8
Keskiviikko heinäkuun 22. 2009
!
"
! #$$ %$#&
Hautauspalvelut
Sotilaspappi on
kansainvälisten kriisien
ja monikulttuurisuuden
asiantuntija
Puolustusvoimien kirkol-
linen työ on vastannut ak-
tiivisesti muuttuvan maail-
man haasteisiin. Sotilaspa-
pit tukevat varusmiehiä ja
henkilökuntaa, pitävät esil-
lä eettisiä kysymyksiä sekä
tekevät monikulttuurista
työtä kriisialueilla.
-Varuskunnassa pappi
tukee sotilaita arjessa. Krii-
sialueella moderni sotilas-
pappi on sosiaalityönteki-
jä, tulkki, diplomaatti sekä
eri maiden joukkojen vä-
linen yhdyshenkilö papin-
työnsä ohella, kertoo Pää-
esikunnan kenttärovasti
Seppo Ahonen.
Sotilaspappi on moni-
kulttuurisuuden asiantun-
tija. Teologisen pohjakou-
lutuksen ansiosta hänel-
lä on syvällinen ymmärrys
uskonnollisista kon%ikteis-
ta ja kulttuurienvälisistä
ristiriidoista. Koska kriisit
ovat nykymaailmassa yhä
monimutkaisempia, nii-
den selvittelyssä korostu-
vat taidot lukea taustalla
olevia syitä.
-Rauhanturvatyö on yh-
teistyötä. Erityisesti nykyi-
sin korostetaan yhteistoi-
mintaa sekä muiden mai-
den sotilasosastojen et-
tä paikallisväestön kanssa.
Pappiin luotetaan yli rajo-
jen, jatkaa Ahonen.
Sotilaspapit ovat varus-
miesten vaitiolovelvollisia
keskustelukumppaneita.
Sotilaspapit myös pitävät
varusmiehille oppitunte-
ja etiikasta ja elämänhal-
linnasta. Yli 80 prosenttia
miesten ikäluokasta suo-
rittaa asepalveluksen.
Hartaudet ja jumalan-
palvelukset ovat nykyi-
sin siirtyneet yhä enem-
män maasto-olosuhteisiin.
Kirkkoon kuulumattomat
ovat vapaita jäämään pois
kirkollisesta työstä. Sen si-
jaan heille järjestetään elä-
mänkatsomustiedon ope-
tusta. Myös sotilaallisiin
perinteisiin kuuluvalle so-
tilasvalalle on vaihtoehto,
juhlallinen vakuutus.
-Positiivinen uskonnon-
vapaus turvaa yhteiskun-
nalle ja sen yhteisöille oi-
keuden omiin kulttuuripe-
rinteisiin. Kuitenkin niin,
että kirkkoon kuulumatto-
mia ei saa pakottaa osallis-
tumaan, mikäli toimintaan
liittyy uskonnollista aines-
ta, jonka henkilö voi kokea
loukkaavana, kenttärovasti
Ahonen muistuttaa.
Paarma:
Nuoria lisää
ekumeniaan
Euroopan kirkkojen konfe-
renssi hyväksyi viimeisenä ko-
kouspäivänään komiteoidensa
uudet jäsenet sekä raportit ja
julkilausumat.Järjestön tule-
vaisuus on arkkipiispa Jukka
Paarman mukaan käännekoh-
dassa, mikä vaikuttaa myös
sen toimintaan.
”On katsottava, millainen
Euroopan kirkkojen konfe-
renssi eli CEC vastaa tämän
päivän haasteisiin. Alkupe-
räinen idea oli rakentaa silto-
ja sodan jälkeen idän ja lännen
välille Euroopassa. Siltojen ra-
kentaminen on yhä ajankoh-
taista, koska rajat ovat nyky-
ään kansakuntien sisällä. Ra-
jat kohdistuvat esimerkik-
si erilaisiin vähemmistöihin
kuten maahanmuuttajiin, et-
nisiin ja seksuaalisiin vähem-
mistöihin, vammaisiin, naisiin
ja nuoriin”, toteaa arkkipiispa
Jukka Paarma.
”Euroopan kirkkojen
konferenssia tarvitaan hoi-
tamaan myös kirkkojen yh-
teisiä sosiaalisia, eettisiä
ja ihmisoikeuksiin liitty-
viä kysymyksiä sekä siirto-
laiskysymyksiä ja ilmaston-
muutokseen liittyviä luoma-
kunnan asioita kirkon ääne-
nä Euroopan instituutioissa.
Myös lähetyksen merkitys
näyttää korostuvan.”
Paarma pitää yleiskokouk-
sen runsaita henkilövalinto-
ja kirkkopoliittisena vallan-
käyttönä. Ne voitaisiin hänen
mukaansa hoitaa paremmin
muualla vaikka etukäteen.
