2
Keskiviikko elokuun 21. 2013
"N
uorena tyttönä ajattelin, et-
tä tänne en enää palaa kun
kerran pääsen pois." Näin jutteli
minulle Gretel, Turun ulkosaaris-
tossa asuva nainen. Nuoruudessa
tehty päätös ei kuitenkaan pitänyt.
Jo vuosia Gretelillä on ollut omalla
kotitilallaan pieni myyntipiste, jos-
ta löytyy muun muassa marjoja, vi-
hanneksia, juureksia, leipää ja ka-
nanmunia. Kalastamistakin urhea
nainen on jatkanut, vaikka äkilli-
nen sairaskohtaus vei pari vuotta
sitten rinnalta rakkaan puolison ja
kalakaverin.
Olin kuullut Gretelistä kesäsaaris-
tolaisystäviltämme, ja heinäkuus-
sa pääsin vihdoin käymään paikan
päällä. Kipitin sitkeän saaristolais-
naisen kintereillä pitkin kasvimai-
ta hänen nostaessaan punajuuria
ja porkkanoita kysellen samalla
hänen lapsuudestaan, nuoruudes-
taan sekä nykypäivän elämänme-
nosta välillä ankarissakin olosuh-
teissa. Hyvän neuvonkin sain, kun
kerroin että kalaverkoissamme oli
ollut edellisellä kerralla 52 simp-
pua ja ainoastaan yksi siika. Gretel
opasti, että verkkomme olivat ol-
leet liian syvällä.
Gretelin luota ostoskassiini ker-
tyi saaristolaisleipää, perunalimp-
pua, perunoita, punajuuria, pork-
kanoita, kananmunia ja kotitekoi-
sia etikkakurkkuja. Lähtiessämme
hän vielä tarjosi maistiaisiksi pie-
nen pieniä tomaatteja. Sen ma-
keampia en ole koskaan maista-
nut. "Huomenna pitää lähteä ko-
kemaan ulkona (ulkomerellä; toim.
huom.) olevat verkot, jos siellä oli-
si vaikka kampelaa", Gretel huik-
kasi peräämme.
* * *
Lähiruoka kutsuu Sastamalaan
31.8., jolloin Seurahuoneen sisä-
pihalla järjestetään sadonkorjuu-
tapahtuma. Paikallisia ruokatuot-
teita esittelevä tempaus järjetetään
nyt kolmatta kertaa.
Tiedätkö, mitä kaikkea jakelualu-
eellammekin tuotetaan, lähellä si-
nua? Maistiaisia saat tästä Alue-
viestin ensimmäisestä Ruokavies-
tistä ja herkuttelemaan pääset sit-
ten elokuun viimeisenä lauantaina.
Nautitaan sadonkorjaajan herkul-
lisesta vuodenajasta!
Maija Latva
päätoimittaja
Lähiruoka työllistä
veroeurot omaan m
Teemu Järventie
Lähiruoka on ruoantuotan-
toa ja -kulutusta, joka käyt-
tää oman alueensa raaka-ai-
neita ja tuotantopanoksia.
Hallitusohjelmassa yhtenä
ruokapolitiikan kärkenä on
lähiruuan aseman vahvista-
minen Suomessa.
Maa- ja metsätalousmi-
nisteriössä valmistellaan
parhaillaan lähiruokaohjel-
maa, ja ministeriön selvitys
määritteli lähiruuan paikal-
lisruuaksi.
V. Hukkanen Oy:n toimi-
tusjohtaja
Veijo Hukkanen
pitää yrityksensä tuotteita
lähiruokana, vaikka suurin
osa raaka-aineista tulee ul-
komailta.
"Kaikki kala jalostetaan ja
pakataan täällä Sastamalas-
sa", Hukkanen toteaa.
Ajankohtainen kakkonen
puuttui lähiruuan ylimääräi-
siin kilometreihin ohjelmas-
saan 30. heinäkuuta. Ohjel-
massa näytettiin, kuinka lä-
hiruuaksi mainittu salaat-
ti matkaa satoja kilometre-
jä ennen päätymistään kau-
pan hyllylle.
