Page 4 - Alueviesti_30

4

Keskiviikko heinäkuun 22. 2009

Nro 30. 27. vuosikerta. Keskiviikkona 22.7.2009

www.alueviesti.

!

JSN

www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619

Kaupunkilehtien Liitto on muka-

na hyvän lehtimiestavan vaalin-

nassa ja sananvapauden puolus-

tamisessa. Liitto on yksi Julkisen

Sanan neuvoston taustayhteisöis-

tä.

Toimitus, konttori, myynti

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.!

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.!

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.!

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.!

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSHINNAT

alv0%

Etusivu

! 1,40/pmm

väri-ilmoitus ! 1,75/pmm

Takasivu

! 1,30/pmm

väri-ilmoitus ! 1,60/pmm

Tekstisivut

! 1,10/pmm

väri-ilmoitus ! 1,30/pmm

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Puhelimitse vastaanotettuun il-

moitukseen mahdollisesti tulevis-

ta virheistä ei lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden

vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-

tushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta

lähetetystä

toimitusaineistosta;

käsikirjoituksista, valokuvista tai

ääninauhoista eikä säilytä niitä tai

palauta niitä lähettäjälle.

TOIMITUS

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman

0500-235 725

Toimituspäällikkö

Maija Latva

050-555 6290

Toimittajat:

Hannu Virtanen

050-5633424

Pauliina Parto

03-5141 416

JormaWesterholm

03-5141 416

ILMOITUSMYYNTI

Jerry Stenberg

050-593 0620

Eeva Rasinperä

050-593 0621

Heli Suominen

050-436 5068

Mainospäällikkö

Matti Tolonen

0500-769 261

TOIMISTO

Hopunkatu 1, 38200 SASTAMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Toimitusjohtaja

Seppo Lehtinen

0500-634 032

SIVUNVALMISTUS

Keskuskuva Ky, Sastamala

PAINOPAIKKA

Allatum Oy, Pori

Mikäli lehden jakelussa on

häiriöitä, ottakaa yhteys

postiin

p. 0200 71000

Lehden voi tilata jakelualuiden

ulkopuolelle Suomessa

! 39,00/vuosikerta

! 12,00/ 3 kk.

Juha Mieto

vieraili

Kotajärven lavalla

!

s. 6

Miina-

Liisa Värelä,

oopperalupaus

!

s. 10

Kaalisaaren

hyppytorni

puhuttaa yleisöä

!

s. 22

PUH

s LAMA CENTER DNAINTERNET NET

HUITTINEN

LINTUPARVENTIE 6

!6 !2+

,! 35

KYLMÄLAUKKU/

MINIJÄÄKAAPPI

Erä lasten ja aikuisten

LONGBOARD-

kesävaatteita.

/TA

3

MAKSA .

Tarjoamme edullisimman.

Saatavana myös

muita malleja.

Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.

Toinen pari kaupanpäälle

LOPUT KENGÄT

pari

Punkalaidun on

työllisyyskatsauksen

kummajainen

Hannu Virtanen

Punkalaidun on työllisyyskat-

sauksen kummajainen, joka

kulkee tilastoissa vastavirtaan.

Työttömien määrä on Punka-

laitumella laskenut vuoden ai-

kana viisi prosenttia, kun koko

muu Pirkanmaa on kirjannut

toisenlaista kehitystä. Sastama-

lassa työttömien määrä on vuo-

dessa noussut 43 prosenttia.

Kesäkuun lopussa Punka-

laitumen työttömyysaste oli

tasan 5 ja Sastamalan työttö-

myysaste 7,4. Näiden muo-

dostaman Lounais-Pirkan-

maan seutukunnan työttö-

myysaste 7,1 oli koko Pirkan-

maan alhaisin.

Lisää työttömiä kaikissa

seutukunnissa

Työttömien työnhakijoiden

määrä lisääntyi vuoden ai-

kana kaikissa seutukunnissa,

joista eniten Luoteis-Pirkan-

maalla (65 %) ja vähiten Ylä-

Pirkanmaalla (34 %).

Kunnittain tarkasteltu-

na työttömien määrä lisään-

tyi eniten Parkanossa (74 %)

ja Hämeenkyrössä (70 %) se-

kä vähiten Orivedellä (27 %).