”Olen hyvin tyytyväinen
suomalaiseen delegaatioon.
Saimme suomalaisia hyvin ko-
miteoihin. Suomalaisten osal-
listumista ja panosta on täällä
arvostettu.”
Paarma painottaa myös
nuorten määrän ja painoar-
von lisäämistä ekumeniassa.
”Nuoria tarvitaan lisää de-
legaatioihin ja hallintoon, ei
asettamalla vastakkain nuo-
ria ja vanhoja, vaan saamalla
nuoret täysivaltaisiksi jäsenik-
si ekumeeniseen työhön”, pai-
nottaa Paarma.
CEC on lyhenne sanois-
ta Conference of European
Churches eli Euroopan kirk-
kojen konferenssi. Siihen kuu-
luu yhteensä 126 reformoitua,
luterilaista, anglikaanista, van-
hakatolista ja ortodoksikirk-
koa Euroopassa.
Maahanmuuttajat auttavat
kirkkoja yli etnisten rajojen
Siirtolaisten ja maahanmuut-
tajien kirkot ovat kasvavia
kirkkoja Euroopassa. Kirkot
auttavat maahanmuuttajia ja
ilman papereita olevia ihmisiä
usein näkymättömästi.
”Maahanmuuttajat voivat
puolestaan auttaa seurakuntia
ylittämään etnisyyden ja eris-
tyneisyyden rajat”, totesi Eu-
roopan kirkkojen konferens-
sin yleiskokouksen varapu-
heenjohtaja ja CCME:n pu-
heenjohtaja metodistipastori
Arlington Trotman.
Euroopan kirkkojen siir-
tolaiskomissio, CCME, liittyy
komissioksi Euroopan kirk-
kojen konferenssiin sen 13.
yleiskokouksen aikana Lyonis-
sa. Komissio tekee työtä maa-
hanmuuttajien, pakolaisten,
ihmiskaupan uhrien ja erilais-
ten vähemmistöjen kuten ro-
manien kanssa vaikuttamal-
la EU-lainsäädäntöön ja tuke-
malla jäsenkirkkojaan.
Komissio valmistelee siir-
tolaisten vuotta ensi vuodek-
si 2010. Se kehottaa kirkko-
ja aloittamaan työn maahan-
muuttajien parissa, elleivät ne
sitä jo tee. Maahanmuuttoon
ja siirtolaisuuteen liittyvät asi-
at halutaan kirkoissa keski-
öön, eikä vain jonkin osaston
tehtäviksi.
”Haasteena on, miten
voimme esittää erilaisuuden
niin, että se ei pelota vaan ri-
kastuttaa meitä. Kirkot tekevät
jo nyt erittäin tärkeää työtä ja
se halutaan näkyväksi”, tote-
aa CCME:n siirtolaiskomissi-
on pääsihteeri Doris Peschke.
”Eurooppa on tienhaarassa.
Viime vuonna hylättiin turva-
paikkahakemuksia enemmän
kuin koskaan. Lisäksi esi-
merkiksi kuolemantapausten
määrä valtioiden rajoilla kas-
voi. Kirkkojen tehtävä on aut-
taa heikoimmassa asemassa
olevia”, sanoo Peschke.
Yleiskokouksessa ratkais-
taan vielä CCME:n edustaji-
en äänioikeuskysymykset ja
CECin tulevaisuuden suunta-
viivat, joihin odotetaan ympä-
ristön ja siirtolaiskysymysten
painotuksia entistä voimak-
kaammin.
Diakonia näyttää hädän
”Kirkkojen diakoninen läh-
tökohta on ihmisen hätä. Ih-
minen on otettava vastaan ja
häntä on kuunneltava. Kirk-
kojen ei pidä ruveta mestaroi-
maan juridiikkaa, mutta jos
kirkot puuttuvat johonkin asi-
aan, voi se auttaa lainsäätäjiä
huomaamaan ristiriidat ja on-
gelmat. Kirkkojen asia on rea-
goida siihen”, arvioi Suomen
Ekumeenisen Neuvoston pää-
sihteeri Heikki Huttunen.
Hän osallistuu Euroopan
kirkkojen konferenssin yleis-
kokoukseen ja näkee siirto-
laiskomission työn tärkeänä
asiantuntijaorganisaationa.
Siirtolaisuus on todellisuus,
joka tulee lähelle esimerkik-
si romanialaisina EU-kansa-
laisina, jotka ansaitsevat elan-
tonsa kerjäämällä.
