Page 3 - Alueviesti_30_2009

3 Keskiviikko heinäkuun 22. 2009
Oikaisu
Viime viikon Aluevies-
tin etusivulla oli nimivir-
he Kaalisaaren hyppytor-
nista kertovassa artikke-
lissa. Työteekin vastaava
työnvalmentaja on Kari
Mehto eikä Lehto, kuten
artikkelissa virheellisesti
mainittiin.
Eläinpelastustehtävät
työllistävät pelastuslaitosta
Eläintenpelastustehtävät työl-
listävät enenevissä määrin
Satakunnan pelastuslaitos-
ta. Tänä vuonna eläinpelas-
tettavia on ollut jo lähes vii-
sikymmentä, kun koko 2007
vuoden aikana Satakunnan
pelastuslaitos pelasti yhteen-
sä noin 70 eläintä. Pelastus-
laitokselta arvioidaan, että il-
moitusten määrän kasvu joh-
tuu tämän päivän ihmisten
avuttomuudesta. Ihmiset ei-
vät tiedä mitä tehdä, kun koh-
taa loukkaantuneen luonnon-
varaisen eläimen. Laki sanoo,
että vahingoittunutta tai muu-
toin avuttomassa tilassa olevaa
luonnonvaraista eläintä on py-
rittävä auttamaan. Pahoin va-
hingoittunutta eläintä voidaan
auttaa vain lopettamalla sen
kärsimykset.
Myös maalaisjärjen käyt-
tö on sallittua. Kannattaa ai-
na miettiä ensin mitä itse voi-
si tehdä, ennen kuin soittaa pe-
lastuslaitokselle. Luonnosta yk-
sin löytyneet eläinten poikaset,
myös lentokyvyttömät linnun-
poikaset, ovat lähes aina emon-
sa hoidossa ja saavat ruokaa
ihmisen lähdettyä pois. Ei siis
kannata ottaa mukaan poikas-
ta, vaikka tarkoittaisikin sillä
vain hyvää. Kuolleet linnut voi
jättää maahan, tai jos raato on
häiritsevässä paikassa, kannat-
taa lintu laittaa muovipussiin
ja sekajätteisiin. Kuolleesta lin-
nusta ei ole syytä tiedottaa ai-
nakaan pelastuslaitokselle.
Ravustuskausi alkoi eilen puoliltapäivin
Täpläravut vahvistaneet kantaansa,
jokirapujen tilanne ennallaan
Riista- ja kalatalouden tutki-
muslaitoksen rapusaalisseu-
ranta kertoo vahvistuvista täp-
lärapukannoista. Jokirapukan-
tojen tila on ennallaan.
Viime syksynä vesiin jäi hy-
vä rapupääoma. Tämä enna-
koi kunnon saaliita eilen tiis-
taina kello 12 alkaneelle ravus-
tuskaudelle. Täplärapukanto-
jen vahvistuminen merkitsee
myös lisää euroja sisävesien
kalatalouden liikevaihtoon.
Kannat vahvistuneet
Täplärapujen yksikkösaalis,
jolla tarkoitetaan saalista yhtä
mertayötä kohti, on kasvanut
lähes 50 prosenttia kolmes-
sa vuodessa. Tämä kuvastaa
kantojen vahvistumista, sillä
seuranta on tehty aina samoin
menetelmin.
Täplärapusaaliista noin
puolet on yli 10 sentin rapu-
ja, kun jokirapusaaliissa osuus
pysyttelee 20 prosentin tie-
noilla. Paikalliset erot saalis-
rapujen keskikoossa voivat ol-
la suuria ja joissakin vesissä
pikkurapujen osuus on jatku-
vasti huomattava.
Jokirapuja pyydetään
enimmäkseen pienillä vesillä
ja täsmäpyyntinä tarkoin vali-
tuilla paikoilla. Siksi jokirapu-
saalis yhtä mertayötä kohti on
hieman suurempi kuin täplä-
ravun yksikkösaalis. Täplära-
puja ravustetaan isoilla mer-
tamäärillä, avoimilla vesillä
ja usein monen metrin syvyy-
destä, eikä joka mertaa voida
asetella pyyntiin erikseen.
Kasvaako saalis?
Viimeisin rapusaalistilasto on
vuodelta 2006, jolloin saatiin
5,2 miljoonaa täplärapua ja
1,6 miljoonaa jokirapua. Saa-
lis oli yli kaksinkertainen edel-
liseen tilastovuoteen 2004 ver-
rattuna.
Vuoden 2008 tilastot val-
mistuvat tulevana syksynä,
mutta yksikkösaaliiden kehi-
tyksen perusteella voisi var-
sinkin täplärapusaalis edel-
leen kasvaa. Runsaan sadan
vuoden takaisiin 15-20 mil-
joonan ravun saaliisiin on vie-
lä matkaa, mutta suurilla jär-
villämme on paljon ravutto-
mia rantoja, joille täplärapu
istutusalueiltaan levittäytyy.
Uusia jokirapuvesiäkin tulee
edelleen ravustuksen piiriin
1990-luvun istutusten seu-
rauksena.
Viime syksynä ravustuksen
päättyessä vesiin jäi runsaasti
niin joki- kuin täplärapujakin.
Nuorten rapujen vuosiluokat
ovat vahvoja, joten siinä suh-
teessa rapukannat kestävät hy-
vin pyynnin.
Alkukesällä vedet ovat py-
sytelleet ainakin suurissa jär-
vissä melko viileinä, joten ra-
vut voivat lähteä liikkeel-
le kauden alkupäivinä vähän
laiskasti. Viime vuonna, vaik-
ka rapukannat olivat vahvo-
ja, rapuja ei heti alkuun tul-
lutkaan. Viileän kesän johdos-
ta kuorenvaihdot viivästyivät,
parhaat saaliit ajoittuivat vas-
ta elokuulle ja rapuja tuli hy-
vin syyskuussakin, kun mark-
kinat jo hiipuivat.
Lisää työtä ja
toimeentuloa
RKTL:n Raputalousohjelma
selvitti kirjanpitoravustaji-
en käyttämiä mertamääriä ja
muita ravustuksen resurssitar-
peita. Laskennallisesti jokai-
nen uusi miljoona saalisrapua
merkitsee lähes 12 000 uut-
ta mertaa, yli 30 tonnia syöt-
tisärkien kulutusta ja noin 30
henkilötyövuoden työpanosta.
Miljoonasta jokiravusta ku-
luttajat maksavat vähittäiskau-
passa maan eri osissa tehdyn
hintatiedustelun perusteel-
la yli viisi miljoonaa euroa ja
täpläravuista noin kolme mil-
joonaa euroa. Lukuja voi ver-
rata vaikka Itämeren ammat-
tikalastuksen lohisaaliin run-
saan miljoonan euron arvoon
vuonna 2008.