10
Keskiviikko heinäkuun 22. 2009
Miina-Liisa Värelä: ”Ääni on herkkä instrumentti”
Vammalalaissyntyinen
oopperalupaus
ei päästä itseään vähällä
Maija Latva
Miina-Liisa Värelä oli neljä-
tai viisivuotias saadessaan kä-
siinsä videonauhan, jonka hä-
nen äitinsä Paula oli nauhoit-
tanut televisiosta. -Kyseessä oli
televisiotaltiointi Savonlinnan
oopperajuhlilta ja kappale oli
Taikahuilu. Sitä Miina-Liisa
katseli niin moneen kertaan,
että nauha kului puhki, Pau-
la muistelee. -Seuraavana ke-
sänä tyttö aneli ja pyysi päästä
mukaamme Savonlinnaan ja
Taikahuilua katsomaan, joten
vihdoin viimein hellyimme ja
otimme hänet sinne mukaan,
Paula jatkaa.
Aikansa Taikahuilua seu-
rattuaan pieni Miina-Liisa to-
tesi, että ”tämä ei nyt mene
oikein”. Lavalla oli nimittäin
eri miehitys, kuin hänen rak-
kaalla videolla. Tunnelma Sa-
vonlinnassa oli kuitenkin niin
hieno ja ihmeellinen, että pie-
ni tyttö oli aivan haltioissaan.
Eipä olisi Miina-Liisa sen pa-
remmin kuin hänen äitinsä tai
isänsäkään voinut arvata tuol-
loin, että Taikahuilusta haltioi-
tunut tyttö laulaisi itse Savon-
linnan oopperajuhlakuorossa
jo vuonna 2004.
Ahaa-elämys
lukion retkellä
Musiikki oli tärkeässä roolis-
sa koko Miina-Liisan lapsuu-
den ja nuoruuden. Hän soit-
ti pianoa Pirkanmaan mu-
siikkiopistossa, mutta varsi-
nainen ahaa-elämys tuli vasta
lukiossa. -Teimme Vamma-
lan lukiosta retken Helsinkiin
ja Kansallisoopperaan, jossa
katsoimme La Traviatan. Sil-
loin ajattelin, että tuolla laval-
la minäkin haluan joskus olla
ja laulaa, nuori nainen muis-
telee. -Lukion musiikinopetta-
jani Elisabet Rantanen oli hy-
vä ja kannustava opettaja, jo-
ka tuki minua hienosti, Mii-
na-Liisa kiittelee. Kiitoksen
hän antaa myös isälleen, joka
vapaa-aikaansa säästelemättä
kuskasi tytärtään Tampereel-
la niin laulu- kuin pianotun-
neillakin.
Neljä vuotta Sibelius-
Akatemiaa takana
Nyt Miina-Liisalla on taka-
naan jo neljä vuotta Sibelius-
Akatemian laulumusiikin
osastolla. Keväällä 2008 hän
valmistui musiikin kandidaa-
tiksi ja parin, kolmen vuoden
päästä hänen tavoitteenaan on
valmistua musiikin maisterik-
si pääaineenaan oopperalaulu.
Miina-Liisan opettajina
ovat olleet mm Ritva Auvi-
nen, Irina Gavrilovici, Stefano
Algieri ja Margareta Brandt.
Liediä hän on opiskellut mm
Collin Hansenin, Il-
mo Rannan, Pette-
ri Salomaan, Walter
Mooren ja Eero Hei-
nosen johdolla. Hä-
nen oopperaroole-
jaan ovat olleet kipi-
nän sytyttäneen Tai-
kahuilun I nainen,
Didon ja Aenaesin
Belinda, Auringon
talon Eleanor ja Iloi-
sen lesken Sylvienne.