Suomessa virisi kielteisen
oleskelulupapäätöksen saa-
neen egyptiläisen isoäiti Eveli-
ne Fadayelin tapauksesta kes-
kustelu turvapaikanhakijoista
ja ydinperheestä. Fadayelia ei
hallinto-oikeuden päätöksel-
lä käännytetä Suomesta aina-
kaan ennen syyskuuta.
Ortodoksisen ja luterilaisen
kirkon seurakunnat ja arkki-
piispat nostivat ekumenian
hengessä ensimmäistä kertaa
yhdessä esiin hädänalaisten
vanhusten aseman.
Huttunen näkee, että lakia
tulkitaan ankarimman mu-
kaan, vaikka nykyinen lain-
säädäntö sallisi inhimillisem-
män kohtelun.
” Perhekäsitys ei vastaa edes
suomalaista todellisuutta, jos-
sa myös hoidetaan ja huoleh-
ditaan iäkkäistä vanhemmis-
ta. On tärkeää keskustella hä-
dänalaisten vanhusten ja huol-
lettavien tilanteesta ja myös
Lähi-Idän kristittyjen tilan-
teesta”, toteaa Huttunen.
Yli 10 000
ruusua odottaa
verenluovuttajia
Veripalvelu ja Kauppapuutar-
haliitto muistavat jälleen ve-
renluovuttajia ruusuilla. Ruu-
suviikkoja vietetään kolmen
viikon ajan porrastetusti eri
puolilla Suomea. Ensimmäi-
sellä viikolla (20.–27.7.) ruu-
sun saavat verenluovuttajat
Helsingissä, Hämeenlinnassa,
Kokkolassa, Kuopiossa ja Lap-
peenrannassa.
– Ruusuviikot saivat alkun-
sa 21 vuotta sitten, kun ruu-
sunviljelijät miettivät, mi-
tä tehdä keskikesän ruusuil-
le. Yhteistuumin syntyi ajatus
ruusujen lahjoituksesta hy-
väntekeväisyyteen. Yksi vilje-
lijä ehdotti ruusujen jakamista
verenluovuttajille, ja siitä kaik-
ki käynnistyi, Kauppapuutar-
haliiton toiminnanjohtaja Jyr-
ki Jalkanen kertoo.
Kaikki ruusuviikkojen ai-
kana jaettavat yli 10 000 ruu-
sua ovat laadukkaita kotimai-
sia ruusuja. Ruusujen toivo-
taan innostavan verenluovu-
tukseen myös niitä, joiden
edellisestä verenluovutuksesta
on vierähtänyt pidempi aika.
– Olen luovuttanut ver-
ta armeijassa ja sen jälkeen-
kin, mutta nyt on ollut taukoa.
Täytyypä ottaa myös omaan
kesäohjelmaan, Jalkanen lu-
paa.
Verenluovuttajia
tarvitaan kesälläkin
Veren tarve sairaaloissa on
ympärivuotista. Kesälläkin
verenluovuttajia tarvitaan
yli 1000 joka arkipäivä.– Jos
omalta tai mökkipaikkakun-
nalta ei löydy kiinteää veren-
luovutuspistettä, saattaa lä-
histölle osua liikkuvan veri-
palvelun tilaisuus, muistuttaa
verenluovutustoiminnan ke-
hitysjohtaja Juha Soikkeli ja
kannustaa luovuttamaan ver-
ta myös oman kotipaikkakun-
nan ulkopuolella.
Luovutettu veri jaetaan
osiin punasoluiksi, verihiuta-
leiksi ja plasmaksi. Näin yh-
dellä luovutuksella voi auttaa
jopa kolmea eri potilasta, sillä
kukin potilas saa vain tarvitse-
maansa veren osaa.
– Kesällä verivalmisteita
tarvitaan muun muassa syö-
päpotilaille ja onnettomuuksi-
en uhreille, ja joka vuosi noin
50 000 potilasta saa hoitoa ve-
rivalmisteilla. Parilla kolmella
luovutuskerralla vuodessa saa
jo aika monta elämää pelastet-
tua, Soikkeli toteaa.
Kuka voi luovuttaa?
Verenluovuttajan tulee olla
terve, 18–65-vuotias ja pai-
naa vähintään 50 kiloa. Uu-
den luovuttajan tulee olla al-
le 60-vuotias. Miehet voivat
luovuttaa verta kahden ja nai-
set kolmen kuukauden välein.
Hemoglobiiniarvo mitataan
aina ennen luovutusta ja sen
tulee olla miehillä vähintään
135 g/l ja naisilla 125 g/l. Ve-
renluovuttajan tulee todistaa
henkilöllisyytensä virallisella
henkilötodistuksella.
