-
taitoista sairaanhoitajaa.
–Auttamisenhalu tässä kai on
tärkeintä. Samalla usein myös
ylittää ja haastaa itsensä.
Harrastuksesta ammatti
VPK:hon kuuluu hälytysosas-
to, naisosasto ja nuoriso-osasto.
Hälytysosasto ottaa vastaan hä-
lytyksiä ja lähtee liikkeelle aina
kun apua tarvitaan. Naisosas-
ton tehtävänä on hoitaa muo-
nitus, valistaminen ja tilaisuuk-
sien järjestelyt. Nuoriso-osas-
toon taas voi tulla kuka hyvänsä
10-16-vuotias nuori opiskele-
maan sopimuspalokuntalaisten
eri tehtäviä ja käymään leireillä.
Tällä hetkellä Mouhijärven
VPK:n nuoriso-osastoon kuu-
luu 15-20 jäsentä, joista suurin
osa on kautta aikain ollut poik-
keuksellisesti tyttöjä. Myös nuo-
ria palokuntaan vetää auttami-
senhalu. Nuorienmielestä haus-
kinta VPK:ssa on se, että näkee
kavereita ja oppii uusia asioi-
ta. Hanna Marjamäen mieles-
tä ensiapu on mielenkiintoisin
osa-alue.
Usein VPK-nuoret valitse-
vat myös ammatin harrastuksen
mukaan. Nuoriso-osaston kou-
luttajana toimiva Krista Syrjänen
kertoo olevansa töissä ambulans-
sissa, kun taasHannaMarjamäki
opiskelee potilasavustajaksi. -Tä-
mä on sellaisten nuorten harras-
tus, joita kiinnostaa uuden op-
piminen ja jotka haluavat sovel-
taa oppimaansa tulevaisuudessa.
Usein VPK:laiset ovat myös hy-
vin sosiaalisia, Syrjänenmiettii.
Tytöt sanovatkin, että po-
rukasta löytyy hyvä ryhmä-
henki. Se on niin hyvä, et-
tä toisten kustannuksellakin
uskalletaan jo vitsailla. Myös
hälytysosaston Maija Tuori
sanoo, että tosipaikan tullen
takana seisovaan kaveriin on
voitava aina luottaa.
Mouhijärven VPK:ssa puhallettu yhteen hiileen jo 110 vuotta:
”Tosipaikan tullen kaveri seisoo aina takana”
-Joskus lähtö
tulee niin
nopeasti, ettei
ehdi edes vetää
sukkia jalkaan.
TRH-Palvelu vei Kaupunkiasuntojen
huollon kilpailutuksen markkinaoikeuteen
Hannu Virtanen
Huittisten TRH-Palvelu Oy
vaatii, että markkinaoikeus
kumoaa Huittisten Kaupun-
kiasunnot Oy:n viime vuo-
den marraskuussa tekemän
hankintapäätöksen, jolla yh-
tiö hylkäsi TRH-Palvelun tar-
jouksen ja valitsi Huittisten
Kiinteistöpojat Oy:n palvelun
toimittajaksi.
Huittisten Kaupunkiasun-
not Oy:n osakekanta on Huit-
tisten kaupungin omistukses-
sa. Yhtiö kuuluu Huittisten
kaupunkikonserniin.
-Valitusprosessissa ovat osapuo-
lina ainoastaan Huittisten Kau-
punkiasunnot ja TRH-Palvelut,
ja valituksen perusta on hankin-
talain vastainen menettely, Tuo-
mas Haavisto tähdentää.
Haavisto kuvailee yrityk-
sensä välejä Huittisten kau-
punkiin ja sen virkamiehiin
hyviksi. Muutosta hän halu-
aisi nimenomaan Kaupunki-
asuntojen käytäntöihin.
TRH-Palvelu vaatii, et-
tä markkinaoikeus velvoittaa
hankintayksikön korjaamaan
virheellisen menettelynsä ja
huolehtimaan hankinnan kil-
pailuttamisesta hankintalain-
säädännön mukaisesti. Mikä-
li hankintayksikkö ei oikai-
se virheellistä menettelyään
tai sitä ei voida oikaista, haki-
ja myös vaatii, että markkina-
oikeus velvoittaa hankintayk-
sikön suorittamaan hakijalle
hyvitysmaksua 29 160 euroa
korkoineen sekä korvaamaan
oikeudenkäyntikulut.