Vain Punkalaitumella työttö-

mien määrä laski (-5 %) vuo-

den aikana.

Kesäkuun lopussa työttö-

myysaste oli seutukunnista al-

haisin Lounais-Pirkanmaal-

la (7,1 %) ja Kaakkois-Pirkan-

maalla (8 %) sekä korkein Ete-

lä-Pirkanmaalla (13,9 %) ja

Tampereen seutukunnassa

(12,8%). Kunnista alhaisin työt-

tömyysaste oli Punkalaitumella

(5 %) sekä korkein Tampereel-

la (14,6%), Valkeakoskella (14,2

%) ja Akaassa (14,1 %).

Työttömäksi

eniten metalli- ja

sähköteollisuudesta

Työttömien määrä on vuoden

aikana kasvanut voimakkaim-

min metalli- ja sähköteolli-

suudessa. Alle 25-vuotiaiden

työttömien määrä on kään-

tynyt nopeaan ja pitkäaikais-

työttömien määrä lievään kas-

vuun. Avoimet työpaikat ovat

vähentyneet eniten teollisuu-

dessa sekä terveydenhuolto-

ja sosiaalialalla.

Pirkanmaan työ- ja elinkei-

notoimistossa oli kesäkuun lo-

pussa 28 848 työtöntä työnha-

kijaa. Tämä on 3 140 (12,2 %)

enemmän kuin toukokuun lo-

pussa ja 8 664 (42,9 %) enem-

män kuin vuosi sitten.

Kesäkuun lopussa koko

maakunnan työttömyysaste

oli 11,5 %. Toukokuussa työt-

tömyysaste oli 10,3 % ja vii-

me vuoden kesäkuussa 8,2 %.

Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoi-

mistossa oli 50 347 työnhaki-

jaa, mikä on 10 783 enemmän

kuin vuotta aikaisemmin.

Lomautukset alkoivat li-

sääntyä viime vuoden syksyl-

lä, mutta tämän vuoden tou-

kokuussa lomautettujen mää-

rä kääntyi laskuun.

Pirkanmaan työ- ja elinkei-

notoimistoissa oli kesäkuussa

avoinna kaikkiaan 3 456 työ-

paikkaa.

Avoimia työpaikkoja oli

806 (19,0 %) vähemmän kuin

toukokuussa ja 1 808 (34,3 %)

vähemmän kuin vuosi sitten.

Kesäkuun lopussa avoinna

oli 1 306 työpaikkaa.

Voimakkaimmin avoin-

ten työpaikkojen määrä vä-

heni teollisuudessa (271), ter-

veydenhuolto- ja sosiaalialan

töissä (157), kuljetus- ja lii-

kennetyössä (79) sekä tekni-

sen, luonnontieteellisen, yh-

teiskuntatieteellisen ja taiteel-

lisen työn alalla (77).

Säkylä ja Köyliö

Satakunnan

valopilkut

Säkylässä (5,5 %) ja Köy-

liössä (5,8 %) olivat Sata-

kunnan alhaisimmat työt-

tömyysasteet kesäkuussa.

Laviasta mitattiin puoles-

taan maakunnan toisek-

si korkein työttömyysaste

13,4 %. Lavian edelle meni

ainoastaan Siikainen (15,1

%).

Työttömien työnhaki-

joiden määrä lisääntyi vuo-

den takaisesta jokaisen TE-

toimiston alueella. Suhteel-

lisesti suurinta nousu oli

Rauman seudulla ja alhai-

sinta Porin seudulla. Kor-

kein työttömyysaste oli Po-

rin seudulla (12,7 %) ja al-

haisin Kaakkois-Satakun-

nassa (8,4 %).

Huittisten työttömyys-

aste oli 8,0, Kiikoisten 12,7

ja Kokemäen 10,3 %.

Kausivaihtelu

näkyy tilastoissa

Satakunnan työ- ja elinkei-

nokeskuksen alueella oli

kesäkuun lopussa työttö-

miä työnhakijoita 12 000,

mikä on lähes 1 200 enem-

män kuin kuukausi sitten.

Lomautettuna oli runsaat 1

300 henkeä, mikä on lähes

200 vähemmän kuin viime

kuussa. Työttömien osuus

työvoimasta oli 10,4 %.