Miina-Liisa on
myös laulanut mm
Jupperin kamari-
orkesterin, Lahden
oprettifestivaali-
en ja Sibelius-Aka-
temian kapellimes-
tariorkesterin solistina se-
kä esiintynyt monissa lied- ja
kirkkokonserteissa. Ja kuten
aiemmin todettiin, hän on
ollut kiinnitettynä Savolin-
nan oopperajuhlakuoroon
vuosina 2004-2006. -Siellä
oli aivan mieletön tunnelma.
Oli hienoa päästä katsomaan
ja kokemaan arvotettujen so-
listien työtä siltä puolelta, hän
kuvailee.
Ensimmäinen
palkinto
Kangasniemen
laulukilpailussa
Pari viikkoa sitten
sopraano Miina-Lii-
sa Värelä voitti en-
simmäisen palkin-
non Kangasniemen
laulukilpailussa, jon-
ka tuomaristossa is-
tui varsin arvostettu
raati: Mikko Franck,
Rilla Kyykkä, Irina
Gavrilovici, Seppo
Ruohonen ja Ilmo
Ranta. -Voitto avaa
mahdollisesti myös ovia, jotka
muuten saattaisivat pysyä sul-
jettuna. Täällä Suomessa mah-
dollisuudet ovat aika rajoite-
tut. Meillä on vain yksi ainoa
oopperatalo ja sopraanojakin
on kovin paljon, Miina-Lii-
sa pohtii. Hänen vahvuuten-
sa sopraanona on kuitenkin
hieman dramaattisempi ää-
nityyppi, joita on vähemmän
kuin esimerkiksi lyyrisiä sop-
raanoja.
Täysipäiväistä opiskelua
Opiskelu Sibelius-Akatemias-
sa on varsin kurinalaista puu-
haa, päivät koostuvat mm. lau-
lu-, säestys-, lied- ja näyttelijän-
työn tunneista sekä itsenäisestä
harjoittelusta. Välillä koulupäi-
vä venyy jopa 12 tuntiseksi.
Miina-Liisa myöntääkin, että
hänen elämänsä pyörii pitkälti
laulun ympärillä. -Oma ääneni
on minun instrumenttini ja se
on haastavaa. Instrumentti pi-
tää rakentaa alusta alkaen, ääni
kypsyy pikku hiljaa, kuten tek-
niikkakin, hän selvittää. Ja oop-
peralaulajalle ei tietenkään riitä
pelkästään taito laulaa, samalla
pitää olla myös näyttelijä ja tul-
kitsija, useammallakin eri kie-
lellä. -Opiskelu on jatkuvaa it-
sensä prosessointia, Miina-Lii-
sa tiivistää.
Vähäisenä vapaa-aikanaan
hän käy teattereissa ja oop-
perassa sekä lukee niin alan
kuin viihteellisempääkin kir-
jallisuutta. -Tänä kesänä kä-
vin Savonlinnassa katsomas-
sa Puccinin Turandotin ja se
oli todella upea ja loistava esi-
merkki siitä, millaista ooppe-
ran pitäisi parhaimmillaan ol-
la, Miina-Liisa hehkuttaa.
Jalat tukevasti maassa
Suuria tulevaisuudensuunni-
telmia nuori nainen ei vielä
liiemmälti ole maalaillut, Mii-
na-Liisan jalat tuntuvat ole-
van tukevasti maassa. -Toivon
kehittyväni mahdollisimman
paljon ja monipuolisesti ja
oppia tulkitsemaan tekstiä ja
musiikkia vieläkin paremmin.
Sitten katsotaan, mihin se riit-
tää. Tekniset valmiudet on ol-
tava kunnossa, hän painottaa.
Miina-Liisalle on selvää, että
hän hakeutuu tulevaisuudessa
taitoineen myös ulkomaille,
jossa työmahdollisuudet ovat
huomattavasti paremmat kuin
kotimaassa.
Kun kysyn, mitkä olisivat
hänen unelmaroolinsa, joudun
odottamaan vastausta vähän
aikaa. Lopulta hän paljastaa,
että Giacomo Puccinin Mada-
me Butter!y tai Verdin Aida.
