11
Keskiviikko heinäkuun 22. 2009
Taantuman ja
kuntaliitoksen vaikutukset
puhuttivat
kansaa
Mouhijärvellä
Marianna Langenoja
Vaikka Mouhijärvi on pieni
paikka Sastamalassa, ei Uot-
solan torilla viime perjantaina
kuultuja lausuntoja voi kutsua
pieniksi. Mouhijärvi vietti vii-
dettätoista kertaa kansanval-
lanpäivää, ja jälleen kansalla ja
päättäjillä oli asioita selvitettä-
vänä. Torilla puhututti erityi-
sen paljon kuntaliitos: Mouhi-
järven osa Sastamalassa, Mou-
hijärven nykytilanne ja palve-
luissa tapahtuneet muutokset.
Myös taantuma, lähiruoka,
koulutus, Saspe, paikallis-
ten sotaveteraanien etuuksien
leikkaaminen ja yleinen maa-
ilmantalous saivat paneelikes-
kusteluissa osansa. Kirkon ju-
malanpalvelusten epäsäännöl-
lisyys kuntaliitoksen jälkeen ja
mouhijärveläisille tuttu ham-
maslääkäri-ongelma askarrut-
tivat yleisöä.
Viimeiseen asti Mouhijär-
ven itsenäisyydestä kiistelleen
Sastamalan kaupunginval-
tuuston jäsenen Maire Villon
tavoitteena on saada paikalli-
set palvelut jälleen pelaamaan.
Hänen mukaansa työkuntoi-
silla ei ole estettä lähteä Vam-
malaan palveluiden perässä,
mutta vanhuksille matka voi
koitua jopa esteeksi. -Olin yl-
lättynyt, kun paikallinen ter-
veyskeskus sulki ovensa tänä
kesänä kahdeksi viikoksi. Sel-
laista ei ole koskaan aiemmin
tapahtunut. Mouhijärveläisiä
huolettaa myös se, ettei kir-
kossa ole enää joka sunnun-
tai jumalanpalvelusta, ja Ter-
vamäen koulunkin kohtalo on
vaakalaudalla.
”I love Mouhijärvi”
40 vuotta politiikassa mukana
ollut Villo sanoo, että siinä on-
kin työnsarkaa, kun epäkohtia
aletaan korjata. Hänen mieles-
tään kansan palaute on tärke-
ää, sillä sen perusteella päät-
täjätkin näkevät, mikä omas-
sa kunnassa ei ole kohdallaan
ja mikä toimii. Pääosin kui-
tenkin kaikki Kansanvallan-
päivässä mukana olleet päät-
täjät ovat tyytyväisiä Mouhi-
järven ja koko Sastamalan tä-
män hetkiseen tilanteeseen.
Mouhijärvellä menee hyvin,
sillä se on muuttovoittoaluet-
ta. Äetsässä väkiluku pienenee
ja Vammalassa asukasluku on
pysynyt samana jo jonkin ai-
kaa. -Mouhijärvellä verotulot
nousivat 15 prosenttia viime
vuonna. Mielestäni siis Mou-
hijärvi pärjäisi yksinkin. I lo-
ve Mouhijärvi, Villo julistaa.
Saspe-uutisointi
huolettaa
Tapahtumassa oli muka-
na myös Sastamalan kaupun-
ginhallituksen ensimmäinen
varapuheenjohtaja Erkki Vä-
limäki, jonka suurimpana
huolena on Saspe-uutisoin-
ti. Hänen mielestään sekä osa
luottamushenkilöistä että leh-
distöstä on toiminut huolimat-
tomasti vääntämällä jatkuvasti
Saspen tilanteesta, vaikkei mi-
tään ratkaisuja ole vielä tehty.
-Olen huolissani siitä, pystyy-
kö Saspe pitämään työnteki-
jöitään, sillä työntekijöissä il-
menee jo nyt levottomuutta.
Välimäen mielestä jokai-
nen voi tuoda julki ajatuksen-
sa, mutta viisainta olisi kom-
mentoida vasta sitten, kun asi-
at on käsitelty loppuun asti.
Tapahtumassa poliitikot
pääsivät myös kunnon talo-
usväittelyn makuun ja asioi-
hin tarjottiin monenlaisia nä-
kökulmia. Paneeliin osallis-
tui myös kansanedustaja Arto
Satonen, jolla oli asiaa muun
muassa taantumasta ja miten
siitä selvitään. Suomen mitta-
kaavassa Satosen mukaan pär-
jätään sillä, että tehdään ainut-
laatuisia tuotteita, joista ulko-
maat kiinnostuvat. Sastama-
lassa pitäisi hänen mielestään
panostaa yritysten menesty-
vyyteen ja hyvään asuinpaikan
maineeseen, josta voisi käydä
vaikka Tampereella asti töissä.
Tapahtumassa muisteltiin
tietysti myös kansanvallan-
päivän historiaa ja tarkoitus-
ta. -Yksilönvapaus, oikeustur-
va, kokoontumis- ja yhdisty-
misvapaus, sananvapaus, vaa-
lit ja yhdenvertaisuus, nämä
ovat jokaisen ihmisen oikeuk-
sia ja niistä on kyse myös kan-
sanvallanpäivässä, Erkki Väli-
mäki kiteytti.
Emmi ja Anni Lapikisto kuuntelivat mehu- ja kahvihetken päätteeksi päättäjienmieli-
piteitä. Äiti Marika Saksa-Lapikisto toi tytöt viettämään aurinkoista kesäpäivää Mou-
hijärven torille.