Näin suuri työttömyy-

den kasvu johtui kesäkuu-

kausille tyypillisestä kau-

sivaihtelusta. Muun mu-

assa oppilaitoksista val-

mistuneet nuoret tulivat

työmarkkinoille.

Työttömien työnha-

kijoiden määrä vähentyi

vuoden aikana terveyden-

huolto- ja sosiaalityössä

sekä hallinto- ja toimisto-

työssä. Muilla aloilla ta-

pahtui lisäystä. Suhteelli-

sesti suurinta lisäys oli ra-

kennusalalla sekä kuljetuk-

sessa ja liikenteessä.

Työttömien työnhaki-

joiden määrä nousi vuoden

takaisesta lähes 2 100:lla.

Lomautettuna oli 900 hen-

keä enemmän kuin vuosi

sitten. Satakunnassa työt-

tömien määrä lisääntyi 21

% vuoden takaisesta, kun

koko maassa lisäys oli yli

32 %. Satakunnassa työttö-

myyden kasvu on edelleen

selvästi alhaisempaa kuin

koko maassa keskimäärin.

Kaupallisessa työssä

avoimia työpaikkoja

Satakunnan alueen TE-toi-

mistoissa oli kesäkuun ai-

kana avoinna runsaat 2 100

työpaikkaa, mikä on lähes

100 enemmän kuin vuo-

si sitten. Avoimet paikat li-

sääntyivät vuoden takaises-

ta erityisesti kaupallises-

sa työssä ja jonkun verran

myös terveydenhuolto- ja

sosiaalityössä sekä maa-

ja metsätaloudessa. Muil-

la aloilla avoimet työpaikat

vähenivät.

Alle 25-vuotiaita työt-

tömiä työnhakijoita oli ke-

säkuun lopussa 1 700, mi-

kä on noin 500 enemmän

kuin viime kuussa. Vuoden

takaisesta nuorten työttö-

mien määrä on noussut lä-

hes 700:lla.

Yli 50-vuotiaita työttö-

miä työnhakijoita oli ke-

säkuun lopussa 3 900, mi-

kä on 150 enemmän kuin

kuukausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuo-

den työttömänä olleita oli

vajaat 2 100, mikä on noin

sata enemmän kuin kuu-

kausi sitten. Viime vuoden

kesäkuusta pitkäaikaistyöt-

tömien määrä on laskenut

noin 300:lla.

Palvelusetelien

käyttö laajenee

elokuussa

Palvelusetelien käyttömahdol-

lisuus laajenee kaikkiin sosi-

aali- ja terveyspalveluihin lu-

kuun ottamatta päivystyspal-

veluja ja tahdosta riippumat-

tomia hoitoja. Kotipalveluissa

palveluseteli on ollut käytössä

vuodesta 2004 lähtien.

Kunnat päättävät palveluse-

telijärjestelmän käyttöönotos-

ta ja palveluvalikoimasta sekä

hyväksyvät palvelujen tuotta-

jat, joiden palvelujen maksa-

miseen seteliä voi käyttää.

Hallitus esitti viime torstai-

na sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palvelusetelin käytön laa-

jentamiseen liittyvän lainsää-

dännön vahvistamista. Lait tu-

levat voimaan 1. elokuuta.

Lakimuutoksen odotetaan

parantavan palvelujen tehok-

kuutta sekä lisäävän sosiaa-

li- ja terveyspalvelujen käyt-

täjien valinnanvapautta ja

siten parantavan asiakkaan

asemaa. Kunnissa ja kun-

tayhtymissä uudistuksen pi-

täisi lisätä kustannusten läpi-

näkyvyyttä ja erilaisten tuo-

tantotapojen vertailumahdol-

lisuuksia.

Uudistuksen odotetaan

myös keventävän hallintoa,

kun kuntien palvelukilpailu-

tuksesta päästään yksinker-

taisempaan palvelujen hyväk-

symismenettelyyn. Samalla

pienyrittäjien toimintaedelly-

tysten pitäisi parantua.

Uudistuksella ei muuteta

kuntien velvoitteita järjestää

asukkailleen sosiaali- ja terve-

ydenhuoltoa.

