Page 3 - Ruokaviesti

3 Keskiviikko elokuun 21. 2013
ja jättää
akuntaan
ka toimittaa meille järvika-
laa ympäri vuoden."
▶ Hukkanen haluaa nostaa
esiin asian, joka usein unoh-
tuu lähiruuasta keskustelta-
essa.
"Kun ostaa lähiruokaa, ra-
hat jäävät omalle paikika-
kunnalle. Jos ruoka on tuo-
tettu ostajan asuinpaikka-
kunnalla, tietää se työpaik-
koja sekä veroeuroja, jotka
käytetään yhteiseen hyvään.
Lähiruualla on siten myös
hyvin merkittävä taloudelli-
nen merkitys."
▶ Omassa maakunnas-
sa tuotetulla lähiruualla on
myös hyvin suuri kansanter-
veydellinen merkitys. Se on
usein mahdollisimman vä-
hän prosessoitua ruokaa, eli
sitä on käsitelty hyvin vähän
ja siinä on joko ei ollenkaan
tai hyvin vähän keinotekoi-
sia lisäaineita.
Mitä prosessoidumpaa
ruoka on, sitä epäterveel-
lisempää se on, sillä mil-
tei kaikki terveellinen ka-
toaa ruokaa pitkälle käsi-
teltäessä.
Teollisesti prosessoidussa
ruuassa on usein osittain ko-
vetettua kasviöljyä, transras-
vaa, mikä aiheuttaa elimis-
tössä tulehduksia. Transras-
vaa on muun muassa rans-
kanperunoissa, donitseissa,
kekseissä ja monissa valmis-
ruoissa.
▶ Hyvä terveys vaatii hyviä
rasvoja, joita on kylmäpuris-
tetuissa öljyissä, avocadossa,
siemenissä – ja kalassa.
Kala on edelleen hyvin
tärkeä sydän- ja verisuoni-
tauteja estävien omega-e ja
omega-6 -rasvahappojen
lähde.
Tutkimusten mukaan ka-
lan sisältämän rasvan ja aivo-
jen hyvän toiminnan välillä
on selvä yhteys.
V. Hukkanen Oy käyttää
niissä kalatuotteissaan, mis-
sä öljyä käytetään, vain hy-
vää rasvaa, eli rypsiöljyä.
Vajaa kolme vuotta sitten
valmistunut suomalaistutki-
mus osoittaa, että rypsiöljy
alentaa erittäin tehokkaas-
ti veren fibrinogeeniarvoja.
Kohonnut fibrinogeeni on
yhteydessä muun muassa ai-
voinfarktiin, diabetekseen ja
dementiaan. Millään muulla
rasvalla ei tiedetän olevan sa-
maa vaikutusta.
Tutkijoiden mukaan ryp-
siöljyn rasvakoostumus on
elimistön välttämättömi-
en rasvojen kannalta paras
mahdollinen.
Helsingin yliopiston far-
masian tiedekunnan dosent-
ti Into Laakson mukaan Vä-
limeren maissa fibrinogeeni-
arvot ovat pysyneet kurissa
lähinnä vihannesten ansios-
ta, sillä monen suomalaisen
suosimalla oliiviöljyllä ei ole
samaa vaikutusta kuin ryp-
siöljyllä.
Laakson mukaan esimer-
kiksi iäkkäiden ihmisten ra-
vintotekijät saataisiin korjat-
tua yksinkertaisesti sillä, että
neljännes rasvoista vaihdet-
taisiin rypsiöljyyn.
Kohonneita fibrinogee-
niarvoja esiintyy myös vas-
ta parikymppisillä nuorilla.
Rasvahappotutkimus to-
teutettiin Helsingin ja Tam-
pereen yliopistoissa.
Tutkimus julkaistiin Pros-
taglandins, Leukotrienes
and Essential Fatty Acids
-lehdessä.
Savustaja Tero Aaltonen ja V. Hukkanen Oy:n suosikkituote lohimedaljongit.