"Lähiruoka-ajattelumme
perustuu omaan torimyyn-
tiin, jota olemme tehneet jo
40 vuotta. Matkaa tehtaal-
tamme Vammalan torille
tulee vajaa kymmenen kilo-
metriä. Lisäksi meillä on so-
pimuskalastaja omassa maa-
kunnassa Pirkanmaalla, jo-
Ulpu Hukkanen on myynyt kalaa Tampereella Tammelan torilla j
ta. Tässä hän tarjoaa herkullista Ulpun sillitahnaa.
Satafood-hankkeissa
Lammasta ilman villasukkaa
ja vaikka raidallisia punajuuria
”Ihailtavaa on, kuinka hienoja pakkauksia ja logoja
keskieurooppalaiset käyttävät tuotteissaan,
olipa kysymys perunoista tai mehuista.”
Mökkiläinen
makumatkalla
Jaana Grankvist
Erilaiset lähiruokahankkeet
antavat maataloutta harjoit-
taville potkua ja sykettä en-
tistä syvempään verkostoitu-
miseen ja tapaan tehdä tuot-
teita tunnetuksi.
Satafood Kehittämis-
yhdistyksellä on käynnis-
sä kaksi lähiruokaan pureu-
tuvaa hanketta. Sikses-han-
ke kääntää katseita satakun-
talaiseen ruoka-osaamiseen
makustelemalla elintarvik-
keiden etenemistä pellosta
pöytään. Local Food for the
Local Development-han-
ke operoi sekä Satakunnas-
sa että Pirkanmaalla. Tämä
hanke ylittää rajoja kansalli-
sesti ja kansainvälisesti. Sii-
nä on Suomen lisäksi muka-
na Ruotsi, Irlanti, Kypros ja
Itävalta.
Huittislainen punajuuren
viljelijä
Olli Norri
osallistui
valtioiden raja-aidat ylittä-
vän hankkeen järjestämään
Itävallan-matkaan keväällä.
”Havaintoja matkalta on,
että muualla erilaiset maa-
seutuyrittäjät matkailuyrittä-
jistä mehuntekijöihin osaavat
käyttää Leader-hankerahoi-
tuksia tehokkaasti. Pienikin
voi olla vahva yrittäjä. Suo-
ria kontakteja omaan yritys-
toimintaani en saanut mut-
ta tuoreita ruokareseptejä ja
valmistustekniikoita kylläkin.
Ihailtavaa on, kuinka hienoja
pakkauksia ja logoja keskieu-
rooppalaiset käyttävät tuot-
teissaan, olipa kysymys peru-
noista tai mehuista.”
Jan Suttlella on Sastamalan Tyrväänkylässä 95 texel-lampaan katr
kins. Useimmilla lampaistakin on nimi. Eräs niistä on Mr Mac He
Mikä Satafood?
Satafood Kehittämisyhdistys edis-
tää ruoka- ja elintarvikeketjuun
liittyvää elinkeinotoimintaa ja
tutkimusta. Hankkeiden erityis-
kohteita ovat alkutuotanto ja suo-
rat yhteydet yrityksiin.
Toimii lähinnä Satakunnassa, Pir-
kanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Sastamalan alueella on erityises-
ti panostettu luonnonkuitujen,
muun muassa pellavan, käytön li-
säämiseen teollisuuden raaka-ai-
neena.
14 vuotta sitten perustetulla yhdis-
tyksellä on tällä hetkellä 24 jäsentä,
kaikki ruokaketjun yrityksiä.
Vuosiliikevaihto on noin 1,6 mil-
joonaa euroa. Huittisten ja Tam-
pereen toimistoissa on yhteensä
16 työntekijää.
Kehittämishankkeiden rahoi-
tus tulee pääasiassa ELY-keskus-
ten kautta, suoraan ministeriöis-
tä ja muun muassa teollisuusyri-
tyksiltä.
Tarjoaa elintarviketeknologia- ja
ympäristöteknologiapalveluita ja
asiantuntemusta liiketoiminnan
kehittämiseen.
Toimitusjohtaja on vuodesta
2009 ollut kauppatieteen maiste-
ri
Jari Lehmusvaara
. Toimi aiem-
min 12 vuotta Raisio Oyj:ssä.
1 3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,...16