Huittisten Kaupunkiasun-
not sai kaikkiaan seitsemän
tarjousta, joista kaksi koski
pelkästään siivousta. Tuomas
Haavisto sanoo TRH-Palvelun
huoltotarjouksen olleen koko-
naisedullisin vaikka ei halvin
tarjous.
-Tarjous huollosta ja siivouk-
sesta oli 5 570 euroa kuukau-
dessa, mikä on 170 euroa kor-
keampi kuin halvin tarjous.
Korkein tarjous oli 10 655 eu-
roa kuukaudessa.
Vaatimukset
markkinaoikeudessa
TRH-Palvelun hakemuksessa
markkinaoikeudelle viitataan
seikkoihin, joiden perusteella
Huittisten Kaupunkiasunnot
Oy on julkisista hankinnois-
ta annetussa laissa tarkoitet-
tu laitos, joten sitä on pidettä-
vä hankintalain tarkoittamana
hankintayksikkönä.
Hankintalaki sisältää tar-
jouspyynnön vähimmäisvaa-
timukset kansallisen kyn-
nysarvon ylittävissä hankin-
noissa. Hakemuksen sano-
taan, että hankintayksikön
laatima tarjouspyyntö ei täy-
tä lainkohdan vaatimuksia,
koska kiinteistöhuollon osuu-
desta ei ollut riittävää työ- tai
menetelmäkuvausta, tarjous-
pyynnössä ei ollut hankin-
talaissa tarkoitettua osuutta,
tarjouspyynnöstä on puuttu-
nut kokonaan maininta tar-
jouksen valintaperusteesta ei-
kä tarjouspyynnössä ole ol-
lut vaatimusta tarjouksen voi-
massaoloajasta.
Hakemuksen oikeudellisis-
sa perusteissa myös todetaan,
että puutteellisuuksista johtu-
en tarjouksen tekijöillä ei ole
ollut riittävää tietoa siitä, mitä
eri tietoja tarjoajasta tai palve-
lun sisällöstä tarjouksessa tu-
lee antaa. tarjoajille ei myös-
kään ole ollut tarjousta jät-
täessään käsitystä siitä, millä
perusteella valinta tulisi ta-
pahtumaan.
Koska tarjouspyynnöstä
puuttuvat valintaperusteet ja
myös vaatimus palvelun si-
sältökuvauksesta siivoustyö-
tä lukuun ottamatta, ei tar-
joajien palvelun sisältöä ole
voitu verrata keskenään. Täs-
tä seuraa, että palvelua kos-
kevia tarjoushintoja ei voida
verrata, koska niiden sisältä-
mää palvelua ei ole yksilöity
samalla tavalla. Hankintayk-
sikkö ei hankintaa tehdessään
tiedä, mitä se maksamallaan
vastikkeella saa.
Näistä syistä johtuen ei
hankintayksikön kilpailutus
ole täyttänyt vaatimusta avoi-
muudesta ja tasapuolisuudes-
ta. Hankinta on siten suori-
tettu hankintalain vastaisesti,
ja edellytykset hankintalais-
sa mainituille seuraamuksil-
le ja ennen kaikkea hankinta-
päätöksen kumoamiselle ovat
olemassa.
Kaupunkiasuntojen
vastine
Huittisten Kaupunkiasunnot
Oy:n markkinaoikeudelle jät-
tämässä vastineessa kiistää ha-
kijan vaatimukset ja vaatii, et-
tä hakemus hylätään ja hakija
velvoitetaan korvaamaan oi-
keudenkäyntikulut.
Kaupunkiasuntojen mu-
kaan hankintapäätös on lä-
hetetty hakijalle sekä haki-
jan avustajalle 23. joulukuu-
ta 2008.
-Vaikka tarjouspyynnössä ei
ole erikseen mainittu sopi-
muksen kestoaikaa, on lähtö-
kohtana ollut kolmen vuoden
sopimus.