Sopivuuden verenluovutta-
jaksi voi testata etukäteen ne-
tissä osoitteessa
www.sovin
-
koluovuttajaksi.fi tai soitta-
malla ilmaiseen luovuttajain-
foon 0800 0 5801 (arkisin klo
8–17). Lisätietoa verenluovu-
tuksesta ja verenluovutuspai-
koista löytyy myös Veripalve-
lun nettisivuilta
www.veripal
-
velu.$.
Vuorenojasta
Sastamalan
Avainhenkilö
Maiju Vuorenoja on valittu
Sastamalan ensimmäisek-
si Avainhenkilöksi. Vuo-
renoja toimii sekä Sasta-
mala Gregorianan puheen-
johtaja, Sastamalan Oppai-
den puheenjohtajana että
Sastamalan seurakunnan
kirkkoneuvoston varapu-
heenjohtajana. Lisäksi hän
hoitaa emännän tehtäviä
matkailupalveluja tarjoa-
vassa Wanhassa Harsussa
Karkussa.
Avainhenkilön joka
vuotinen nimeäminen on
periytynyt Sastamalaan
Vammalasta. Valinta teh-
dään äänestyksen pohjalta.
Sen järjestävät Kulttuuria
Kaikille -yhdistys ja Tyr-
vään Sanomat.
Sven-Olof Westerlundin
Pieni taidenäyttely
Kokemän Kauvatsan
Vaakunatalossa
Sven-Olof Westerlund on
muun muassa Pro Finlan-
dia -palkinnolla vuonna
1988 palkittu taiteilija. Hä-
nen teoksiaan löytyy esi-
merkiksi Kiasmasta ja In-
tian sekä Ruotsin taidemu-
seoista. Westerlund viettää
kesiään perheensä kans-
sa Kokemäen Kauvatsal-
la, aiemmin Lievikosken
vanhassa yhteiskoulussa, ja
vuodesta 2001 asti Jalono-
janmäen Vaakunatalossa.
Vaakunatalon piharaken-
nuksessa sijaitsee Wester-
lundin kesäateljee, johon
taiteilija on pystyttänyt tai-
denäyttelyn täksi viikoksi.
Esillä on piirustuksia ja
maalauksia, joissa Wester-
lund käsittelee kauvatsalai-
sia aiheita.
Suurin osa töistä on-
kin valmistunut taiteilijan
omassa kesäateljeessa.
Näyttely on avoinna
26.7 asti kello 12-18.
Kaikki on Reilassa
kesän suurimmalla
partioleirillä
Lounais-Suomen Partiopii-
rin piirileiri Reila 09 järjes-
tetään 29.7.-6.8.2009. Lei-
ri on tämän kesän suurin
partioleiri Suomessa. Lei-
riläisiä on noin 3500, joista
vapaaehtoisia aikuisia joh-
tajia on noin 700.
Reila 09 pystytetään kes-
kelle Suomen suurinta par-
tiopiiriä, Pyhärannan Rei-
laan. Lounais-Suomen Par-
tiopiiriin kuuluvat entiset
Varsinais-Suomen Partio-
piiri ry:n ja Satakunnan
Partiolaiset ry:n alueet.
Partiolaiset tekevät
löytöretkiä Suomesta
avaruuteen
Reila 09 -leirillä on käy-
tössä uusi partio-ohjelma.
Leirille osallistuvat kaikki
kuusi partiolaisten ikäkaut-
ta 7-vuotiaista sudenpen-
nuista aikuisiin johtajiin.
Kaksi nuorinta ikäkautta,
sudenpennut ja seikkaili-
jat, ovat leirillä neljä päi-
vää. Vanhemmat leiriläiset
ovat yhdeksän päivää.
Leiri on ensimmäis-
tä vuottaan toimivan Lou-
nais-Suomen Partiopiirin
ensimmäinen piirileiri, jota
on valmisteltu 2,5 vuotta.
- Odotan, että uuden
piirin yhteistyö toimii ja
leiri luo hyvän perustan
tehdä yhteisiä tapahtu-
mia jatkossakin. Tämä on
myös ensimmäinen ker-
ta kun mukana ovat kaik-
ki uudet ikäkaudet ja nä-
emme miten uusi partio-
ohjelma toimii kesäleirillä.
Toivottavasti saamme Rei-
lalta hyviä kokemuksia tu-
levaisuutta varten, sanoo
leirinjohtaja Elina Pekka-
rinen.
Leirit ovat keskeinen
osa partiotoimintaa. Lei-
rillä käytetään talven aika-
na opittuja taitoja, opitaan
uutta ja toimitaan yhdes-
sä uusien ja vanhojen par-
tioystävien kanssa. Reila
09 -leirin teemana on löy-
töretkeily. Leiriläiset pääse-
vät tutustumaan eri maan-
osien kulttuurien lisäksi
myös avaruuteen.
1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28