-Mutta siihenmenee vielä vuo-
sia, vuosia, hän lisää. En tosin
ihmettelisi, vaikka hän esittäi-
si niitä joskus peräti Italian La
Scalassa tai NewYorkinMetro-
politanissa, niin perusteellises-
ti hän on rakentanut elämänsä
musiikin ympärille.
Vanhempien ympärivuotinen loma-asunto Sastamalan Ylistenjärvellä onMiina-Liisa
Värelälle tärkeä rentoutumispaikka hektisen harjoittelun vastapainoksi.
”
Opiskelu on jatkuvaa
itsensä prosessointia.
”
Miina-Liisalle on selvää,
että hän hakeutuu
tulevaisuudessa taitoineen
myös ulkomaille, jossa
työmahdollisuudet ovat
huomattavasti paremmat
kuin kotimaassa.
Sunnuntaina
romanttinen runoilta
Mouhijärvellä
Tulevana sunnuntaina vie-
tetään romanttista iltaa
Villa Royalissa Mouhijär-
vellä. Kello 18 alkavan ti-
laisuuden aluksi taiteilija
Markku Ellala esittelee vie-
raille Villa Royalin salit ja
salongit vieraille.Lausun-
tataiteilija Vaikko Lakkala
lausuu mm. Leinon, Hel-
laakosken, Jylhän ja Sarki-
an runoja.
Klassista musiikkia on
myös luvassa illan aika-
na ja kahvia tarjoillaan ku-
ninkaallisesta posliinista
maankuulun hillatäyteka-
kun kera.
Illan tuotto menee ko-
konaisuudessaan huumei-
den vastaisen toiminnan
hyväksi Lazarus Ritarikun-
nan kautta.
Souvarit laulattaa
Suodenniemellä
Suodenniemi-Seura ry ja
Sastamalan seudun Museo
järjestävät laulelmaehtoon
Suodenniemen museolla
tulevana perjantaina. Kel-
lo 19 alkavassa tilaisuudes-
sa laulattajana toimii Sou-
varit.
Laulujen lomassa on
mahdollisuus tutustua
kuluvan vuoden aika-
na perustetun Suodennie-
mi-Seura ry:n hallituk-
sen jäseniin sekä toisiin
suodenniemeläisiin. Suo-
denniemi-Seura ry tarjoaa
pullakahvit ja Suodennie-
men Suonkiertäjät paista-
vat ja myyvät muurinpoh-
jalettuja ja makkaraa.
Mökkiläisparlamentin
alueelliset työryhmät
aloittivat Kokemäellä!
Keväällä 2008 Kokemäellä
mökkiläisparlamentin to-
teuttamassa mökkiläisky-
selyssä kartoitettiin Koke-
mäen alueen mökkiläisten
tarpeita, ongelmia ja kiin-
nostuksen kohteita tavoit-
teena kehittää Kokemäes-
tä entistä paremmin mök-
kiläistensä tarpeita huomi-
oiva kesäkunta. Kyselyyn
saatiin kaiken kaikkiaan
yli neljäsataa vastausta. Sa-
massa kyselyssä tiedustel-
tiin mökkiläisten haluk-
kuutta osallistua ongelmi-
en ratkaisutyöhön. Kiin-
nostuneita ilmoittautuikin
pitkälti yli viisikymmentä
henkilöä.
Kokemäen mökkiläis-
parlamentti päätti tämän
vuoden kesäkokoukses-
saan 6.6.2009 perustaa alu-
eellisia työryhmiä käsittele-
mään kyselyssä esiinnous-
seita ongelmia ja etsimään
niihin yhteisiä ratkaisuja.
Työryhmien vetäjinä toi-
mivat mökkiläisparlamen-
tin mökkiläisjäsenet. Työ-
ryhmien työn pohjalta val-
mistuu Kokemäen mökki-
läisstrategia kesäksi 2010.