Vammalan torilla jo kohta 50 vuot-
”Lähiruoka on nyt pop ja
muotia. Paikallinen tuotta-
minen on kaikella tavalla jär-
kevää ja lähellä kuljettami-
nen ekologista. Mitä järkeä
on kuskata lähipellolla kas-
vatettua ruoka-ainesta kal-
liilla rahdilla ensin Helsin-
kiin ja ostaa sitä samaa sit-
ten muutaman päivän pääs-
tä lähimarketista?”
▶ Sastamalalainen lam-
puri Jan Suttle lähti kan-
salliseen ja kansainväliseen
s ja puolitoistavuotias Länsi-Suomen karjaa edustava hieho Moo-
ry, Suttlen lapsena näkemän piirrossarjahahmon innoittama.
Puutarhuri ja terveysteknikko Merja Mäkinen suunnittelee ja toteuttaa Satafoodin
hankkeita Huittisten toimistolta. Elokuun kolmantena päivänä Huittisten Wanhalla
WPK:lla oli hyvin onnistunut lähiruokatapahtuma.
▶ RESEPTI
Shepherd's Pie
Jan Suttle jakaa perieng-
lantilaisen lampaanlihas-
ta valmistettavan arki-
ruuan reseptin ilolla.
”Helppoa ja herkullis-
ta. Ainakin meillä lapset
syövät aina laatikon ty-
pötyhjäksi.”
400 g lampaan jauheli-
haa
1 sipuli
1 lihaliemikuutio
n. 1 kg perunoita
Paista jauheliha ja ja si-
puli. Sekoita pannulle
liemikuutio. Valmista
perunoista muusi. Kaada
jauhelihaseos uunivuo-
kaan pohjalle ja asettele
perunamuusi kerroksek-
si päälle. Paista 200 as-
teessa noin 30 minuuttia.
hankkeeseen mukaan, koska
hän haluaa tehdä lampaan-
lihan tutuksi arkipäiväänkin
sopivaksi ruuaksi.
”Ei ole kiva, että ihmiset ai-
na vaan luulevat, että lammas
maistuu villasukalta. Haluan
edistää lähilampaanlihan ar-
vostusta ja kehottaa ihmisiä
syömään terveellisesti. Meil-
lä on liikaa paksuja ihmisiä,
jotka syövät hampurilaisia ja
juovat kokista.”
Englannin Yorkshires-
tä kotoisin olevalla Suttlella
on Sastamalan Tyrväänkyläs-
sä hoivissaan 95 lammasta.
”Lammas on herkkä eläin.
Se joko voi hyvin tai sit-
ten se menehtyy kipuunsa.
Vuoteen 1998 olin lammas-
tutkimusapulaisena Maata-
louden tutkimuskeskukses-
sa Jokioisissa. Sitten lam-
paantutkinta lopetettiin,
koska niiden tutkinta ei
kuulemma kannata. Niin-
pä sitten päätin ottaa omia
lampaita.”
▶ Satafoodin hankkeita
Huittisten toimistolta to-
teuttava puutarhuri, terveys-
teknikko Merja Mäkinen
on innoissaan siitä, että lä-
hituottajat ovat ottaneet on-
keensa hankkeiden luomia
mahdollisuuksia.
”Verkostoituminen ja yh-
dessä toimiminen auttavat
ja tukevat kaikkien toimin-
taa ja keskinäistäkin kaupan-
käyntiä. Kartoitamme myös,
kuinka paljon tarvetta on
markkinointikoulutukseen,
tukkuporrastietämyksen li-
säämiseen ja logistiikka-asi-
oihin.”
”Hirveän tyytyväinen
olen myös, kun huomaan
viljelijöiden ottaneen tuo-
tantoonsa uusia menesty-
viä lajeja kuten erivärisiä
porkkanoita, suippokaalia,
punavalkoraidallista puna-
juurta tai violettia kukka-
kaalia.”