Oikeudellisissa perus-
teissa Huittisten Kaupun-
kiasunnot sanoo kiinteis-
töhuollon osuudesta, et-
tä vaikka tarjouspyynnössä
ei ole esitetty työ- tai me-
netelmäkuvausta, on jokai-
sen tarjouksen tekijän kans-
sa käyty läpi suoritettavaksi
tulevat työt kiertämällä koh-
teet läpi.
Tarjouksen valintaperus-
tetta käsittelevässä kohdassa
Huittisten Kaupunkiasunnot
sanoo pitävän paikkansa, et-
tä tarjouspyynnöstä on puut-
tunut maininta tarjouksen va-
lintaperusteista.
-Kun kysymykseen ei ole tul-
lut kokonaistaloudellinen
edullisuus, niin on selvää, että
valintaperuste tällöin on ollut
halvin hinta. Kyseistä valinta-
perustetta on käytetty hankin-
tapäätöstä tehtäessä.
Tarjouspyynnössä ei ole ol-
lut mainintaa tarjousten voi-
massaoloajasta. Tästä ei ole ai-
heutunut kuitenkaan mitään
haittaa, koska kaikki tarjoukset
ovat olleet voimassa hankinta-
päätöksen tekemiseen saakka.
Huittisten Kaupunkiasun-
not katsoo, että tehdyt tarjo-
ukset ovat olleet täysin vertai-
lukelpoisia keskenään ja tar-
joushintoja on voitu asianmu-
kaisesti verrata.
-Kilpailutus on täyttänyt ta-
sapuolisuuden vaatimukset,
mainitaan oikeudellisten pe-
rusteiden päätteeksi.
Yhteenvetona Huittisten
Kaupunkiasunnot Oy katsoo,
että tarvetta hankintapäätök-
sen kumoamiselle ei ole.
Hyvikemaksusta se toteaa,
että hakijalla on ollut riittävät
ja virheettömät tiedot tarjouk-
sen tekemiselle. Hakijan tarjo-
us ei ole ollut edullisin.
-Hankintayksikön menettelyn
puutteellisuudet eivät ole vai-
kuttaneet millään tavalla tarjo-
usten sisältöön, joten hakija ei
olisi menestynyt kilpailutuk-
sessa siisäkään tapauksessa, et-
tä mitään puutteita ei olisi ollut.
-Hakijalla ei siis olisi ollut mi-
tään todellista mahdollisuut-
ta voittaa tarjouskilpailua vir-
heettömässä menettelyssä. Pe-
ruste hyvikemaksun määrää-
miselle puuttuu.
Kaupunkiasuntojen mu-
kaan asiassa on otettava
huomioon, että hankinta-
sopimusta ei ole vielä teh-
ty.
-Hakijan vaatima hyvitys-
maksu on määrältään niin
suuri, että siitä muodostui-
si olennaista suurempi haitta
hankintayksikölle kuin ensi-
sijaisten seuraamusten mää-
räämisestä.
Tuomas Haaviston TRH-Palvelu hakee markkinaoikeu-
delta ratkaisua Huittisten Kaupunkiasuntojen huollon
kilpailutukseen ja hankintapäätökseen.
Nuoriso-osastoon kuuluu 15-20 jäsentä. Kuvassa vasemmalta lukien: Nuoriso-osas-
ton kouluttaja Krista Syrjänen, nuoriso-osaston johtaja Anniina Kivistö, Hanna Mar-
jamäki, Niko Lankio, Laura Koskinen, Antti Koskinen, Janika Mustalammi sekä edes-
sä kyykyssä Janniina Karinsalo. Porukka odottaa ryhmäänsä lisäystä taas ensi syksy-
nä, kun -99 syntyneet voivat aloittaa VPK:n.
Mouhijärven Vapaa palokunnan hälytysosaston päällik-
kö Pasi Vuorinen ja Maija Tuori seisovat ylpeinä Mouhi-
järven Paloasemalla. Heidän mukaansa ihan joka kun-
nasta ei löydy 110-vuotiasta VPK:ta.
1...,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16 18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,...32