Alueelliset työryhmät
ovat kokoontuneet ensim-
mäisen kerran kesä-heinä-
kuun vaihteessa. Työryh-
mien " kokouksissa esille-
nousseista asioista mm.
laajakaista, jätehuolto, asi-
ointikuljetukset ja yhteisen
vesipisteen hankkiminen
ovat sellaisia, joita Koke-
mäen kaupunki käsittelee
laajemmin tulevan syksyn
aikana. Ensi syksynä on-
kin tarkoitus tehdä yhteen-
veto asioista ja jatkaa sen
jälkeen ongelmakohtien
selvittämistä yksilöidym-
mällä kyselyllä tavoitteena
valmistella yhteinen mök-
kiläisstrategia.
Häijään markkinat
tulevana sunnuntaina
Häijää on perinteinenmark-
kinapaikka, ollut jo vuosisa-
dan alusta alkaen. Nykyisen
muotonsa Häijään Mark-
kinat sai 37. vuotta sitten.
Aluksi Häijään Markkinat
oli kaksipäiväinen tapahtu-
ma lauantaista sunnuntai-
hin, ja molempina iltoina
järjestettiin markkinatanssit
läheisessä suulissa. Erikois-
ta oli myös se, että markki-
noille oli pääsymaksu, jon-
ka keräämisestä luovuttiin
-80-luvun lopulla. Samoihin
aikoihin markkinat muut-
tuivat myös yksipäiväisiksi.
Häijään markkinoilla on
aina pidetty perinteitä ar-
vossa. Siitä kertoo mm. li-
putus markkinoiden ajan
sekä kaupankäynnin avaus
markkinakelloja soittamal-
la. Vuonna 2007 Häijään
Markkinat saivat jopa koko
maan kattavaa huomiota,
sillä markkinoilla tarjottiin
Juustomestari Peter Dörigin
Herkkujuustolassa yrittäji-
en ja kunnan päättäjien yh-
dessä valmistamaa Suomen
Suurinta Juustoa. Juustoa oli
n. 250 kg ja se syötiin kaikki
markkinaväen kesken.
Viime vuoden markki-
nat kehittyivät kädentai-
tojen ympärille ja paikal-
la oli lukuisia kädentaitajia,
niin myymässä tuotteitaan,
kuin esittämässä erilaisia
työnäytöksiä. Tämän vuo-
den markkinoilla keskity-
tään suurelta osin paikalli-
suuteen. Esimerkiksi esiin-
tyjät ohjelmalavalla ovat
paikallisia, alkaen markki-
naisäntä Veli ”Sasu” Haapa-
sesta. Paikallinen monitoi-
miyrittäjä osaa hauskuutuk-
sen, ja vetää markkinaväelle
mm. ”Laulavat markkinat”
yhteislaulutuokion, jossa
markkinaväki pääsee laula-
maan kuin konsanaan Tam-
merkosken sillalla. Mui-
na esiintyjinä ovat paikal-
linen nuori laulaja Henna
Kiili säestäjineen sekä suo-
sittu bändi Smoking Bar-
rels. Paikalla on myös pai-
kallisia yhdistyksiä ja mui-
ta toimijoita esittelemässä
toimintaansa. Markkinoille
kokoontuu lukuisa joukko
vanhoja harraste- ja käyt-
töautoja, joista äänestyksel-
lä valitaan yleisönsuosikki.
Myynnissä on myös Hauska
Mouhijärvi -peli, jonka yrit-
täjäyhdistys lanseerasi 30-v
juhlavuotenaan.
Tulevana sunnuntaina pi-
dettävätmarkkinat ovat Häi-
jään koululla. Jo edellisiltana
on kuitenkin luvassa mark-
kinatanssit karaoken tahtiin.
Koko perhe marjaan mars!