Päättäjät rivissä kuntalaisten tulikokeessa. Kansanvallanpäivänä käyty paneelikeskustelu ei jättänyt ketään kylmäksi. Erityisesti kuntaliitos ja
taantuma aiheuttivat keskustelua.
Maire Villo jutusteli vanhojen tuttujen kanssa. Hänen mielestään on tärkeää jalkau-
tua kansan pariin kysymään kuulumisia. Kaikki eivät uskalla avautua paneelin aikana.
”
Mouhijärveläisiä huolettaa
se, ettei kirkossa ole enää joka
sunnuntai jumalanpalvelusta,
ja Tervamäen koulunkin kohtalo
on vaakalaudalla.
”
Mielestäni
siis Mouhijärvi
pärjäisi
yksinkin.
I love
Mouhijärvi.
P
orin Suomi-areenasta on tullut kesäisten po-
liittisten keskustelujen pääareena. Tänä kesä-
nä keskiössä eivät suinkaan ole olleet KEVA ja
vaalirahoitus, vaan ulkopolitiikka ja talous. Ulkopoli-
tiikassa päähuomio keskittyi Suomen Venäjä-suhtei-
siin ja nekin kytkeytyvät talouteen.
Venäjä on Suomen vientiyrityksille iso mahdolli-
suus, mutta samalla myös vaikea toimintakenttä.
Byrokratian ja turvallisuusriskien ohella Venäjä on
nyt myös laman kourissa. Öljyn hinnan alenemisen
myötä bruttokansantuote on laskenut jyrkästi ja ta-
vallisten venäläisten taloudellinen asema on heiken-
tynyt nopeasti.
Onneksi Kiina on tulossa voimalla paikkaamaan Ve-
näjän jättämää aukkoa Suomeen vientiin. Suuren
kiinalaisen kauppavaltuuskunnan käynti Suomessa
ja odotettavissa olevat 2 miljardin tilaukset antavat
tuntuvan piristysruiskeen suomalaisyrityksille. Yhä
todennäköisemmältä näyttää, että Kiina ja muut Aa-
sian kehittyvät valtiot vetävät maailmantalouden uu-
teen nousuun. Auki on vain ajankohta.
Suomen taloudessa eletään kuitenkin edelleen epä-
varmuuden aikaa. Palvelualoilla kesä on vielä men-
nyt joko hyvin tai välttävästi, mutta syksyä pelätään.
Monilla teollisuuden aloilla kesäseisokit ovat reilus-
ti tavanomaista pidemmät ja syksyä odotetaan jänni-
tyksellä. Onneksi joukossa on myös niitä toimialoja
ja yrityksiä, joita taantuma ei ole kolhinut.
Työttömyys reakoi talouden muutoksiin 6-12 kuu-
kauden viiveellä. Vaikka talous kääntyisi nousuun tä-
nään, niin seuraava talvi tulee olemaan työllisyydes-
sä vaikea. Ensimmäinen virstanpylväs on alkusyksy,
jolloin merkittävä osa lomautuksista uhkaa muuttua
irtisanomisiksi. Lomautusajan pidentämiselle olisi
perusteita, jotta yrityksiä ei kaatuisi irtisanomisajan
palkkojen maksuun tilanteessa, jossa irtisanottaville
on työtä muutenkin niukasti tarjolla.
Aktivinen työvoimapolitiikka tulee saamaan lisäbud-
jetissa ja vuoden 2010 budjetissa lisää rahaa työttö-
mien kouluttamiseen, tukityöllistämiseen ja muihin
aktiivitoimiin. Mikään ei kuitenkaan voita oikeaa
työtä ja siksi vain talouden uusi nousu pelastaa suo-
malaisten hyvinvoinnin. Taantuma-aika on viisas-
ta käyttää nousuun valmistautumiseen. Sen vuoksi
valtiokin panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen
ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
Tälle taantumalle tyypillistä on lyhytjänteisyys ja
epävarmuus. Enää ei puhuta kvartaaleista, vaan se-
kin aika on lyhentynyt. Monissa yrityksissä lomau-
tuksia on keskeytetty, koska tilauksia onkin yllättäen
tullut nopeasti tehtäväksi.
Silti hyvin harva osaa ennustaa mitään syksystä tai
tulevasta keväästä. Aika tilauksen ja toimituksen
välillä on edelleen lyhentynyt. Tarvetta tavaroille
ja työlle on, mutta monien yritysten hankkeet ovat
odottamassa oikeaa hetkeä.
Kun kasvun merkit ovat selvemmin nähtävissä,
niin kohta voidaan mennä taas lujaakin. Juuri täl-
lä hetkellä olemme kuitenkin epävarmuuden tilas-
sa. Onneksi vahva valtiontalous kykenee Suomessa
tasaamaan suhdanteita ja takaamaan perusturvan
taantumasta eniten kärsiville. Emme ole Islannin
tai Baltian maiden kaltaisessa paniikissa, jossa yh-
teiskunnan perusteet ovat uhattuna. Suomi selviää
taantumasta monia muita paremmin, mutta meil-
täkin se vaatii ponnisteluja, ahkeruutta ja vastuun-
kantoa lähimmäisistä.
• Arto Satonen
Talouden
merkit
vielä
epäselvät
”
Kun kasvun merkit ovat
selvemmin nähtävissä, niin kohta
voidaan mennä taas lujaakin.
Juuri tällä hetkellä olemme
kuitenkin epävarmuuden tilassa.