Syitä sysissä

jos sepissäkin

M

opo tai moottoripyörä onnettomuuksien yh-

teydessä uutisotsikoissa ei ole harvinaisuus.

Useimmiten syyksi paljastuu liian suuri ti-

lannenopeus, myös ylinopeus, tai mopoista puhuttaes-

sa ajokin laiton virittely ylikuntoon. Nopeutta saadaan

aikaiseksi, mutta itse laitteen turvallisuus vain heikke-

nee virittelyn vuoksi.

Jonkin verran konekäyttöisellä kaksipyöräisellä liikku-

vana olen hämmästellyt autoilijoitten suhtautumista

motoristeihin. En jaksa uskoa, että motoristi olisi au-

toilijan silmissä näkymätön, joten epäilen vahvasti, että

liikennettä vaarantavat autoilijat ovat heitä, jotka muu-

tenkin viittaavat kintaalla säännöille.

Motoristeissa on yhtä lailla vähätvälittäjiä, mutta enem-

mistö motoristeista, kuin myös autoilijoista, tuntee

säännöt ja liikennemerkit ja noudattaa niitä. Silti kuo-

lemaan johtaneet onnettomuudet, joissa motoristit on

toisena osapuolena, lisääntyvät jatkuvasti.

Liikenneturvan ja tilastokeskuksen mukaan viime vuon-

na menehtyi 33 motoristia liikenteessä. Kahdenkymme-

nen vuoden aikana vain vuosi 1991 on ollut!motoristeille

synkempi. Tuolloin moottoripyöriä liikkui Suomen teillä

kuitenkin!vain reilu 60 000, eli kolme kertaa vähemmän

kuin tänä päivänä. Viime vuonna moottoripyöriä kirjat-

tiin ajoneuvorekisteriin ensimmäistä kertaa yli 200 000.

Siteeraan edelleen Liikenneturvaa: Moottoripyörien

onnettomuudet sijoittuvat pitkälti huhti- ja syyskuun

välille. Kuolemantapauksien lisäksi viime vuonna !tilas-

toitiin yli 600 loukkaantumista. Onnettomuuksista yli-

voimaisesti yleisimpiä ovat suistumiset. Kun moottori-

pyöräilijä ajautuu yksin ulos tieltä, syynä on useimmiten

tilanteeseen ja ajotaitoihin nähden liian suuri nopeus.

Moottoripyörä on vaativa ajoneuvo ja pelkästään sen

tehokas pysäyttäminen vaatii kuljettajalta paljon. Ko-

kemattomuuteen auttaa vain harjoittelu, ja se on hyvä

aloittaa ensin yleisen liikenteen ulkopuolella.

Sitten taas pistän sekaan omiani: - Mitä motoristi te-

kee, kun sivutieltä eteen pölähtää auto? - Suistuu tie-

tysti tieltä, koska vitsit ovat tässä vaiheessa tosi vähissä.

- Tai törmää auton kylkeen.

EU-komissio on tuoreen uutisen mukaan uudistamas-

sa katsastusdirektiiviä. Näin ollen moottoripyörät, mo-

pot ja kevyet perävaunut pitäisi katsastaa tulevaisuu-

dessa määräajoin. Saman uutisen mukaan Suomi aikoo

vastustaa tekeillä olevaa direktiiviä. Perusteluna on mm.

se, että etenkin haja-asutusalueilla välimatkat ovat pit-

kiä, joten hitailla mopoilla jouduttaisiin ajamaan koh-

tuuttomia matkoja katsastuskonttoreille.

Pah! sanon minä. Ajokin tulee olla kunnossa. Jos katsas-

tukseen ryhdytään, se karsisi joukosta viritetyt ja vial-

liset mopot, kuten nyt vialliset autot. Sastamalankin

alueella pörrää joka päivä ainakin pari viritettyä mo-

poa, jotka ovat nuorelle kuskilleen suoranaisia surman-

loukkuja.

Sen lisäksi että katsastusdirektiivi koskisi ajokkeja, sen

tulisi koskea myös turvavälineitä, kypäriä, ajoasuja ja

jalkineita. Alkuun päästäisiin vaikka sillä, että poliisit

tarkistaisivat yläasteen poikien ajokkien laillisuuden.

Erkki Petman

Page 4 - Alueviesti_30_2009