Piltti, Martat ja Mannerhei-
min Lastensuojeluliitto yhdis-
tävät tänä kesänä voimansa ja
kannustavat perheitä marja-
retkille. Koko perheen marja-
retki -kampanja haluaa tuoda
kaikkien suomalaisten tietoon
marjastuksen edut koko per-
heen harrastuksena, jossa yh-
distyvät niin luonto kuin lii-
kunta. Kampanjan nettisivut
osoitteessa
www.pilttimarjaret-
ki.# tarjoavat vinkkejä ja ohjei-
ta lapsiperheiden marjaretkil-
le. Sivulla voi myös raportoida
tehdyn retken saaliin, osallis-
tua valokuvakilpailuun tai kir-
joittaa marjaretkitarinoita.
– Marjastus on mainio-
ta ajanvietettä ihan pienillekin
nettisivulle eväsvinkkejä
kirjoittanut kehittämis-
päällikkö Arja Hopsu-
Neuvonen Marttaliitosta
toteaa. Terveellisen marja-
saaliin voi syödä sellaisenaan
tai säilöä talven varalle. Met-
sämarjat sisältävät runsaasti
hyödyllisiä ravintoaineita, ku-
ten C-vitamiinia, kivennäisai-
neita, kuitua ja !avonoideja.
Hyvää tekevästä saaliista huo-
limatta kampanja painottaa,
ettei marjastuksessa suinkaan
ole tärkeintä saalis, vaan hyvä
mieli ja perheen yhdessäolo.
– Vaikka saalis jäisi vähäi-
seksi, yhdessä perheen kanssa
vietetty aika ja luonnossa liik-
kuminen ovat arvokkaita ko-
kemuksia sinänsä. Mikä olisi
parempi tapa tutustuttaa lap-
set luonnon ihmeisiin, kuin
varustaa koko porukka hyvin
varustein ja eväin ja suunna-
ta lämpimänä päivänä kohti
marjametsiä, Mannerheimin
Lastensuojeluliiton viestintä-
johtaja Liisa Partio painottaa.
Raportoi saalis, kerro
retkestä tai nappaa kuva!
KokoPerheenMarjaretki -kam-
panjannettisivuilla perheet pää-
sevät raportoimaan seikkailuis-
taan tarinoiden ja kuvien avul-
la. Jokainenmarjastaja kerryttää
kampanjasatoa ja marjakauden
loputtua arvioidaan, kuinka
paljon marjoja kerättiin talteen.
Osallistuneiden kesken ar-
votaan kolme 500 euron ar-
voista luontomatkalahjakort-
tia sekä kaksi kamerakännyk-
kää.
lapsille ja siinä yhdistyvät mu-
kavalla tavalla ulkoilu, yhdes-
säolo sekä terveelliset elämän-
tavat, Piltti lastenruoista vastaa-
va markkinointipäällikkö Anna
Karri Nestléltä rohkaisee.
Piltille marjakampanja so-
pii luontevasti, sillä lasten ter-
veellinen ravitsemus on Piltille
sydämen asia. Piltti-purkeissa
on saatavana mustikkaa, va-
delmaa, puolukkaa, karpaloa
ja tyrniä pienimmille marja-
suille ympäri vuoden.
Marjat parhainta
terveysruokaa
Suomen metsiin jää jo-
ka vuosi suuret määrät kerää-
mättömiä marjoja,
sillä esimerkiksi mus-
tikan sadosta arvioidaan
poimittavan vuosittain vain
10–15 prosenttia. Kampanja
haluaakin palauttaa suomalai-
set joukolla takaisin luonnon
marja-aarteiden äärelle.
– Vaikka jokamiehen oi-
keutemme mahdollistavat va-
paan marjastuksen pihapiiri-
en ulkopuolella, on kaupun-
gistunut nuorempi polvi osin
kadottanut yhteyden marja-
apajiin ja pitkät välimat-
kat vaikeuttavat metsään
lähtemistä entisestään.
Onnistuneen retken var-
mistamiseksi on kuitenkin
olemassa helppoja niksejä,
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...28